Kriittiset mineraalit ovat teollinen ja turvallisuuspoliittinen kysymys – Outokummun valttina Kemin kaivos
Outokumpu kuuluu maailman merkittävimpiin ruostumattoman teräksen valmistajiin. Ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi sanoo, että kriittisistä mineraaleista on tullut entistä selvemmin teollisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kysymys. ”Se, joka omistaa mineraalit ja pystyy varmistamaan niiden toimitukset, on erittäin vahvoilla.”
Kun Eurooppa yrittää vähentää raaka-aineriippuvuuttaan Kiinasta ja Venäjästä, katse kääntyy myös Suomeen. Outokummulla on Kemissä EU:n ainoa toiminnassa oleva kromikaivos. Kemin kaivos on ollut toiminnassa vuodesta 1968 ja sen varannot riittävät vielä vuosikymmeniksi. Kromi on ruostumattoman teräksen valmistuksessa välttämätön raaka-aine.
- Ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistaja, teollisuudenalansa vastuullisuusjohtaja.
- Pääkonttori Helsingissä.
- Toimii Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
- Osake listattu Nasdaq Helsingissä.
- Liikevaihto 5,5 miljardia euroa vuonna 2025.
- Henkilöstömäärä noin 8 600 vuoden 2025 lopussa.
- Työllistää Kemi-Tornion alueella noin 2100 henkilöä, ja arvioitu työllisyysvaikutus lähikuntien alueella on noin 8 000 henkilöä.
Outokummulle Kemin kaivos on osa omaa tuotantoketjua, joka ulottuu kaivoksesta Tornion ferrokromituotantoon ja ruostumattomaan teräkseen. Euroopan näkökulmasta merkitys on laajempi, kun kriittisten mineraalien saatavuudesta on tullut teollinen ja turvallisuuspoliittinen kysymys.
”Olemme Euroopassa erittäin riippuvaisia Kiinan kontrolloimista lähteistä. Tämä koskee monia raaka-aineita, ei pelkästään harvinaisia maametalleja. Esimerkiksi ruostumattoman teräksen kannalta tärkeässä nikkelissä Kiinan ja Venäjän arvioidaan hallitsevan nykyisin noin 70:tä prosenttia maailman varannoista”, Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi kertoo.
Suomella ja Ruotsilla tärkeä merkitys
Sassin mukaan riippuvuuksien purkaminen ei tarkoita vain yksittäisten toimitusketjujen korvaamista toisilla. Euroopan on rakennettava teollisuudelleen pohjaa, joka kestää kauppapoliittisia paineita, kriisejä ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä häiriöitä. Omavaraisuutta on lisättävä Euroopassa ja Suomessa, vaikka muutos ei tapahdu nopeasti.
”Suomen ja Ruotsin merkitys kasvaa tässä asetelmassa. Me olemme kuitenkin Euroopassa niitä alueita, joissa on muun muassa nikkeliä, harvinaisia maametalleja ja kromia. Eurooppa tarvitsee näitä teollisuutensa, puhtaan siirtymänsä ja turvallisuutensa tueksi. Tätä ei ehkä ole oikein tähän mennessä ymmärretty riittävässä laajuudessa.”
Kriittiset mineraalit määrittävät yhä suoremmin, missä teollista tuotantoa voidaan rakentaa, ylläpitää ja kasvattaa – ja kenen ehdoilla.
”Se, joka tänä päivänä omistaa mineraalit ja kykenee varmistamaan pitkäaikaisen ja luotettavan toimitusketjun, on erittäin vahvoilla. Oli kyse sitten puolustusteollisuuteen liittyvistä asioista tai aivan peruselinkeinoista”, Sassi sanoo.
Toimitusketjujen varmistaminen on varautumisen ydintä
Maailman epävakaus on muuttanut Outokummun kaltaisten teollisuusyritysten varautumista. Ensin koronapandemia teki toimintaympäristöstä vaikeammin ennustettavan, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti geopoliittiset riskit uudelle tasolle. Viime vuodet ovat muuttaneet käsitystä siitä, miten yritysten pitää varautua erilaisiin häiriöihin.
”Jossain vaiheessa oli ehkä sellainen lintukotoajatus, mutta nykyään yritykset varautuvat erilaisiin häiriöihin huomattavasti tarkemmin ja voimakkaammin. Olennaista on varmistaa toimitusketjut, olivat ne sitten raaka-aineita, energiaa tai logistiikkaa, ja kyetä sitä kautta varmistamaan toiminta myös tulevaisuudessa. Me teemme tätä työtä jatkuvasti”, Sassi sanoo.
”Matalasta päästötasosta ja luotettavista toimitusketjuista syntyy kokonaisuus, joka luo kilpailuetua.”
Sassi nostaa esiin maantieteellisen hajautuksen merkityksen sekä hankinnassa, tuotannossa että asiakaskunnassa. Outokummulla on vahva asema Euroopassa mutta toimintaa myös Pohjois-Amerikassa. Tämä tasapainottaa yhtiön asemaa tilanteessa, jossa alueiden sääntely, kauppapolitiikka ja markkinat kehittyvät eri tahtiin.
Raaka-aineita vähäpäästöisesti uuden teknologian avulla
Outokummun uudessa strategiassa resilienssi näkyy myös siinä, että yhtiö hakee lisää tukijalkoja perinteisen ruostumattoman teräksen rinnalle. Strategia rakentaa tulevaisuutta uusien kasvualueiden, Pohjois-Amerikan markkinoiden ja raaka-aineisiin liittyvän teknologian kautta. Tavoitteena on vähentää yksipuolisia riippuvuuksia ja lisätä joustoa tilanteessa, jossa geopoliittiset riskit eivät ole katoamassa.
”Olemme lähteneet kehittämään uutta teknologiaa, joka antaa meille mahdollisuuden tulevaisuudessa tuottaa tarvitsemiamme raaka-aineita, kuten kromia, nikkeliä ja mahdollisesti molybdeeniä, erilaisista raaka-ainelähteistä myös vähäpäästöisesti.”
Resilienssi liittyy Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtajan Martti Sassin mukaan myös taloudelliseen kestävyyteen. Yhtiössä on viime vuosina viety läpi tervehdyttämisohjelmaa.
”Haluamme pitää kiinni siitä, että yhtiö on taloudellisesti vakaa. Taloudellinen vakaus luo pohjaa myös sille, että jos maailmassa tapahtuu erilaisia sokkeja, yritys kykenee toimimaan ja reagoimaan – koska sokkeja eittämättä aina tulee.”
Sähköistyminen lisää kriittisten mineraalien kysyntää
Puhdas siirtymä kasvattaa kriittisten mineraalien ja metallien kysyntää, kun sähköistyminen lisää akkujen, sähköverkkojen, uusiutuvan energian ja uuden teollisen infrastruktuurin rakentamista. Samalla se kiristää vaatimuksia materiaalien tuotantotavoille. Ruostumaton teräs on välttämätön materiaali monessa teollisuuden, energiajärjestelmän ja infrastruktuurin käyttökohteessa. Saatavuuden lisäksi yhä suurempi merkitys on tuotannon päästöillä, toimitusketjun luotettavuudella ja sillä, millaisissa oloissa raaka-aineet hankitaan.
”Taloudellinen vakaus luo pohjaa myös sille, että jos maailmassa tapahtuu erilaisia sokkeja, yritys kykenee toimimaan ja reagoimaan.”
Outokumpu pyrkii erottumaan tässä kokonaisuudessa vastuullisella ja vähäpäästöisellä tuotannolla.
”Meidän ruostumaton teräksemme on selkeästi vähäpäästöisintä ruostumatonta terästä. Samoin tuottamamme ferrokromi on vähäpäästöisintä, mitä maailmassa on tällä hetkellä saatavilla”, Sassi kertoo.
Kilpailuetua matalasta päästötasosta ja luotettavista toimitusketjuista
Vähäpäästöisyys ei Sassin mukaan yksin ratkaise asiakkaan valintaa, mutta sen merkitys kasvaa, kun se yhdistyy toimitusvarmuuteen. Euroopassa on kysyntää vastuullisesti tuotetulle teräkselle. Sama suunta näkyy ferrokromissa.
”Matalasta päästötasosta ja luotettavista toimitusketjuista syntyy kokonaisuus, joka luo kilpailuetua. Näen, että luotettava ja varma toimitusketju on entistäkin tärkeämpi sekä Euroopassa että Amerikassa.”
Kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksista käydään usein jyrkkää keskustelua. Kemin kaivoksen hyväksyttävyys rakentuu pitkäaikaiselle toiminnalle, vuoropuhelulle ja sille, että toiminnan vaikutukset tunnetaan. Kaivos on ollut osa ympäröivää yhteiskuntaa vuosikymmeniä.
”Lähtökohdan pitää olla sellainen, että kykenemme toimimaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullisesti. Jatkuva vuoropuhelu ympäröivän yhteiskunnan ja eri sidosryhmien kanssa on tärkeää. Luottamus pitää ansaita pitkällä aikavälillä.”
Sassi kertoo, että Kemin kaivoksen erityispiirteet erottavat sen monista muista ja vaikuttavat siihen, millaisia ympäristökysymyksiä toimintaan liittyy ja miten niitä hallitaan. Malmi on oksidipohjaista, ja rikastaminen voidaan tehdä pitkälti painovoiman avulla. Kemikaaleja ei käytetä.
5 kysymystä kaivosteollisuudesta
Suomen kallioperä kätkee sisäänsä tärkeitä mineraaleja ja paljon mahdollisuuksia. Kysyimme Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtajalta Martti Sassilta, mikä ratkaisee, saadaanko raaka-aineet käyttöön.
Mikä jarruttaa kriittisten mineraalien hyödyntämistä Suomessa?
Uskallus investoida Suomeen on laskenut kaivostoimialalla merkittävästi sääntelyn ennakoimattomuuden takia. Kaivosmineraaliveron nousu, sähköistämisen tuen poistuminen ja kaivosten sähköveroluokan nosto syövät mineraalialan ja jatkojalostuksen toimintaedellytyksiä. Malminetsinnästä päätökseen kaivoksen perustamisesta on hyvin pitkä matka. Myös itse kaivostoiminnan käynnistäminen vie aikaa. Investoinnit ovat niin suuria, että niiden läpiviemiseksi täytyy olla usko ja luottamus siihen, että yrityksen toimintaedellytykset säilyvät todella pitkälle tulevaisuuteen. Poukkoileva sääntely on myrkkyä investointien saamiselle Suomeen.
Onko luvitus pullonkaula uusille hankkeille?
Menneisyydestä on huonoja esimerkkejä, mutta nyt on tehty toimenpiteitä, joiden uskotaan nopeuttavan luvitusprosesseja. Puhtaan siirtymän hankkeille on olemassa nopeutettuja aikatauluja, ja uusi lupa- ja valvontavirasto pyrkii sujuvoittamaan prosesseja. Suomi tarvitsee näitä investointeja ja kasvua. Suomessa on maailman vastuullisinta kaivosteollisuutta, ja maaperän lähtökohdat ovat erittäin otolliset. Alalla on todellakin mahdollisuus toimia yhtenä tulevaisuuden talouskasvun moottorina.
Mitkä tekijät ratkaisevat, investoidaanko Suomeen vai muualle?
Investoinneista kilpaillaan erittäin kovasti. Puhtaalla ja kustannuksiltaan kilpailukykyisellä energialla on suuri merkitys, samoin osaavan työvoiman saatavuudella ja kustannuksilla sekä enenevässä määrin erilaisilla tukirahoitusmekanismeilla. Olennaista kuitenkin on ennakoitava sääntely. Kaivokset eivät yleensä sijaitse kasvukeskusten sisällä, vaan niiden ympärille pitää rakentua myös muuta yhteiskuntaa palvelevaa toimintaa, jossa julkisella sektorilla on merkittävä rooli.
Onko Euroopan toimintaympäristö riittävän kilpailukykyinen?
Outokummun ja terästeollisuuden näkökulmasta Yhdysvallat on tällä hetkellä voimakkaammin suojattu markkina kuin Eurooppa, mutta myös Euroopassa olemme menossa oikeaan suuntaan. EU:n hiilirajamekanismi ja teräkselle voimaan tulleet uudet suojatoimenpiteet todennäköisesti parantavat eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailutilannetta. Kokonaan toinen asia on, kuinka ketteriä ja nopeita päätöksiä EU:ssa pystytään tekemään. Siinä olemme erityisesti Yhdysvaltoihin verrattuna aika paljon jäljessä.
Mikä on päättäjien rooli?
Pitkäjänteisen, ennakoitavan ja poukkoilemattoman investointiympäristön luomisen pitää olla kaikkien tavoite. Kesken kaiken ei pidä tuoda merkittäviä lisäkustannuksia tai merkittävästi muuttuvaa sääntelyä. Positiivisen investointiympäristön luomisessa olennaista on, että yrityksillä on uskoa ja luottamusta viedä asioita eteenpäin ja investoida uuteen, olivat kyseessä sitten kriittiset mineraalit tai jokin muu teollisuudenala.
Tekstit: Mikko Viljanen
Kuvat: Liisa Takala ja Nina Susi