Peikko Groupin lääke kasvukipuihin: Tarvitsemme lisää kansainvälistymistä ja tekijöitä Suomeen
Peikko Group on kasvanut pienestä perheyrityksestä kansainväliseksi menestyjäksi. Suomen markkinat kävivät Peikolle liian pieniksi 1990-luvun laman jälkeen, ja nyt yritys toimii yli 30 maassa. Lue toimitusjohtaja Topi Paanasen vinkit kansainväliseen kasvuun.
Rakennusalalla toimivanPeikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen pitää kansainvälistymistä yhä vahvempana lääkkeenä suomalaisten yritysten kasvukivuille.
”Ei ole olemassa viisastenkiveä, jolla tänne tulisi yhtäkkiä investointeja. Kaikki lähtee siitä, että meillä on ihmisiä, jotka haluavat perustaa yrityksen ja kansainvälistyä”, Paananen sanoo.
Peikko Groupilla on maailmanlaajuisesti yli 2 000 työntekijää. Yritys on erikoistunut rakentamisen innovatiivisiin betoni- ja pilariliitoksiin, raudoitusjärjestelmiin ja mataliin välipohjarakenteisiin.
Miksi kasvu on suomalaisille yrityksille olennainen tavoite?
”Kasvu on yritykselle elinehto. Tie on aika lyhyt, jos tehdään vain samaa vanhaa vähän tehokkaammin ja tiristetään bisneksestä pikkuisen lisää katetta. Ei sellainen ole unelmien duuni. Sellainen ei anna työntekijöille kasvupolkuja omalla uralla eikä luo tsemppihenkeä porukkaan.”
”Unelmien duuni syntyy, kun mennään uusille markkinoille, saadaan kokemuksia muista kulttuureista, opitaan uusia asioita, luodaan uusia tuotteita ja ollaan mukana innostavissa hankkeissa.”
Millaisia ratkaisuja päättäjien tulisi tehdä, jotta yritykset investoisivat enemmän ja hakisivat kasvua?
”Tämä on se kysymys, johon en oikein halua vastata. Jos tietäisin vastaukset, olisin ollut vaaleissa ehdolla jo monet kerrat. Toki on sellaisiakin yritysjohtajia, jotka neuvovat ja uskovat ratkaisevansa koko Suomen asiat, mutta eivät saa hoidettua edes oman yrityksensä asioita.”
Mitä kansainväliseen kasvun ja investointien saamiseksi tarvitaan?
”Kaikki lähtee siitä, että meillä on ihmisiä, jotka haluavat perustaa yrityksen ja kansainvälistyä – ihmisiä, jotka eivät pelkää mennä maailmalle. Tarvitsemme asiakkaille todellista arvoa tuovia ja monistettavia insinööri-ideoita sekä ihmisiä, jotka ovat sopivan hulluja ottamaan riskejä eivätkä ymmärrä, miten vaikeaa myyminen maailmalla on.”
”Eivätkä kaikki bisnekset edes tarvitse isoja investointeja. On loistava juttu, että meillä on monessa yliopistossa hyvää startup-pöhinää sekä hyviä palvelu- ja softafirmoja, joilla on pääomasijoitukset kunnossa. Tarvitsemme ennakkoluulottomia ja tarpeeksi ahneita ihmisiä, jotka haluavat valloittaa maailman ja tulla miljardööreiksi. Sitä on markkinatalous, joka tuottaa muuta hyvää ympärilleen.”
”Vastaavasti tänne Suomeen pitää saada vuosittain 50 000–80 000 ihmistä ulkomailta. Maahanmuuton rajoittaminen on typeryyttä.”
Miten kansainvälisyys näkyy Peikko Groupissa, jonka pääkonttori on pysynyt Lahdessa?
”Kun tulin Peikolle vuonna 2005, meillä ei ollut 50 hengen Suomen-toimistossa yhtään ihmistä, jonka äidinkieli ei olisi ollut suomi. Nyt porukassamme on yli 20 muuta kuin suomea puhuvaa tekijää: Argentiinasta, Brasiliasta, Chilestä, Nigeriasta, Venäjältä, Virosta, Latviasta…Talon kieli on englanti, ja kansainvälisyys on meille elinehto.”
”Jos haluaa kansainvälistä kasvua, pitää yrityksessä olla jollain aikavälillä kansainvälinen johtoryhmä. Meillä on johtoryhmässä neljä suomalaista ja neljä ei-suomalaista sekä hallituksessa vastaavasti kolme ja kolme. Pitää olla monipuolinen hallitus, joka ohjaa, ja monipuolinen johtoryhmä, joka tekee käytännön työtä.”
”Ei riitä, että yrityksessä puhutaan äidinkielenä vain suomea tai savoa. Sellainen ei johda mihinkään, että valitsee johtoryhmän parhaista paikallisista tekijöistä tai Rotary- ja Lions-kavereistaan.”
Suomalaisia moititaan usein siitä, että emme osaa myydä hyviä tuotteitamme tarpeeksi hyvin. Miten suomalaiset yritykset voisivat parantaa myyntiosaamistaan?
”Tämä on myytti. Onko saksalainen, englantilainen tai ruotsalainen sitten parempi myyjä? Uskon, että osaaminen liittyy enemmän teollisuusklustereihin kuin myyntitaitoihin. Joissakin maissa on vahvat perinteet joillakin teollisuudenaloilla, kuten Ruotsissa vaatealalla. Siellä on syntynyt kulttuuria vähittäiskaupan pyörittämiseen.”
”Nokia oli lottovoitto Suomelle. Se koulutti ihmisiä. Kun olin itse Nokian alihankintaklusterissa vuosina 2000–2005, taskussani oli lentoyhtiöiden kultakortit. Silloin monet suomalaiset pääsivät eri puolille maailmaa, tekemään ja oppimaan.”
”Omalle yrittäjän uralleni on ollut myös äärettömän tärkeää, että olen ollut nuorena vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Olen hyvin huolissani siitä, että vaihto-oppilasaktiivisuus on viime vuosina vähentynyt. Se on paljon huolestuttavampaa kuin se, että jotain yhtä vihreää tehdasta ei saada Inkooseen.”
Topi Paanasen vinkit kansainväliseen kasvuun
- Jos et löydä tehtävään sopivaa suomalaista tekijää, älä epäröi palkata ulkomaalaista.
- Vain tekemällä oppii. Ota riskejä – sellaisia, jotka eivät vielä tapa.
- Pidä huolta, että yrityksesi tuotteilla tai palveluilla on todellista lisäarvoa asiakkaalle ja lisäarvo on olemassa myös ulkomailla.
- Ole ylpeä siitä, mitä olet ja mistä tulet. Suomi ja suomalaisuus ovat kansainvälisessä kaupassa vähintäänkin yhtä hyviä lähtökohtia kuin mitkä tahansa muut.
- Älä pelkää.
Haastattelu: Mikko Viljanen / Kuva: Liisa Takala