Lupajonossa on miljardien investointihankkeet – Investointeihin vauhtia purkamalla lupajono
Hallituksen ohjelmaan sisältyy lupaus tehdä luvituksen sujuvuudesta Suomen kilpailuetu. Hallitus on sitoutunut priorisoimaan keskeisten uudistusten valmistelun ja luvannut saattaa ne voimaan viimeistään vuoden 2024 aikana. Samaan aikaa käynnistyy lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävien kokoaminen yhtenä viranomaisena toimivaan valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuoden 2026 alusta.
Nykymallissa valtion lupaviranomaisena toimivat aluehallintovirastot, jotka antavat yli 800 ympäristönsuojelulain mukaista päätöstä vuodessa. Päätösvolyymistä valtaosa on kymmenen viime vuoden aikana kohdistunut turvetuotantoon, jätteiden käsittelyyn ja jätevedenpuhdistamoihin sekä eläinsuojiin ja kalankasvattamoihin.
Lupapäätöksistä neljäsosa eli vajaat 200 vuodessa koskee uutta toimintaa tai olemassa olevan toiminnan olennaista muuttamista. Näihin ns. investointihankkeisiin liittyvillä hakemuksilla on kymmenen kuukauden tavoitteellinen mediaanikäsittelyaika. Vaikka mediaanikäsittelyaikatavoite on toteutunut, ei se kerro koko totuutta, sillä käsittely on venynyt vuotta pidemmäksi yli 40 prosentissa päätöksiä.
Merkittävimmät hakemusten käsittelyä viivästyttävät tekijät ovat selvitysten mukaan lupahakemusten puutteet, raskaat YVA-menettelyt, vaatimukset laajoista luonto- ja Natura-selvityksistä, lausunnonantajien lisäaikapyynnöt sekä lupakäsittelijöiden ruuhkautunut työtilanne.
Käsittelyn huomattava pitkittyminen on hyvin todennäköistä, jos hanke on laaja ja moniulotteinen, siihen sisältyy paljon eturistiriitoja ja prosessin kuluessa ilmenee runsaasti selvitys- ja täydennystarpeita. Tyypillistä on lisäksi se, että kiireellisemmät hankkeet menevät käsittelyjärjestyksessä vaikeiden tapausten ohi, mikä pidentää varsinkin kaivoshankkeiden ja teollisuuden investointien käsittelyaikaa entisestään.
Käytännön ongelmista on osoituksena se, että tälläkin hetkellä aluehallintovirastossa on vireillä yhteensä liki 240 hanketta, joiden joukossa on merkittävien energia- ja infrastruktuurihankkeiden ohella kiertotalous- ja kaivoshankkeita. Arvioiden mukaan lupajonossa olevien hankkeiden arvo yltää jo noin 20 miljardiin euroon.
”Arvioiden mukaan lupajonossa olevien hankkeiden arvo yltää jo noin 20 miljardiin euroon.”
On syytä muistaa, että useimpiin teollisten investointihankkeiden lupapäätöksiin haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että luvista valitetaan. Vuonna 2022 hallinto-oikeuteen saapui käsiteltäväksi yhteensä 1 520 asiaa, joista vajaat 350 koski ympäristöasioita ja noin 100 rakentamista. Ympäristöasioissa lupajonoa saatiin viime vuonna kasvaneiden asiantuntijavoimin purettua merkittävästi, mutta vuoden lopussa vireillä oli edelleen liki 600 asiaa ja rakentamisessa noin 120.
Ympäristöasioissa keskimääräinen käsittelyaika valitustuomioistuimessa on pysynyt noin kahdessa vuodessa ja vesiasioissa se lähentelee 2,5:tä vuotta. Tilastojen mukaan noin puolet tehdyistä valituksista menestyy siten, että alemman asteinen päätös joko kumotaan, muutetaan tai palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Toisin päin todettuna: puolet ympäristöasioiden valituksista ei johda muutokseen, valitusta ei tutkittu tai muutoshakemus hylätään. Rakentamisen kohdalla tilanne on vielä selkeämpi, sillä vain muutama prosentti tehdyistä valituksista johtaa aiemman päätöksen muuttamiseen.
Kaikkiin näihin ongelmiin on löydettävissä ratkaisuja, jotka nopeuttavat lupakäsittelyä ilman, että viranomaisprosessin tai luparatkaisun laatu kärsisi.
Varsinaisia hallitusohjelman mukaisia lupalainsäädännön muutoksia odoteltaessa voisimme ottaa käyttöön seuraavat nopeat keinot investointien luvituksen sujuvoittamiseksi:
- Ohjataan kaikkia vastuuministeriöitä tarkentamaan hallinnonalojensa lupaviranomaisten tulosohjausta ja -tavoitteita muun muassa käsittelyaikojen osalta jo vuodelle 2024.
- Määritellään kaikkien vireillä olevien lupahakemusten reaaliset käsittelyajat ja annetaan niistä tieto hakijoille.
- Määritellään inventaarion perusteella tarvittavat lisäresurssit sekä tarpeet erikoistiimien muodostamiselle aluehallintovirastoissa ja hallintotuomioistuissa ja sekä puretaan niihin muodostuneet lupajonot viipymättä.
- Vahvistetaan ennakkoneuvontaa. Uusissa hankkeissa rohkaistaan luvan hakijaa, lupaviranomaista ja muita keskeisiä viranomaisia käymään ennen lupahakemuksen vireillepanoa aidot ennakkoneuvottelut, joissa luvan hakija saa kattavat tiedot hakemuksen sisältövaatimuksista ja tarvittavista selvityksistä.
- Määritellään lupahakemuksille laadulliset minimikriteerit ja tehdään niille ennakkotarkastus ennen vireilletuloa. Tavoitteena nolla täydennyspyyntöä.
- Annetaan kaikissa vireille tulevissa asioissa luvan hakijalle lupaviranomaisen arvio reaalisesta tavoitteellisesta käsittelyajasta, jossa on otettu huomioon lupahakemuksen erityispiirteet.
- Kuulutetaan vireille tulleet lupahakemukset ja -asiat vain sähköisesti aina kun se on mahdollista.
- Hyödynnetään kunnissa nykyistä laajemmin mahdollisuutta siirtää lausuntovastuuta viranhaltijoille, mikä vähentää tarvetta pyytää lausuntoaikoihin pidennyksiä lautakuntien kokousaikataulujen takia.
- Määritellään valtion ja kuntien sähköisten käsittelyjärjestelmien rajapinnat ja varmistetaan niiden yhteentoimivuus.
- Tarkistetaan valitusoikeus jo valitusta jätettäessä ja nostetaan merkittävästi valituksista perittävää ennakkomaksua, koska siten voidaan tehokkaasti karsia tarpeettomia valituksia erityisesti kaavoitus-, rakentamis- sekä ympäristölupa-asioissa.
Soimakallio Helena
Johtaja – Toimialat ja liiketoiminnan jatkuvuus Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.