Sota mullistaa talouden, mutta malttia elvytyspakettien kasaamiseen
Vaikka sota Ukrainassa saataisiin pian loppumaan, kriisi jatkuu taloudellisessa mielessä vielä pitkään. On ensiarvoista, että yritykset löytävät uusia markkinoita ja asiakkaita Venäjän kaupan tilalle. Uusien talouden elvytyspakettien aika ei ole kuitenkaan juuri nyt.
Vaikka verraten pieni osa Suomen Venäjän-viennistä on suorien pakotteiden kohteena, näyttää siltä, että selvä enemmistä yrityksistä on vetäytymässä kokonaan Venäjän markkinoilta. Tällä hetkellä todennäköisin skenaario on, että Suomen vienti Venäjälle romahtaa ja pysyy erittäin matalalla tasolla pitkään.
Venäjän viennin loppuminen aiheuttaa yskäisyn Suomen talouskasvuun. Kuinka pahaksi köhäksi tilanne kehittyy, riippuu siitä, kuinka hyvin yritykset onnistuvat korvaavia markkinoita löytämään.
Optimisti ajattelee, että markkinatilanne on ainakin toistaiseksi vielä hyvä ja kysyntää on, joten uusia asiakkaita olisi kenteis kohtalaisen hyvin löydettävissä. Optimisti näkee tilanteen myös niin, että sekin Venäjä-riski, joka monella suomalaisella yrityksellä oli ennen sotaa, on nyt mahdollista minimoida.
Näyttää vahvasti siltä, että hyökkäyksen merkittävimmät talousvaikutukset tulevat tarjontarajoitteiden kautta. Monista raaka-aineista oli puutetta jo ennen sotaa, ja toimitusketjut olivat tiukilla. Nyt tilanne on edelleen pahentunut. Samaan aikaan koronatilanne vaikeutuu Kiinassa, ja nollatoleranssi johtanee edelleen lisävaikeuksiin toimitusketjuissa. Vielä on kuitenkin vaikea arvioida tarkkaan, millaisia vaikutuksia kaikella tällä tulee olemaan. Kielteisiä ne kuitenkin ovat.
”Energiapolitiikka on ristiriitojen pelikenttä.”
Energiapoliittinen keskustelu näyttäytyy ekonomistin silmään tällä hetkellä ristiriitaisuuksien pelikentältä.
Olemme tunnistaneet, että Venäjän hyökkäys ei ole peruste peruuttaa vihreän siirtymän tavoitteissa vaan pikemmin vauhdittaa muutosta kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Euroopan riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiisilista polttoaineista on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä tällä hetkellä. Kaikki toimet riskin vähentämiseksi ovat tarpeen.
Reunahuomautuksena todettakoon, että yksi suunnaton ristiriita eurooppalaisessa energiapolitiikassa on, että toisaalta pyritään eroon riippuvuudesta venäläisestä fossiilisesta energiasta ja samaan aikaan ajetaan alas päästöttömän ydinenergian tuotantoa Saksassa ja Belgiassa.
Hinta on paras kannustin vihreään siirtymään. On tehokasta ohjausta, että saastuttaja maksaa. Se suuntaa investointeja ja kuluttajia ympäristön kannalta parempiin vaihtoehtoihin. Liian monelle tuntuu tulevan yllätyksenä, että hintojen täytyy muuttua, jotta hintamekanismi toimii. Juuri se, että esimerkiksi fossiilinen polttoaine on kallista, ohjaa ihmisiä valitsemaan toisin kuin aiemmin.
Ristiriita tuleekin siitä, että samaan aikaan kun vihreän siirtymän (ja nyttemmin myös geopolitiikan) kannalta olisi tärkeää, että hintamekanismin annettaisiin toimia, pyritään siihen nimenomaan poliittisilla päätöksillä puuttumaan. Esimerkiksi polttoaineveron laskeminen luo aivan vääränlaisia kannustimia vihreän siirtymän ja energiaomavaisuuden näkökulmasta.
Edellä todettu ristiriita ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että polttoaineiden hintojen nousu on heikentänyt ihmisten ostovoimaa. Mikäli nähdään, että asialle pitää tehdä jotain, olisi toimet syytä valita niin, että ne eivät kannustaisi väärään suuntaan.
Kilpailukyvyn näkökulmasta Suomi ei saa olla naiivi. Myös polttoaineverotuksessa on seurattava, mitä muualla tehdään ja tarvittaessa reagoitava esimerkiksi ammattiliikenteen osalta. Suomessa ei ole varaa siihen, että jo valmiiksi korkeat logistiikkakustannuksemme nousevat tässä tilanteessa selvästi enemmän kuin muualla.
”Elvytyspakettien aika ei ole juuri nyt.”
Niin kansallisella tasolla kuin EU:ssa pohditaan erilaisten taloudellisten tukipakettien kasaamista. Kansallisella tasolla tämä tarkoittanee kehysmenettelyn heittämistä jälleen nurkkaan odottamaan ”normaalia aikaa”. Olosuhteet huomioiden on luonnollista ja erittäin perusteltua, että esimerkiksi puolustusmenoihin halutaan satsata lisää. Samaan aikaan on kuitenkin syytä varoittaa, että samassa yhteydessä ei saa jakaa ”jokaiselle jotakin kivaa”. Niin käy usein kehyksiä ylitettäessä.
Myös EU:ssa on noussut esiin uusien massiviisten pakettien kasaaminen. Tällä kertaa otsikossa pyörivät sanat puolustus ja energia. Suomi on aivan oikein ottanut penseän kannan yhteisvastuullisella velalla rahoitettaviin paketteihin, joiden synnyttäminen vaatisi jälleen kerran poikkeamista EU:n perusperiaatteista. Suomalaisten on kuitenkin syytä olla valppaana ja rehellisen itsekkäitä. Jos näyttää siltä, että paketti vastustuksesta huolimatta kasataan, tulee meidän huolehtia, että olemme kirkkaasti saamapuolella tällä kertaa. Suomen pitää olla nettosaaja.
Yleisesti ottaen ei ole lainkaan selvää, että voimakas elvytys olisi tässä tilanteessa perusteltua. Voi hyvinkin olla niin, että kysyntä säilyy globaalisti hyvällä tasolla sodasta huolimatta. Näin ollen julkisen lisärahan pumppaaminen markkinoille tuottaa ainoastaan entistä suuremman eron kysynnän ja tarjonnan välille ja johtaa entistä voimakkaampaan inflaatioon.
Talouspoliittinen viesti juuri nyt: on vielä liian aikaista tehdä päätöksiä uusista elvytyspaketeista, mutta poiskaan niitä ei kannata vielä sulkea.
Rautaporras Petteri
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.