Investointilamaannus vaivaa – Miten siitä pääsee eroon, Teknologiateollisuus?
Suomea vaivaa investointilamaannus. Houkuttelevuuttamme investointien kohteena tulee parantaa muun muassa tarkkaan kohdennetuilla investointikannustimilla sekä verotuksen keinoin. Kaikki mahdolliset kasvukeinot on otettava käyttöön pikaisesti. Mutta mitä ne ovat? Asiantuntijamme vastaavat.
Epäterveeksi muuttuneen valtiontukikilpailun lisäksi Suomen kasvunäkymiä sumentaa entisestään kiristyvä turvallisuus- ja kauppapoliittinen tilanne. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien investointien houkuttelu ovat entistä kriittisempiä talouden kestävyyden varmistamiseksi.
Yritykset investoivat kasvaakseen, uudistuakseen sekä parantaakseen tuottavuutta ja kannattavuutta. Suomeen suuntautuvat investoinnit eivät kuitenkaan synny itsestään – meidän on varmistettava, että Suomi on kilpailukykyinen sijoituskohde.
- Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja riittävästi työntekijöitä – Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava ja koulutustasoa nostettava.
- Toimintaympäristön on oltava ennustettava ja houkutteleva – Luvitusta on sujuvoitettava, verotusta kevennettävä ja Suomelle on luotava kunnianhimoinen kasvun agenda.
- Investointikannustimet on saatava kilpailijamaiden tasolle – Suomi ei voi kilpailla valtiontukien suuruudella, mutta vahvuutemme ovat muualla: keskeinen vetovoimatekijä teollisuudelle ja vihreälle siirtymälle ovat edullinen ja puhdas energia, yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointien vauhdittaminen julkisilla TKI-panostuksilla sekä veturiyritysten ympärille muodostuneet kasvuekosysteemit.
Päätöksenteolla on ratkaiseva rooli siinä, suuntaavatko yritykset investointinsa Suomeen vai muualle. Nyt tarvitaan määrätietoista politiikkaa, joka tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen.
Suomen on kyettävä löytämään uusia kestävän talouskasvun keinoja jo hallituksen keväisessä puoliväliriihissä. Asiantuntijamme avaavat kasvun keinoja yksityiskohtaisemmin:
Miksi investointien lisääminen ylipäätään on teknologiateollisuudelle niin olennainen tavoite?
– Se ei ole olennainen tavoite vain teknologiateollisuudelle, vaan koko Suomelle. Suomi on pieni ja vientivetoinen kansantalous, ja investoinnit kasvattavat Suomen kykyä lisätä vientiä. Mitä enemmän yritykset investoivat Suomeen, sitä enemmän ne saavat aikaan vientiä ja kasvua, luovat uusia työpaikkoja ja tuovat verotuloja ja hyvinvointia Suomeen.
– Yritysten säilyminen kilpailukykyisinä edellyttää investointeja uusiin teknologioihin, koneisiin ja laitteisiin sekä uuteen osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät vain ne, jotka huolehtivat kilpailukyvystään.
– Murrosteknologiat kehittyvät nopeasti ja niiden kehityksessä on pysyttävä mukana. Kriittiset toiminnot ja toimitusketjut on turbulentissa maailmassa tuotava lähemmäs, jotta voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus myös kriisitilanteissa.
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Mitä meidän on tehtävä, jotta aikeet muuttuvat konkreettisiksi investoinneiksi?
– Suomen maine korkean teknologian kotimaana ja digivihreän siirtymän edelläkävijänä ovat tärkeimpiä valttikorttejamme investointikilpailussa. Esimerkiksi ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on hyvin tärkeä sekä investointien houkuttelun että puhtaiden teknologioiden myynnin kannalta.
– Suomi on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös EU:ssa kannattamalla komission ehdotusta asettaa EU:lle 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040. Teknologiateollisuus on kannattanut tätä Suomen linjaa.
– Teknologiateollisuudella on suuri kädenjälki eli tuotamme päästövähennyksiä mahdollistavia teknologioita ja ratkaisuja globaalisti eri sektoreille. Korostammekin ilmastopolitiikan toimeenpanossa markkinaehtoisia toimia. Näin voimme varmistaa, että päästövähennyksiä tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Teknologianeutraalius tulisi säilyttää EU:ssa toimintaa ohjaavana periaatteena, koska se edistää tasapuolista kilpailua eri teknologioiden välillä.
– Päästövähennyksissä tarvittavia teknologioita ja ratkaisuja on markkinoilla jo runsaasti, mutta edelleen tarvitaan merkittävää panostamista tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI). Erityisesti digitalisaation ja kiertotalouden saralla voidaan TKI-toiminnan avulla saavuttaa sekä parempaa tuottavuutta että synnyttää uutta liiketoimintaa.
– Puhdas, toimitusvarma ja hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö on aivan olennaista teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien kannalta. Jotta saamme Suomeen vihreän siirtymän investointihankkeita, on sähkömarkkinoiden toimivuus varmistettava panostamalla puhtaiden, joustavien ja älykkäiden energiajärjestelmien synnyttämiseen.
Suomi tunnetaan jo hyvin vihreää murrosta edistävästä teknologiastaan. Tarvitaanko sen edistämiseen enää maan hallituksen toimia?
– Kyllä tarvitaan. Vaikka Suomi on jo edelläkävijä puhtaan siirtymän teknologiassa, hallituksen aktiivinen rooli on edelleen välttämätön vihreän murroksen vauhdittamiseksi. Teknologinen kehitys ja sen laajamittainen käyttöönotto edellyttävät pitkäjänteistä politiikkaa sekä sääntelyn keventämistä innovaatioiden ja investointien vauhdittamiseksi. Sääntelyn on oltava sekä mahdollistavaa että kannustavaa. Parhaimmillaan lainsäädännöllä voidaan tukea esimerkiksi kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, kuten tuotteen elinkaaren pidentämistä, uudelleenkäyttöä ja resurssitehokkaita valmistusprosesseja.
– Tarvitaan esimerkiksi kiertotaloutta mahdollistavaa sääntelyä. Teknologiateollisuus on keskeisessä roolissa kiertotalouden edistämisessä, ja yhä useampi yritys hyödyntää sen periaatteita vahvistaakseen kilpailukykyään. Hallituksen tulisi varmistaa, että kiertotaloudesta tulee investointien ja kestävän talouskasvun moottori. Uusien kiertotalousratkaisujen kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja. Hallituksen tulisi varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on käytössään riittävät rahoitusmekanismit, kuten TKI-rahoitus, vihreän siirtymän investointituet ja EU:n kiertotalousrahoitus. Tämä edellyttää muun muassa suotuisaa investointiympäristöä, selkeää lainsäädäntöä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
– Ilman aktiivisia toimia Suomi voi menettää kilpailuasemansa muihin maihin verrattuna. Monet valtiot investoivat merkittävästi puhtaaseen teknologiaan, ja Suomen on pysyttävä mukana kehityksessä. Hallituksen tulisi varmistaa, että suomalaiset yritykset eivät joudu kilpailukyvyltään epäedulliseen asemaan EU:n sääntelyn tai kansallisten vaatimusten vuoksi.
Suurin osa jo ilmoitetuista investointiaikeista kohdistuu vihreän energian tuotantoon. Riittävätkö nämä hankkeet Suomen kasvun emmeiksi?
– Me tarvitsemme lisää myös sellaisia investointeja, jotka käyttävät energiaa. Muuten energiainvestoinnitkaan eivät toteudu. Suunnitteilla on merkittäviä investointeja puhtaan energiaintensiivisen teollisuuden sektorilla. Esimerkiksi vetytalous on tärkeä kasvuala. Suomen tärkeimmät luonnonvarat on kyettävä jalostamaan nykyistä pidemmälle Suomessa. Tarvitsemme tänne lisää korkean jalostusarvon teollisuutta.
– Suomi on tehnyt tärkeitä lakimuutoksia vihreän siirtymän investointien tukemiseksi, esimerkkeinä uusi suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien suora tuki sekä pian vahvistettava määräaikainen verohyvitysmalli. Myös Risto Murron Kasvuriihi-raportissa on kannatettava ehdotus pysyvästä puhtaan, vihreän siirtymän investointivähennyksestä yhteisöverotukseen. Tarkoituksena on, että kestävään siirtymään investoivien yritysten efektiivinen yhteisöveroaste laskisi kohti 15:tä prosenttia.
Suomessa haetaan uutta kasvua muun muassa vetytaloudesta. Miten huolehdimme siitä, että pääsemme vetytaloudessa korkean jalostusarvon investointeihin ja teknologian kehittämiseen emmekä ajaudu pelkäksi puhtaan energian siirtomaaksi?
– Mikäli Suomi haluaa kilpailuvaltin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, on uusiutuvilla energialähteillä ja päästöttömästi tuotetulla vedyllä merkittävä vaikutus tavoitteen saavuttamisessa. Suomalaisen teollisuuden merkittävä piirre on yritysten kyky kehittää vähähiilisiä tuotteita ja palveluja, jotka voivat auttaa asiakkaita vähentämään omia päästöjään myös globaalisti.
– Suomi voi edistää vetytaloutta panostamalla korkean jalostusarvon tuotteisiin sekä integroitumalla kansainvälisiin arvoketjuihin. On tärkeää panostaa yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiiviiseen yhteistyöhön suomalaisen vetytalouden vauhdittamiseksi. TKI-rahoituksella ja suomalaisella veturiyritysmallilla tulee varmistaa, että jatkossakin rahoitetaan TKI-hankkeita, joissa ratkotaan tulevaisuuden haasteita ja vaikutetaan oleellisesti Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseen.
– Vedyn jatkojalostaminen Suomessa edellyttää, että meillä on kotimaassa vetyä raaka-aineena hyödyntävää teollisuutta. Jotta puhtaalle vedylle syntyy teollisen mittakaavan kysyntää, tarvitsemme kannustimia esimerkiksi fossiilittoman teräksen tuotannon käynnistämiseen, synteettisten hiilivetyjen valmistukseen ja liikenteen päästövähennyksiin.
Teknologiateollisuus toteaa tavoitteissaan, että investointien kannattavuuteen ja siten koko Suomen houkuttelevuuteen toimintaympäristönä pystytään vaikuttamaan merkittävästi verotuksen keinoin. Miten verotuksella voidaan houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen?
– Ylempänä mainitun Risto Murron työryhmän ehdottama yhteisöveron alennus kohti 15:tä prosenttia T&K-verovähennyksiä laajentamalla olisi kannatettava ja hyvin kohdistettu toimenpide. Se kannustaa nimenomaan innovatiivisia, uudistumiseen ja korkean lisäarvon tuottamiseen suuntautuneita yrityksiä kasvamaan Suomessa.
– Valtion tulojen kestävä kasvu riippuu täysin yritysten kasvusta ja niiden synnyttämien uusien työpaikkojen määrästä. Siksi Suomi voisi olla vieläkin rohkeampi ja antaa vahvan viestin siitä, että se on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö ja investointimaa alentamalla yhteisöveron kokonaan 15 prosenttiin. Sen rinnalla voitaisiin uudistaa osinkoverotus yksinkertaisemmaksi, neutraaliksi ja nettovarallisuudesta riippumattomaksi.
– Laki suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Euroopan komissio julkisti vastikään Clean Industrial Deal -pakettinsa ja sen perusteella on selvää, että EU:ssa valtiontukikilpailu tulee jatkumaan. Siksi Suomen tulee tehdä voitavansa houkutellakseen suuria kestäviä investointeja myös Suomeen. Tässä puhtaan siirtymän investointien verotuki on tärkeä työkalu. Suomen verohyvitystä koskevassa laissa olevaa määräaikaa on jatkettava EU:n valtiontukisääntelyä vastaavasti.
– Pian voimaan tuleva puhtaan siirtymän verohyvitys koskee vain yli 50 miljoonan euron investointihankkeita. Siten pk-yritysten investoinnit puhtaaseen siirtymään eivät saa mallista tukea. Tukeaksemme kaiken kokoisia investointeja hankkeen euromääräistä eurorajaa voisi laskea. Positiivista on, että Murron kasvuraportissa ehdotetaan pysyvää verokannustinta kestävän siirtymän investoinneille. Toinen keino olisi jatkaa koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallia tai tehdä se pysyväksi. Mallia voisi laajentaa kattamaan myös käytettynä ostetut koneet ja laitteet sekä mahdollistaa vapaa poisto-oikeus.
– Komissio ehdottaa kestävien investointien vauhdittamiseksi nopeutettuja poistoja (tai vapaata poisto-oikeutta) nettonollatalouteen siirtymiseen tarvittaviin puhtaan teknologian hankintoihin. Suomessa tulisi harkita tällaisen laajennuksen tekemistä nopeutettujen poistojen malliin. Erityisesti PK-yrityssektorin uudistumisen vauhdittamiseen voitaisiin harkita myös määräaikaista ylipoistomallia kestäville investoinneille.
Usein väitetään, että suomalaisilla on hyviä tuotteita, mutta emme osaa myydä niitä. Jos näin on, miten saisimme vientituotteitamme ja -palveluitamme markkinoitua nykyistä paremmin?
– Kyllä suomalaiset, toimintasegmenteillään maailman teknologiajohtajia olevat yritykset saavat tuotteensa ja palvelunsa kaupaksi ja saattavat samalla myös arvoketjunsa muita yrityksiä vientimarkkinoille. Globaalisti toimivat yritykset investoivat sinne, missä toimintaympäristö on suotuisin: siksi Suomen toimintaympäristöä pitää jatkuvasti parantaa.
– Suurin tarve vientiosaamisen lisäämiselle on kasvuhaluisella pk-yrityssektorilla. Pk-yritykset tarvitsevat tukea sekä vientitarjooman kehittämiseen, vientimarkkinoiden tutkimiseen, kasvun rahoituksen järjestämiseen että myyntiin ja markkinointiin uusilla vientimarkkinoilla. On tärkeää varmistaa, että palvelut pk-yrityksille toimivat kohdemaissa jatkossa entistäkin paremmin ulkoministeriön johdolla. Myös Finnveran toiminnan sujuvoittaminen ja saumaton polku Business Finlandin TKI-rahoituksesta pilotti- ja demorahoituksen kautta viennin rahoitukseen on tärkeää saada sujuvaksi, jotta saamme maahan uusia vientiyrityksiä.
Lisätietoja
