Opettajat ja koulun opinto-ohjaajat ovat isossa roolissa ammatinvalinnoissa – Ammatinvalinta on jokaisen nuoren oma päätös
Keskustelu ammateista rajoittuu lukioissa usein vain jatko-opiskeluun. Monet opinto-ohjaajat painottavat paljon yliopistoja ja niissä matemaattis-luonnontieteellisiä eli LUMA-aineita. Yläasteella ei ammateista puhuta vielä ollenkaan, ja yleensä nuoria pyritään kannustamaan opiskelemaan ahkerasti ja pitkään. Välillä voi olla jopa oletuksena, että opintoja aikoo vielä jatkaa sen sijaan, että mentäisiin koulusta suoraan töihin.
Onneksi kouluissa on siirrytty eteenpäin ajoista, jolloin tytöille ja pojille suositeltiin eri ammatteja. Nykyään kaikille pyritään löytämään ammatti, joka heitä itseään kiinnostaa. Joidenkin koulujen opinto-ohjaajat saattavat vielä mainostaa tytöille ja pojille eri ammatteja, mutta kyllä se alkaa olla kuollut tapa. Opettajat suosittelevat ammatteja nykyään sen mukaan, missä oppiaineissa oppilas on hyvä, missä ammateissa on hyvä työllistyminen ja kaikkein eniten siihen, mikä oppilasta aidosti kiinnostaa.
”Kouluissa on siirrytty eteenpäin ajoista, jolloin tytöille ja pojille suositeltiin eri ammatteja.”
Yläasteella opinto-ohjaajat kertovat oppilaille pääasiassa lukioista ja ammattiopistoista sekä opiskelun taidosta. Vasta lukiossa opotunneilla ryhdytään käymään läpi erilaisia jatko-opiskelumahdollisuuksia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä eri ammatteja, jotka voisivat mahdollisesti kiinnostaa.
Opot käyttävät apunaan erilaisia nettisivustoja, esimerkiksi Opintopolkua, josta saa kattavasti tietoa eri opiskelupaikoista. Kotona keskustellessa useammin esiin nousevat ne opiskelupaikat tai ammatit, joita omassa perheessä on opiskeltu. Koulussa tietoa saa monipuolisemmin ja nettisivut auttavat tiedon löytämisessä vapaa-ajalla.
Ammatinvalinta on jokaisen oma henkilökohtainen päätös, mutta usein valintaan kuitenkin alitajuisesti vaikuttavat muiden mielipiteet. Korkeakoulutus sekä ammatit periytyvät perheissä ja usein nuoret voivat kokea siitä paineita. Kavereilta voi saada inspiraatioita uusista ammateista, mutta harvoin ystäviä matkitaan ja valitaan samoja jatko-opinto paikkoja.
Ammateista saa paljon tietoa kouluista, ja niinpä opettajat ja koulun opinto-ohjaajat ovatkin isossa roolissa ammatinvalinnoissa. Esimerkiksi opettajan kannustava ja kehuva asenne saa kiinnostumaan jostain tietystä alasta ja ammateista.
”Ammatinvalinta on jokaisen oma henkilökohtainen päätös, mutta usein valintaan kuitenkin alitajuisesti vaikuttavat muiden mielipiteet.”
Koulujen vaikutus on siis yleensä melko suuri ammatinvalinnoissa. Suurin osa tiedosta tulee koulun kautta, koska kotona ja kavereiden kanssa keskustellessa huomio keskittyy liikaa yksityiskohtiin. Lisäksi kouluissa tiedot ammateista ovat sukupuolineutraaleja ja opojen mielipiteitä ja ohjeita arvostetaan.
Blogin kirjoittajat Eve Leskinen, Joona Pitkänen ja Riina Soikkeli työskentelivät kaksi viikkoa MyTech-harjoittelijoina Teknologiateollisuus ry:ssä. MyTech on Teknologiateollisuuden vetovoimatoimenpiteiden kokonaisuus: sivustolta MyTech.fi löytyy tietoa teknologiasta opiskelu- ja uravalintana sekä paljon kiinnostavia uratarinoita!
Työelämä
Vientiyritykset menestyvät vain, jos ne pärjäävät nopeasti muuttuvassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Teknologian nopea kehitys muuttaa työelämän, osaamisen ja työehdoista sopimisen tarpeita. Menestystä sekä yrityksille että työntekijöille taataan paikallisella sopimisella, yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
- Taataan tuottavuutta ja parempaa työelämää työpaikoilla sopimalla. Menestystä työelämän muutoksissa taataan paikallisella sopimisella ja yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tulee lisätä kaikissa sopimismalleissa, koska sillä luodaan edellytyksiä niin tuottavuuden kasvulle, henkilöstön hyvinvoinnille kuin paikalliselle luottamukselle.
- Vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja hyvinvoinnin rahoittaminen on kiinni vientiyritysten globaalista menestyksestä. Siksi on välttämätöntä varmistaa, että työvoimakustannusten nousu mitoitetaan koko kansantaloudessa sellaiseksi, että se turvaa vientiyritysten kilpailukyvyn kansainvälisessä kilpailussa.
- Panostetaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Yrityksissä tulee panostaa inklusiiviseen työkulttuuriin, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja menestyä. Hyvä työkulttuuri, osaava muutosjohtaminen sekä luottamuksellinen ilmapiiri työpaikalla ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä yrityksille. Ainoastaan vastuullisesti toimiva työnantaja menestyy ja saa parhaat osaajat.