Maailmalta kantautuu nyt uutisia siitä, kuinka suuryritykset ovat peruuttaneet monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistävästä DEI-työstään. Suomessa suunta on onneksi toinen, ja hyvä näin, sillä reilu ja kaikki mukaan ottava työelämä parantaa kykyämme varautua maailman mullistuksiin.
On koko yhteiskunnan ja yritysten etu, että mahdollisimman moni löytäisi paikkansa työelämästä.
Väestömme huoltosuhde on heikentynyt voimakkaasti. On koko yhteiskunnan ja yritysten etu, että mahdollisimman moni löytäisi paikkansa työelämästä, muuten talouskasvumme ja julkisen sektorin kestävyys ovat uhattuina. Kotimaiset osaajat eivät riitä, vaan tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaisten osaajien houkutteleminen ja erityisesti kyky pitää kiinni täällä olevista työntekijöistä ja opiskelijoista on aivan olennainen osa Suomen pitkän aikavälin riskienhallintaa ja kilpailukyvyn rakentamista.
Inklusiivinen työelämä tarkoittaa sitä, että kaikki työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi yhdenvertaisesti ja voivat edetä urallaan ilman syrjintää. Yhdenvertaisuuden edistäminen on yrityksille paitsi lakisääteinen velvollisuus, myös liiketoiminnallisesti järkevää. Yritykset, jotka panostavat inklusiiviseen työkulttuuriin, hyötyvät sitoutuneemmasta henkilöstöstä, pienemmästä vaihtuvuudesta ja paremmasta työhyvinvoinnista.
Yrityksille monimuotoisuus tarkoittaakin ennen kaikkea parempaa resilienssiä. Kun työyhteisössä on laaja-alaista osaamista, erilaisia näkökulmia ja kulttuurista ymmärrystä, yritykset selviävät paremmin kriiseistä, tunnistavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pystyvät kehittämään kestävämpiä ratkaisuja.
DEI-toiminnassa on pohjimmiltaan kyse reilusta työelämästä, joka sopii hyvin suomalaiseen arvomaailmaan. Kyseessä ei ole pelkästään arvovalinta, vaan myös liiketaloudellisesti kannattava ja riskienhallinnan kannalta välttämätön strategia.
Kirjoitus on aiemmin julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa.
