Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tukevat Vaisalan kasvua – ”Keskeistä on pysyä murroksessa ajurin paikalla”
Vaisalalla on kovat kasvutavoitteet ja vahva näkemys siitä, miten digitaalisen ja vihreän siirtymän luomiin mahdollisuuksiin tartutaan. "Päättäjien tehtävänä on luoda ennustettava toimintaympäristö, jossa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen kannattavat", sanoo Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio.
Vaisala on jo globaalisti toimiva, menestyvä yritys. Onko Vaisalalla vielä kasvutavoitteita, hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio?
– Kyllä, olemme kasvuyritys. Vaisala tähtää seitsemän prosentin vuotuiseen liikevaihdon kasvuun. Määrällisten tavoitteiden lisäksi olemme asettaneet laadullisia tavoitteita, jotka liittyvät käynnissä olevaan digimurrokseen. Olemme perinteisesti myyneet mittalaitteita, ja nyt tavoitteenamme on myydä yhä enemmän informaatiota päätöksenteon tueksi.
Mitkä ovat Vaisalan suurimmat kasvun esteet?
– Juuri nyt huolestuttaa geopoliittisen tilanteen arvaamattomuus, sillä Vaisalan bisnes on erittäin kansainvälistä, ja Yhdysvallat on suurin markkinamme. Pidemmällä aikavälillä ilmastotavoitteissa pysyminen ja koulutetun asiantuntijatyövoiman saatavuus ovat yrityksemme kasvun kannalta tärkeitä tekijöitä. Vaisala tiivistää tarkoituksensa lauseeseen ”Taking every measure for the planet”, eli tarkoituksenamme on tehdä ilmastotoimia ja auttaa muita tekemään ilmastotoimia.
– Myös perintö- ja lahjavero on kaltaisellemme perheyritykselle keskeinen kasvun este, sillä se vaikuttaa omistajien riskinsietokykyyn ja sitä kautta kasvuun.
Mitä pitäisi tehdä, jotta kasvun esteet saataisiin purettua?
– Meillä pitää olla kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, ja niistä on pidettävä kiinni – niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalisti. Perintö- ja lahjavero tulisi muuttaa luovutusvoittopohjaiseksi, ja Suomen pitäisi olla houkuttelevampi maa kansainvälisten rekrytointien kannalta.
Millaisia strategisia tavoitteita Vaisalalla on seuraaville viidelle vuodelle?
– Tavoittelemme kädenjälkivaikutuksemme vahvistamista. Pyrimme tuottamaan enemmän ja parempia ratkaisuja asiakkaillemme sekä laajentamaan asiakaskuntaamme. Keskeistä on pysyä mukana digitaalisessa ja vihreässä murroksessa ja vastata sen luomiin tarpeisiin.
Miten ne aiotaan saavuttaa?
– Päästöjen vähentäminen on jo toimintamme ja tuotteidemme ytimessä. Meidän pitää onnistua myös digitalisaation hyödyntämisessä, mikä tarkoittaa tuotteidemme ja palveluidemme digitalisoinnin lisäksi myös oman organisaatiomme kehittämistä. Miten rakennamme organisaatiomme niin, että ihmiset ja tekoälyagentit työskentelevät tehokkaasti yhdessä? Tämä koskee teknologiateollisuuden yrityksiä laajemminkin.
Millaisia kasvuinvestointeja Vaisala on tehnyt viime vuosina?
– Olemme investoineet vahvasti T&K:hon. Työntekijöistämme 29 prosenttia työskentelee sen parissa, ja siihen kuluu yrityksen liikevaihdosta noin 13 prosenttia. Tämän lisäksi olemme määrätietoisesti kasvattaneet kyvykkyyksiämme kansainvälisillä yritysostoilla. Esimerkki hyvin konkreettisesta investoinnista on uusi tuotekehityskeskuksemme, jossa on maailman mitassa ainutlaatuisia tutkimuslaboratorioita.
Miten Vaisala huomioi vihreän murroksen tavoitteita ja ympäristövastuuta omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan?
– Pyrimme olemaan ympäristöön liittyvässä raportoinnissa läpinäkyviä ja kehittämään siihen liittyvää laskentaa. Kehitämme kädenjälkilaskentaa myös akateemisten toimijoiden kanssa, sillä siihen ei toistaiseksi ole yksiselitteistä tapaa. Pyrimme toki vähentämään omiakin päästöjämme, mutta niin suorat kuin epäsuorat päästömme ovat hyvin pieniä verrattuna kädenjälkeemme. Ajattelemme, että päästöjen pitäisi nousta eurojen rinnalle päätöksentekokriteeriksi kaikkialla.
Miksi kasvu on suomalaisille yrityksille olennainen tavoite?
– Ainoa tapa pelastaa hyvinvointiyhteiskunta on se, että suomalaiset yritykset pystyvät kasvamaan. Emme ole Suomessa olleet hirveän hyviä kasvamaan, eli positiivisesti voimme ajatella, että potentiaalia kasvamiseen löytyy kaikilta sektoreilta.
Mistä kasvun mahdollisuudet löytyvät?
– Uudet mahdollisuudet löytyvät digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä, tästä vallitsee aika laaja yhteisymmärrys. Tässä ajassa myös erilaiset resilienssiin ja puolustukseen liittyvät kysymykset ovat valitettavan tärkeitä. Isojen yritysten kannattaa miettiä, mikä osa bisneksessä on sellaista, jossa luodaan aidosti jotain uutta. Meillä on myös pk-yrityksiä, joissa olisi paljon kasvupotentiaalia, mutta niidenkin pitäisi kurkottaa ulos mukavuusalueeltaan. Startupien kohdalla taas pääomien saatavuus pitäisi saada kuntoon niin, että startupit pääsisivät nopeasti kasvamaan tai epäonnistumaan.
Miten kasvuhaluisten yritysten kannattaa lähteä liikkeelle?
– Yritysten kannattaa rakentaa tilannekuva siitä, missä ne ovat suhteessa käynnissä oleviin murroksiin sekä yrittää rakentaa kuva siitä, mihin tulevaisuudessa pyritään. On vaikea lähteä juoksemaan, jos ei tiedä mihin suuntaan lähteä. Meillä on sekä yrityksinä että yhteiskuntana tekemistä siinä, että meillä olisi selkeämpi näkemys siitä, mikä tämä tulevaisuudenkuva voisi olla.
Millaisia ratkaisuja päättäjien tulisi tehdä, jotta yritykset investoisivat enemmän ja hakisivat kasvua?
– Aivan ensiksi yritysten omistajien täytyy tietenkin haluta kasvua, mutta päättäjillä on tärkeä tehtävä kasvua tukevan toimintaympäristön rakentamisessa. Yrityksiä tulisi kannustaa kaikin tavoin TKI-toimiin, eli verorakenteiden on oltava sellaisia, että kasvaminen kannattaa. Keskeistä on miettiä koko TKI-ketjua ja kannustaa yrityksiä investoimaan ja ottamaan riskiä. Innovaatiot tuovat sitten aika nopeasti rahaa takaisin kansantalouteemme.