Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Lakkoaalto kurittaa teollisuutta

Lakkoaalto kurittaa teollisuutta

Kello käy ja päänavausta ei näy. Miten neuvottelukierroksen ensimmäisten tulosten puristaminen on niin vaikeaa? Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyivät jo marraskuun lopussa, ja ratkaisua haetaan edelleen. Sama tilanne on myös kemianteollisuudessa, jossa suuri osa sopimuksista päättyi joulukuun lopussa.  

Tällä kierroksella ammattiliitot lisäsivät palkkaratkaisun neuvottelemiseen vaikeuskerrointa julkistamalla yhteisen palkankorotustavoitteen marraskuussa. Uudessa toimintamallissa ja ammattiliittojen koordinaatiossa on hyviä puolia, mutta huonojakin löytyy. Ammattiliitoilta unohtui tavoitetta asettaessaan todellisuudentaju. Julkistamalla vallitsevaan taloustilanteeseen nähden kohtuuttomat palkkatavoitteet ammattiliitot loivat kentälle suuria odotuksia vailla realismia ja samalla itselleen mahdottomia paineita.  

Nostetaan ostovoimaa yhdessä sopien ja pidetään samalla huolta kilpailukyvystä. 

Perinteisesti neuvottelupöydässä on haettu palkkaratkaisua sellaiselta tasolta, joka lisää palkansaajien ostovoimaa ja samalla turvaa kustannuskilpailukykyä. Nyt sellainen ratkaisu olisi selkeästi näköpiirissä. Maltillisella, taloustilanne huomioivalla ratkaisulla saavutettaisiin positiivinen reaalipalkkojen kehittyminen ja voitaisiin antaa positiivinen malli yhteistyöstä, jolla luodaan edellytyksiä toimia ja työllistää Suomessa.  

Nyt näyttää siltä, että kummankin osapuolen tarpeet huomioiva ratkaisu ei palkansaajille riitä. Heidän tavoitteenaan on täyttää tilastoista kaivamansa ostovoimakuoppa nopeasti umpeen ja sen päälle lisätä ostovoimaa saman tien. Valitettavasti palkansaajien tavoitteen mukainen ratkaisu heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä.  

Yritysten kilpailukykytilanne on pysynyt ennallaan kilpailukykysopimuksen jälkeisen ajan. Sen jälkeen tehdyillä sopimuksilla ei ole heikennetty Suomen kustannuskilpailukykyä, mutta sitä ei ole pystytty vahvistamaankaan. 

Kilpailukyky ei parane lakkoilemalla. 

Sekä teknologiateollisuuteen että kemianteollisuuteen on annettu lakkovaroituksia kahdesta kuuden päivän lakosta. Lakoilla halutaan painostaa työnantajaliittoja sopimaan palkankorotuksista, jotka olisivat lähempänä ammattiliittojen tavoitteita. Tämä on laillista ja kaikin puolin sallittua työmarkkinaneuvotteluihin liittyvää painostusta sopimuksen aikaansaamiseksi. Nyt lakoilla halutaan painostaa työnantajia suostumaan sellaisiin korotustasoihin, jotka vaurioittavat vientiteollisuuden kilpailukykyä. Ammattiliittojen mielestä kilpailukyky voi ottaa hittiä, kuten he asian ovat ilmaisseet.  

Kustannuskilpailukyvyn tietoisessa heikentämisessä ei ole meidän arviomme mukaan mitään järkeä. Sen negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja sitä kautta ostovoimaan ovat moninkertaiset verrattuna palkkojen korotuksiin. Lisäksi riskinä on inflaation nousu, joka taas syö ostovoimaa.  

Kansantalouden näkökulmasta kilpailukyvyn heikentämisellä vaikeutetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ja syvennetään julkisen talouden alijäämää. Kilpailukykyinen vientiteollisuus on myös tulevaisuudessa Suomen hyvinvoinnin perusta.  

Lisätietoja