Työvoimahaaste pysyy kasvun pullonkaulana – Miksi ratkaisunne on maahanmuutto, Teknologiateollisuus?
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset ovat priorisoineet työperäisen maahanmuuton helpottamisen yhdeksi kriittisimmistä Suomen talouskasvua edistävistä toimista. Työvoiman saatavuus on kasvun pullonkaula niin TKI:n lisäämisessä kuin tekoälyn hyödyntämisessä. Työhön johtavan maahanmuuton helpottamiseksi olisi kuitenkin useita keinoja.
Yritykset pitävät osaajapulaa suurimpana pitkän aikavälin kasvun esteenä, eikä näkymä muutu tämänhetkisestä heikosta suhdanteesta huolimatta.
- Teknologiateollisuus on ehdottanut vuosia sitten, että Suomeen tulisi rakentaa pitkäjänteinen, hallituskauden keston ylittävä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi.
- Hallitusohjelman maahanmuuton kirjauksia on toteutettu pääsääntöisesti kiristykset edellä. Nyt on jo korkea aika tehdä panostuksia prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen.
Suomen on kyettävä jo hallituksen keväisessä puoliväliriihissä löytämään uusia keinoja työhön johtavan maahanmuuton kasvattamiseksi. Asiantuntijamme kertovat, mitä ne ovat.
Suomessa oli työttömänä tammikuussa lähes 270 000 ihmistä, 38 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettujen työttömyys nousi uuteen ennätykseen. Miksi Teknologiateollisuus yhä väittää, että työvoiman saatavuus on kasvun suurin este?
– Talous on ollut matalasuhdanteessa jo lähes pari vuotta ja juuri nyt työllisyystilanne on siitä johtuen tavanomaista heikompi. Kysynnän elpymisestä on nyt pitkän odotuksen jälkeen hienoisia merkkejä ilmassa. Ennen nykyistä matalasuhdannetta osaavan työvoiman saatavuus oli teknologiateollisuuden yritysten suurin kasvun este.
– On erittäin todennäköistä, että kun suhdannetilanne tästä paranee, työvoiman kysyntä kääntyy taas kasvuun, ja osaavan työvoiman saatavuus on jälleen suomalaisten yritysten ykköshaaste. Työllisyys reagoi aina viiveellä suhdannetilanteeseen: heikko kysyntä on näkynyt voimallisesti teknologiateollisuuden henkilöstötilanteessa vasta viime vuoden lopulla. Kun kasvu alkaa, työllisyys nousee viiveellä.
– Teknologiateollisuudesta eläköityy tämän vuosikymmenen aikana 6 000–8 000 henkilöä vuosittain, ja jo tämän joukon korvaaminen vaatii uusia tekijöitä. Tämän päälle tulee vielä toimialan henkilöstömäärän mahdollinen kasvu, joka on hyvässä suhdannetilanteessa ollut keskimäärin kaksi prosenttia eli noin 6 000 henkilöä vuodessa.
Mitä se tarkoittaa konkreettisesti, että työvoiman saatavuus on yrityksille kasvun este?
– Jotta yritys voi lisätä myyntiään, sen pitää pystyä kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Tuotantokapasiteettia voi kasvattaa muun muassa tuottavuutta lisäämällä tai automatisaatiolla, mutta olennainen osa tuotannon kasvattamisessa on osaavan työvoiman rekrytointi. Myös automatisaatio ja robotisaatio vaativat työvoimaa ja uudenlaista osaamista.
– Jos osaavan työvoiman saatavuudesta ei ole varmuutta, se voi lykätä tai jopa estää investointeja ja yritysten laajentumista. Osaavan työvoiman saatavuus on yksi avaintekijä siinä, kuinka hyvin Suomi pystyy houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja.
Työvoiman tarve kasvaa siis suhdanteista riippumatta, mutta miksi Teknologiateollisuus puhuu vain työperäisen maahanmuuton lisäämisestä työvoimahaasteen ratkaisuna?
– Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä on laskenut jo 15 vuotta. Jo lähes joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Samaan aikaan Suomessa on ultramatala, maailman alhaisimpiin kuuluva syntyvyys. Suomen väestökehitys on esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna heikko.
– Nykyisellä väestökehityksellä työikäisen väestön määrä ei tule riittämään tulevina vuosikymmeninä, ja siksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ulkomailta. Nettomaahanmuutto on ollut viime vuosina ennätyslukemissa, ja jos nykyinen taso pystytään säilyttämään, sillä on merkittävä positiivinen vaikutus Suomen osaajapulaan ja taloustilanteeseen tulevina vuosikymmeninä.
Teknologiateollisuus on ehdottanut pitkään, että Suomeen tulisi rakentaa pitkäjänteinen, hallituskauden keston ylittävä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi. Mitä tämä tarkoittaisi?
– Nimensä mukaisesti sitä, että Suomi ottaisi strategisemman suhtautumisen maahanmuuton määrän hallittuun mutta kunnianhimoiseen kasvattamiseen huoltosuhteen heikkenemisen torjumiseksi. Pitkäjänteisyys ja hallituskautta pidempi horisontti toisivat ennustettavuutta ja luotettavuutta järjestelmälle, joka ei olisi niin altis esimerkiksi kulloinkin vallassa olevan hallituksen ambitioille.
Mikä olisi Teknologiateollisuuden mielestä ensisijainen toimi työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi?
– Jo kuluvan hallituskauden aikana voitaisiin toteuttaa yhden digitaalisen luukun palvelukokonaisuus, jonka tulisi sujuvoittaa maahantulon prosessia ja työn aloittamiseen liittyvää byrokratiaa. Maahanmuuttajalle välttämättömät viranomaisasiat kuten oleskelulupa, henkilötunnuksen hakeminen, kotikunta, Suomen sosiaaliturvaan hakeutuminen, verokortti, mahdollinen veronumero ja pankkitilin avaaminen tulisi voida hoitaa yhden digitaalisen palvelualustan kautta siten, että näitä varten tulisi käydä fyysisesti tunnistautumassa vain kerran ja että samoja tietoja kysyttäisiin myös vain kerran.
– Eri prosesseja tulisi olla mahdollista edistää rinnakkain, ja systeemin tulisi mahdollistaa ehdollisten päätösten tekeminen. Sekä oleskeluluvan hakijan että työnantajan tulisi päästä muokkaamaan hakemuksia työsuhdetietojen osalta ja päästä seuraamaan hakuprosessin etenemistä.
Teknologiateollisuus on vastustanut ns. kolmen kuukauden lakia, joka on astumassa voimaan 1.4.2025. Mitä lain toimeenpanossa on vielä syytä huomioida?
– Kokonaisuudessa olisi tärkeää huolehtia siitä, että Suomi ei uudella lainsäädännöllä ammu itseään jalkaan kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Työntekijöiden näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kunkin ihmisen tilanne tulee huomioida kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi perhe, työllistymistä tukeva tekeminen ja mahdolliset meneillään olevat rekrytointiprosessit. Tarkastelussa tulisi siis huomioida tämänkaltainen kokonaisuus sen sijaan, että tuijotetaan vain tiettyjä kuukausirajoja.
– Yritysten näkökulmasta on puolestaan tärkeää ymmärtää, että laki tuo niille jälleen uuden raportointivelvollisuuden. Uusien toimintatapojen ja järjestelmien käyttöön ottamisessa kestää oma aikansa. Kun laki astuu voimaan, on yrityksille oltava valmiit neuvonta- ja muut viranomaisten tukipalvelut.
Suomeen on ehdotettu Kanadan maahanmuuttomallin kaltaista pistesysteemiä, jossa maahantulija saisi tietyt kriteerit täyttäessään Suomeen muuttaessaan perheineen ”pysyvän asukkaan statuksen” (permanent residency). Mitä nämä kriteerit olisivat ja eikö tällainen pisteytys ole syrjintää?
– Pähkinänkuoressa tavoitteena on, että Suomen työperusteinen maahanmuutto tulisi uudistaa osaamisperusteiseksi ja työhön johtavaksi maahanmuutoksi.
– Pisteytyksen kokonaisuus voisi muodostua esimerkiksi tunnistetusta osaamisesta, kielitaidosta, olemassa olevasta työtarjouksesta, mahdollisesta Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja niin edelleen – siis hiukan samaan tyyliin kuin Kanadassa.
– Mitä korkeampaan pistemäärään hakija yltäisi, sitä kattavammat kotoutumisen palvelut ja yhteiskunnan tuen hakija ja hänen perheensä saisivat. Käytäntö ei ole syrjivä, vaan päinvastoin sen tavoitteena on kehittää työhön johtavaa maahanmuuttoa sekä Suomea että hakijoita itseään paremmin palvelevaksi: onhan hakijankin etu, että hänen mahdollisuuksiaan asettautua Suomeen arvioitaisiin monipuolisemmalla asteikolla kuin nykyisellä “kyllä tai ei” -mittarilla. Pisteytysjärjestelmä mahdollistaisi työmaahanmuuton suuntaamista ja painottamista myös esimerkiksi tietyille alueille tai pula-ammatteihin.
– On myös tärkeää ymmärtää, että pisteytysjärjestelmä ei korvaisi kokonaan maahantulon nykyisiä kanavia, vaan olisi niitä täydentävä. Yhä edelleenkin Suomi esimerkiksi tulisi ottamaan turvapaikanhakijoita kansainvälisten sopimusten perusteella.
Suomi kilpailee parhaista työntekijöistä muiden valtioiden kanssa. Millä keinoilla heitä voitaisiin houkutella juuri Suomeen?
– Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle. Tarvitsemme kaikissa tuloluokissa kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Voimme siis ihan itse parantaa Suomen houkuttelevuutta asuin- ja työskentelymaana alentamalla työn verotuksen ylimmät marginaalit noin 50 prosenttiin. Tämä houkuttelisi myös nykyisiä osaajia siirtymään aiempaa vaativampiin ja korkeammin palkattuihin tehtäviin, jollaisia esimerkiksi T&K-tehtävät useimmiten ovat.
– Avainhenkilöiden kevennettyä ansiotulomallia tulisi laajentaa siten, että se koskisi paluumuuttajia. Lisäksi työnantajan maksamat, maahan muuttavan työntekijän asettautumispalvelut kuten asunnonetsintään sekä lasten ja puolison muuton tukemiseen liittyvät palvelut tulee katsoa työntekijälle ansiotuloverotuksesta verovapaiksi. Ulkomailta Suomeen lähetetylle työntekijälle tulee myös laajentaa vastaavat verovapaat luontaisedut kuin Suomesta ulkomaille lähetettäville henkilöille.
– Suomi kilpailee osaajista esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja muiden teknologia- ja tutkimusintensiivisten maiden kanssa. Olemme tunnettuja kireästä verotuksesta, joten kevennetty verotus voi olla ratkaiseva tekijä, joka tekisi Suomesta taloudellisesti kilpailukykyisemmän työskentelymaan. Voimme lisäksi tarjota kansainvälisille osaajille hyvin toimivan yhteiskunnan, jossa heidän lapsensa voivat liikkua ja käydä koulua turvallisesti, puhtaan luonnon ympäröimänä. Kun tämä yhdistetään houkuttelevaan verokohteluun, olisi Suomi kokonaisuutena hyvinkin houkutteleva vaihtoehto.
– Pienenä maana Suomen on tehtävä erityisiä panostuksia maakuvatyöhön ja yhteiskuntamme markkinointiin maailmalla. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin mahdollisimman joustavat ja sujuvat reitit kv-osaajille tulla mukaan suomalaiseen työelämään. Vähintään tulisi poistaa saatavuusharkinta kokonaan ja joustavoittaa edelleen oleskelulupien työnteko-oikeuksia.
– Suomi on parhaille osaajille houkutteleva, kun meillä saa työskennellä mielenkiintoisimpien ja haastavien projektien parissa yhdessä muiden parhaiden osaajien kanssa. Eli kun pidämme omasta osaamisen tasostamme huolta, houkuttelee se ympärilleen lisää osaamista maailmalta.
Lisätietoja:
Hiidenvuori Eero
Johtava asiantuntija, ammatillinen koulutus ja työhön johtava maahanmuutto Teknologiateollisuus ry
