Osaaminen ja yrityslähtöinen T&K budjettiriihessä listan kärkeen
Hallituksella on epäkiitollinen tehtävä löytää jo ensi viikon budjettiriihessä ratkaisuja, jotka vievät Suomen taloutta kestävämpään suuntaan. Velkaantumiskehityksemme on ollut viime hallituskaudella kestämätön, joskin osin ymmärrettävistä syistä: poikkeukselliset kriisit ovat vaatineet poikkeuksellisia toimia. Ryhtiliike on kuitenkin väistämättä paikallaan, ja vientiteollisuuden näkökulmasta hallitusohjelma onkin hyvä.
Kun talous on tiukalla, rahat on käytettävä viisaasti: osaamiseen ja innovointiin, sillä niistä syntyy hyvinvointimme rahoittamiseen tarvittava kasvu. Julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) tasossa olemme jääneet pahasti kilpailijamaistamme jälkeen. Myös osaamisemme tasossa on parannettavaa, samoin kuin osaajien määrässä, mikäli haluamme säilyttää hyvinvointimme väestön vanhenemisesta huolimatta.
Tavoitteena on nostaa TKI-rahoitus vaiheittain 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta siten, että julkinen rahoitus kattaa tästä 1/3 ja yritykset 2/3. Tästä sitoumuksesta kaikki haluavat pitää kiinni. Vaarana on kuitenkin, että TKI-rahoitusta ei kohdenneta oikein: kun kaikesta muusta leikataan ja TKI-piikki on auki, pelkään pahoin, että mitä kummallisimpia menoja yritetään ”leimata” TKI:ksi.
”Viisautta olisi kohdentaa rahoitusta erityisesti Suomen kasvun kannalta tärkeisiin yritystemme teknologisiin vahvuuksiin sekä tulevaisuuden energiaratkaisuihin.”
Viisautta olisi kohdentaa rahoitusta erityisesti Suomen kasvun kannalta tärkeisiin yritystemme teknologisiin vahvuuksiin, kuten tekoälyyn, mikroelektroniikkaan, 6G-verkkoteknologiaan, kvanttilaskentaan ja kyberturvaan. Myös tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittäminen on vihreässä siirtymässä paikallaan: vety- ja akkuklusteri toivottavasti saavat TKI-rahasta osansa.
TKI-panostuksissa on syytä suosia erityisesti yritysten tarpeista lähtevää tutkimusta ja kehitystä. Tämä ei ole yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta pois, sillä yritykset ostavat mielellään niiltä palveluja yhteisiin hankkeisiin. Julkisen TKI-rahoituksen lisäyksestä ainakin 2/3 tulisi kohdentaa yritysvetoisesti, jotta yritykset satsaisivat vastaavasti.
Investointien houkuttelu Suomeen nykyisessä valtiontukikilpailussa on haastavaa. Siksi rajallisista budjettivaroista kannattaa tukea uuden kestävän teknologian pilotti- ja demohankkeita, jotka luovat pohjaa uusille investoinneille sekä kestävälle kilpailukyvylle ja kasvulle. Innovoimalla ja pilotoimalla kehitämme ratkaisuja vihreän siirtymän synnyttämään globaaliin kysyntään. EK:n ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan mukaan yritysten investointiaikomukset ovat Suomessa jo 140 miljardia euron tasolla.
”Budjettivaroista kannattaa tukea uuden kestävän teknologian pilotti- ja demohankkeita, jotka luovat pohjaa uusille investoinneille sekä kestävälle kilpailukyvylle ja kasvulle.”
Tuloksekas tutkimus- ja kehitystyö edellyttää korkeaa osaamista. Osaamisen tasoa ja osaajien määrää pitäisi nostaa samalla kun väestörakenteemme heikkenee niin, että työikäistä väestöä on suhteessa entistä vähemmän. Hallitusohjelmassa ja budjettiehdotuksessa on iloksemme luvattu nostaa korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää. Sen sijaan ehdotuksesta on unohtunut näiden lisäpaikkojen rahoitus. Toki muistamme, että tällä budjettikierroksella menoja on tarkoitus karsia, mutta korkeakoulutuksesta karsiminen olisi lyhytnäköistä oman jalan sahaamista.
Pelkkä koulutuksen lisääminen ei ratkaise osaajien vähyyttä. Myös työhön johtava maahanmuutto on saatava sujumaan, jotta edes teknologiateollisuuden osaajatarpeet voisivat täyttyä, saati sitten muiden alojen.
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala ja merkittävin elinkeino. Yksityisestä TKI-rahoituksesta 2/3 tulee teknologiateollisuuden yrityksiltä. Uuden innovointi on alalle elintärkeä kasvun moottori. Kun moottori hyrrää, se tuottaa jopa puolet Suomen tavara- ja palveluviennistä, jonka tuloilla kasvumme ja hyvinvointimme rahoitetaan.
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.