OECD:lla ja Teknologiateollisuudella samat keinot talouskasvun vauhdittamiseksi
OECD:n perjantaina 23. toukokuuta julkistama Suomen maaraportti (2025) nostaa esiin keskeisiä uudistuksia Suomen talouden kestävyyden ja kasvun turvaamiseksi. Raportin pääehdotukset ovat hyvin pitkälle samoja, joita Teknologiateollisuus ry esitti keväällä esittämiensä kasvutoimien yhteydessä.
Talouden kestävyyden vahvistaminen
OECD painottaa julkisen talouden vahvistamista rakenteellisilla uudistuksilla, erityisesti työvoiman saatavuuden ja osallistumisasteen nostamisella sekä maahanmuuton lisäämisellä. Teknologiateollisuus on korostanut työhön johtavan maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä. Olennaista on myös, että verotus kannustaa työntekoon, investointeihin ja kasvuun. Tämäkin linjaus näkyy OECD:n raportin suosituksissa.
Tuottavuuden ja kasvun edistäminen
Raportti tuo esiin tarpeen lisätä kilpailukykyä, investointeja ja TKI-panostuksia. Teknologiateollisuuden viestinä on jo useamman vuoden ajan ollut, että TKI-panostukset tulee nostaa 4 prosenttiin BKT:stä. OECD:n kehotus lisätä pitkäjänteistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa tukee tätä tavoitetta vahvasti. Lisäksi raportti korostaa sääntely-ympäristön sujuvuutta ja osaamisen kehittämistä – molemmat Teknologiateollisuus ry:n kärkiteemoja.
OECD:n mukaan Suomen T&K-verokannustimien taso on edelleen varsin matala verrattuna kilpailijamaihimme. Suomea kannustetaan tarjoamaan laajempia verokannustimia, jotka tukevat erityisesti pk-yritysten innovaatiotoimintaa, ovat yksinkertaisia, ennustettavia ja teknologianeutraaleja. Myös nämä suositukset vastaavat täysin Teknologiateollisuuden tavoitteita.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä
OECD suosittelee Suomea vauhdittamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Kärkitavoitteitamme onkin jo pitkään ollut kestävän talouskasvun luominen siten, että suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden avulla kyetään saavuttamaan globaaleja ilmastotavoitteita. Siten yritysten mahdollisuuksia lisätä puhtaan teknologian ja energiasiirtymän investointeja tulee parantaa.
Onkin erittäin tärkeää, että Suomi pitää kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalisuus vuonna 2035. Tähän tavoitteeseen on sitoutunut myös koko Suomen vientiteollisuus yhteisessä Finlandia-julistuksessaan.
Koulutus ja osaaminen
Raportti huomauttaa, että Suomen korkeakoulutusaste oli OECD-maiden korkeimpia vuonna 2000, mutta vuonna 2023 Suomi jäi 30:nneksi. OECD mainitsee mahdolliseksi tavoitteeksi 50 prosentin korkeakoulutusasteen vuoteen 2030 mennessä ja luettelee suosituksia, jotka ovat pitkälti samansuuntaisia Teknologiateollisuuden tavoitteiden kanssa.
Julkistimme vastikään kunnianhimoisen tavoitteen 70 prosentin korkeakoulutustasosta vuoteen 2040 mennessä.
Yksi raportin keskeisiä havaintoja on, että korkeakoulutustason nousun pysähtyminen 20 vuodeksi on johtanut Suomessa korkeakoulutettuihin kohdistuvaan osaajapulaan. Se on osaltaan hidastanut tuottavuuskasvua, eikä käännettä ole saatu aikaan. Koulutustason nostoon tähtääminen on yksi keskeisimpiä tuottavuuden ja kasvun ajureita.
Lisätietoja
