Päästökaupan on luotava puitteet teollisuuden uudistumiselle
Komission päästökauppaesitys vie Eurooppaa kohti hiilineutraaliutta, mutta toteutustapa uhkaa puhtaan teknologian investointien kannusteita. Päästöoikeuksien määrän kasvu on pidettävä maltillisena, jotta puhdas siirtymä etenee, Petteri Heliste kirjoittaa ja listaa Teknologiateollisuuden suositukset EU:n päästökaupan uudistamiseen.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi unionin tila -puheessaan aivan oikein, että riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on aiheuttanut yli 90 miljardin euron lisäkustannukset. Suuri osa tästä summasta on valunut Euroopan ulkopuolelle. Puheenjohtaja esitti myös vaihtoehdon: sähköistyvä Eurooppa voisi pienentää fossiilisten polttoaineiden tuontilaskua 260 miljardilla eurolla vuodessa.
Von der Leyen vahvisti myös tukensa EU:n ilmastotavoitteille. Ne ovat pohjana tämän toimikauden tärkeimmälle energia- ja ilmastolainsäädännölle eli EU:n päästökauppajärjestelmän uudistukselle. Komissio antoi siitä esityksensä heinäkuun puolivälissä.
Määränpään lisäksi myös matkalla on väliä
Komission esitys sovittaa päästökaupan yhteen EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoitteen kanssa. Määränpään lisäksi kuitenkin myös reitillä tavoitteeseen on väliä. Komission ehdottamat muutokset päästövähennyspolkuun kasvattaisivat päästöoikeuksien määrää markkinoille noin 30–38 prosenttia vuosina 2030–2040. Lisäksi ilmaisjako jatkuisi useita vuosia pidempään. Nämä muutokset heikentäisivät kannusteita ottaa Euroopassa käyttöön puhtaita teknologioita.
Käytännössä huomattavasti löysempi päästövähennyspolku vaikuttaisi niihin eurooppalaisiin yrityksiin, jotka investoivat puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja lähes päästöttömien materiaalien tuotantoon. Metson, Andritzin ja Valmetin kaltaiset valmistajat toimittavat huippuratkaisuja vähäpäästöiseen teräksenvalmistukseen ja vedyntuotantoon. SSAB, Outokumpu ja Boliden tarjoavat vähähiilisiä metalleja asiakkaille ympäri maailmaa, ja niillä on suunnitelmia mennä vielä pidemmälle. Kaiken tämän tukena on vahva sähköverkkoteknologian toimiala, johon kuuluvat esimerkiksi ABB ja Prysmian.
Monilla näistä aloista eurooppalaiset yritykset ovat yhä maailman kärkeä. Kunnianhimoisen politiikan, kuten päästökaupan, avulla EU on myös luonut erinomaisen ympäristön niiden teknologioiden käyttöönotolle. Samalla EU on myös johtanut esimerkillä: yhä useampi maa ja alue on ottanut oman päästökaupan tai hiiliveron käyttöön.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi myös, että puhtaan teknologian maailmanmarkkinat kasvavat nopeasti nykyisestä 1,2 biljoonasta 2–5 biljoonaan dollaria vuoteen 2035 mennessä. Myös lähes päästöttömien materiaalien, kuten vähäpäästöisen teräksen, markkinoilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. IEA:n mukaan se jää käyttämättä ilman poliittista ohjausta.
Jotta päästövähennyksissä voidaan ottaa seuraava askel, pelkät vähittäiset muutokset ei riitä. Tarvitaan edelläkävijäinvestointeja uraauurtaviin teknologioihin, kuten puhtaaseen sähköön ja vetyyn perustuvaan teräksenvalmistukseen.
Luottamus mahdollistaa kustannustehokkuuden
Luottamus järjestelmään on ratkaisevan tärkeää, jotta suunnitelmista tulee totta. Päästökauppa ei toimi vain siksi, että se kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjä tässä ja nyt, vaan myös siksi, että se tekee niin pitkällä aikavälillä. Se auttaa yrityksiä suunnittelemaan pitkäjänteisesti ja investoimaan innovatiivisiin uusiin teknologioihin, eikä vain tehostamaan nykyisiä prosessejaan.
Luottamuksen turvaamiseksi on tärkeää, että markkinoille tulevien päästöoikeuksien määrä kasvaa maltillisemmin kuin komission esityksessä. Yhtä tärkeää on pitää kiinni aiemmin sovitusta aikataulusta ilmaisjaon lopettamiselle.
Päästökaupan tulot on pantava töihin
Päästökaupalla on toki myös kustannuksensa. Toisin kuin tuontipolttoaineisiin käytetyt rahat, päästökaupan tulot jäävät kuitenkin EU:n ja jäsenmaiden kassaan. Silti vain noin viisi prosenttia niistä ohjataan nykyisin takaisin teollisuuteen päästövähennysten vauhdittamiseen. Tämän on muututtava. Kun tulot käytetään fiksummin ja ilmaisjaon ehdollisuudella mahdollistetaan investointeja, voidaan käynnistää siirtymä puhtaaseen teräksenvalmistukseen sekä puhtaisiin polttoaineisiin ja raaka-aineisiin.
EU:n päästökauppaa on kehitetty ja hienosäädetty alusta asti. Uudistus on tilaisuus osoittaa, että pystymme myös pitämään kurssin myrskyisässä tilanteessa eli säilyttämään kannustimet investoinneille puhtaisiin teknologioihin. Samalla voimme osoittaa, että ilmastotoimet ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä.
Teknologiateollisuuden suositukset EU:n päästökaupan uudistamiseen
- Päästökatto on sovitettava yhteen 90 prosentin päästövähennystavoitteen kanssa siten, että liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä pysyy kurissa. Tämä edellyttää kunnianhimoista lineaarista vähennyskerrointa erityisesti 2030-luvun alussa.
- Päästökaupan tulot on ohjattava takaisin päästökaupan piirissä oleville toimialoille.
- Ilmaisjaosta on kehitettävä väline, joka vauhdittaa päästövähennyksiä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa.
- EU-rahoitus on kohdennettava hankkeille niiden laadun ja erinomaisuuden perusteella.
- Päästökauppaan on sisällytettävä laaja kirjo pysyviä hiilenpoistomenetelmiä.
Lisätietoja
Heliste Petteri
Asiantuntija, kestävä kehitys – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryEnergia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.