Kiinteistöveron uudistus vai kohtuuton korotus? – Vaikutukset yrityksiin arvioitava tarkasti
Kiinteistöverotus koskettaa laajasti yrityksiä toimialasta ja kotikunnasta riippumatta. Myös yksityishenkilöt maksavat kiinteistöveroa, joko suoraan tai asunnon vastikkeessa. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteita ollaan uudistamassa siten, että se vastaa nykypäivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Rakennusten perusarvo olisi 50 prosenttia rakennustyypin keskimääräisistä alueellisista uudisrakentamiskustannuksista. Maapohjan verotusarvo perustuisi – kuten nykyisinkin – markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin.
Teollisuudelle 44 prosentin veronkorotus?
Hallituksen ohjelmassa painotetaan kiinteistöveromuutoksen kohtuullisuutta. Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennusten verorasitus näyttäisi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kasvavan kuitenkin 44 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 24 miljoonan euron lisäveroja. Varastojen vero nousisi keskimäärin 14 prosenttia (noin 13 miljoonaa euroa), joista lämpimien varastojen vero nousisi noin 30 prosenttia.
Energiahuoltorakennusten kiinteistöverorasitus nousisi esityksessä olevien laskelmien mukaan peräti 123 prosenttia. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan nämä ovat rakennuksia, ”jotka on tarkoitettu energiantuotantoon, -siirtoon, -jakeluun tai varastointiin”.
Yrityskiinteistöjä ei vieläkään huomioida riittävästi
Kiinteistöverouudistus on periaatteen tasolla ymmärrettävä ja kannatettava, kunhan vaikutus pysyisi kohtuullisena kaikille. Muutosta on valmisteltu jo yli kymmenen vuotta. Eduskunnan pöydälle päivitetty lakiesitys on näillä näkymin päätymässä kesäkuussa 2024. Teknologiateollisuus lausui edellisen hallituksen esityksestä toukokuussa 2022. Ennakkoon saamiemme tietojen mukaan päivitettyyn hallituksen esitykseen ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Lausuntokierros järjestettäneen maaliskuussa 2024.
Uudistuksen valmistelussa ei ole riittävästi huomioitu yritysten näkökulmaa tai tehty vaikutusarviointia yritysten osalta. Uudistuksen vaikutukset yrityksiin tulee arvioida tarkasti ennen uudistuksen voimaantuloa, jotta varmistutaan siitä, ettei yritysten toimintaedellytyksiä jo valmiiksi haastavassa toimintaympäristössä vaikeuteta. Kiinteistöverouudistusta tulisikin lykätä, tai valmistelu lopettaa kokonaan ja tarvittaessa tehdä täsmämuutoksia nykyiseen kiinteistöverotukseen. Vähintäänkin kohtuullisuutta tulee yrittää tavoitella seuraavin keinoin:
- Siirtymäsäännön tulee olla 10 vuoden mittainen ja korotusten leikkurin rajaa tulee laskea 10 prosenttiin.
- Rakennusten ikäalennuksia tulee korottaa selvästi. Aiemmassa hallituksen esityksessä ikäalennusprofiilit oli johdettu kerros- ja omakotitalojen kauppahinnoista, koska muista rakennuksista ei ole riittävän kattavia kauppahinta-aineistoja. Suuntaa on haettu myös kansainvälisistä käytänteistä, kirjallisuudesta ja asiantuntijoita kuulemalla. On kohtuutonta pienentää nykyisiä ikäalennusprosentteja aivan erilaisen käyttötarkoituksen asuinrakennusten kauppahintoihin perustelemalla, että vertailuarvojen löytäminen on vaikeaa. Esimerkiksi 20 vuotta vanhan asuinrakennuksen arvo on voinut jopa nousta. Sen sijaan 20 vuotta vanha teollisuusrakennus voi olla varsin vanhentunut. Teollisuudessa usein käytettävien rakennustyyppien (”muu rakennus”) vuotuisia ikävähennyksiä tulisikin korottaa viiteen prosenttiin.
- On tärkeää arvioida ja analysoida, minkälaiset rakennustyypit kuuluvat lain kategorian ”muu rakennus” alle ja tulisiko lakiin lisää eri ikäalennusluokkia. Kun uusia rakennustyyppejä on nyt 100 entisen 30:n sijaan, vaikuttaisi siltä, että näiden niputtaminen saman ikäalennuksen alle aiheuttaa erittäin todennäköisesti yllättäviä vaikutuksia ja kohtuuttomuutta.
- Käyvän arvon määrittämiseksi tulisi huomioida rakennuksen sijainti. Rakennuskustannukset ovat kaikkialla Suomessa samansuuruiset, mutta rakennuksen arvo voi riippua merkittävästi sijaintipaikasta.
Veroprosentin vaihteluväliä tulee laskea
Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön verotusarvon perusteella ja jokainen kunta saa päättää veroprosenttinsa, kunhan se on lain mahdollistamassa vaihteluvälissä. Jos yritysten rakennusten ja maapohjan verotusarvoa nostetaan eikä kunnan veroprosenttia samalla lasketa, on odotettavissa huomattavia veronkorotuksia. Kiinteistöverotus muodostaa yhä tärkeämmän tuloerän kunnille, kun sote-uudistuksen yhteydessä kuntien tehtäviä ja verotuloja siirrettiin valtiolle.
Ehdotuksessa esitellyt kymmenien prosenttien korotukset verorasitukseen on tehty tuottoneutraalisuusolettamalla eli olettaen kuntien laskevan veroprosenttejaan siten, että verotuottokertymä pysyy neutraalina. Kunnilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta laskea kiinteistöveroprosenttiaan. Siten odotettavissa olevat veronkorotukset voivat olla huomattavasti suuremmat kuin laskelmissa.
Aiemmassa hallituksen esityksessä lupailtiin osittain maapohjan verotuksen kevennyksiä. Esimerkiksi teollisuus- ja varastorakennusten maapohjan verotus olisi keventynyt 5 prosenttia, mikä tarkoittaisi silti vain 0,9 miljoonan euron kevennystä. Tämäkin kevennys on nyt käytännössä peruttu. Kiinteistöverotus kiristyi vuoden 2024 alusta, kun maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin. Kiristys vaikutti 248 kunnan verotukseen.
Vuonna 2022 hallituksen esityksessä maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa ehdotettiin laskettavaksi jopa 0,13 prosenttiin, jotta kohtuuttomilta veronkorotuksilta vältyttäisiin. Kiinteistöveroprosentin vaihteluväliä tulee siis laissa laskea, vaikka tämä johtaakin lainsäädännön poukkoiluun.
Veronkorotusaikeet tulee sanoa ääneen
Valmistelun alusta asti on korostettu, ettei tavoitteena ole kiristää kiinteistöverotusta. On luvattu, että uudistus tehdään veroneutraalisti ja kyseessä on lähinnä tekninen muutos. Veroneutraali ei toki tarkoita neutraalia kaikille: osalla vero nousee, toisilla laskee.
Kiinteistöverotuksen uudistaminen on saanut kannatusta muun muassa valtiovarainministeriön, tutkijoiden ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan suunnalta. Kiinteistö ei voi ”lähteä veroja karkuun”, joten kiinteistöverosta onkin muodostunut veronkorotusautomaatti. Verotuotto on noussut esimerkiksi 2 miljardista eurosta (vuonna 2022) yli 2,2 miljardiin euroon (vuonna 2023).
Mikäli arvostusmuutoksen perimmäinen tarkoitus tai lopputulos on merkittävät veronkorotukset, se tulisi viestiä julkisuudessa selkeästi. Silloin suurella yleisöllä, yrityksillä ja poliitikoilla olisi mahdollisuus arvioida muutosta oikein perustein, kilpailukykyä ja ostovoimaa todennäköisesti heikentävänä veronkorotuksena.
