Suomalaisen siruteollisuuden kasvu edellyttää lisää osaajia ja yhä monipuolisempaa osaamista
Digitalisoituvalle yhteiskunnalle – ja Suomen viennille – elintärkeä siruteollisuus tarvitsee jopa 15 000 uutta osaajaa tulevien 10 vuoden aikana. Teknologiateollisuuden vasta päivitetyn osaamispulssin mukaan alan monipuolistuvat käyttökohteet edellyttävät erityisesti kykyä yhdistellä eri alojen osaamista. “On selvää, ettei osaamistarpeisiin pystytä vastaamaan ilman määrätietoista panostusta alan koulutukseen ja ulkomaisten osaajien houkutteluun”, sanovat Teknologiateollisuuden asiantuntijat.
Siruteollisuus tarjoaa Suomelle harvinaisen kasvun paikan: täällä toimivat puolijohdealan yritykset arvioivat kolminkertaistavan liikevaihtonsa 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaisi myös merkittävää henkilöstömäärän lisäystä.
“Puolijohteet ovat Suomelle tärkeä mahdollisuus lisätä vientiä ja korkean tuottavuuden työpaikkoja. Samalla voimme vahvistaa Euroopan teknologista kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta epävarmassa maailmantilanteessa”, sanoo johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuudesta.
Uusia osaajia tarvitaan eläköityminen huomioiden 15 000 seuraavan 10 vuoden säteellä.
Chips from the North -toimialastrategia paikantaa Suomelle kuusi erityistä kasvumahdollisuutta, joiden kaikkien taustalla on korkeaa osaamista sekä siitä kumpuavaa yritystoimintaa. Nämä ovat sirusuunnittelu, mikroelektromekaaniset järjestelmät ja anturi-innovaatiot, fotoniikka, kvanttiteknologiat, kehittyneet materiaalit ja kestävät prosessiteknologiat.
Mikäli kotimaisen sirualan ennakoitu kasvu toteutuu, nousee yritysten työntekijöiden määrä 7 000:sta 20 000 henkilöön. Uusia osaajia tarvitaan eläköityminen huomioiden 15 000 seuraavan 10 vuoden säteellä. Alan tutkimus- ja tuotekehitysintensiivisyydestä kertoo se, että osaajista 2/3:lla tulisi olla maisteri- tai tohtoritason tutkinto. Toisaalta myös tarve tuotannon työntekijöille eli insinööreille, teknikoille ja puhdastilaoperaattoreille lisääntyy.
Päivitettyä tietoa puolijohdealan osaamistarpeista
Teknologiateollisuuden osaamispulssiin on vastikään julkaistu täydentävää tietoa toimialan laadullisista osaamistarpeista, eli siitä, millaista osaamista tarvitaan. Osaamistarpeita tunnistettiin paitsi toimialastrategiasta, myös työpaikkailmoituksista, tutkimus- ja kehityshankkeiden kuvauksista ja tutkimusjulkaisuista tekoälyn avulla.
Tulokset kertovat osaamistarpeiden monipuolisuudesta: tarvetta on sirujen suunnittelusta aina perustutkimusta lähestyvään materiaalitekniikan osaamiseen.
Tarvetta on sirujen suunnittelusta aina perustutkimusta lähestyvään materiaalitekniikan osaamiseen.
“Aineistossa korostuu se, kuinka siruja käytetään sulautettuna yhä moninaisimpiin ympäristöihin ja tarkoituksiin. Tämä edellyttää paitsi syvää osaamista omasta erityisalasta, myös kykyä yhdistellä osaamisia”, kertoo koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti Teknologiateollisuudesta.
Vahvistuvina ja uusina osaamistarpeina tunnistettiin myös energiatehokas suunnittelu ja kvanttiteknologiat.
Lisää koulutusta ja kansainvälisiä osaajia
Osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää toimia paitsi yrityksiltä myös valtiolta ja oppilaitoksilta. Apajalahti ja Mikkilä nostavat esiin kaksi pääkeinoa: siruteollisuuden tarpeisiin vastaavan koulutuksen laadun ja opiskelupaikkojen määrän kasvattamisen sekä ulkomaisten osaajien houkuttelun.
”Aloituspaikkoja tarvitaan lisää erityisesti maisteritason koulutukseen. Koska sirualan valmistustoiminnan odotetaan lisääntyvän, on vahvistettava myös alalle sopivaa ammatillista koulutusta hyödyntäen työssä oppimista ja oppisopimuksia”, Apajalahti sanoo.
Nykyiselle puolijohdealan henkilöstölle ja alanvaihtajille tulisi tarjota lisää täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia.
”Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kannattaisi tukea tällaisten kokonaisuuksien rakentamista”, Apajalahti ehdottaa.
Myös alan tohtorikoulutusta on lisättävä. Maan hallituksen käynnistämät tohtoripilotit tarjoavat oivan paikan tiivistää tutkijakoulutuksen ja teollisuuden yhteispeliä.
”Samalla on panostettava kansainvälisesti kilpailukykyisiin vakinaistamispolkuihin huippututkijoiden ja -professoreiden houkuttelemiseksi. Lisäksi Suomen vetovoimaisuutta kasvattaa aktiivinen julkaiseminen alan johtavissa julkaisuissa”, Apajalahti lisää.
Merkittävä osa uusista työtekijöistä ja opiskelijoista on löydettävä Suomen rajojen ulkopuolelta.
Merkittävä osa uusista työtekijöistä ja opiskelijoista on löydettävä Suomen rajojen ulkopuolelta jo pelkästään väestökehityksen takia.
”Meidän on käynnistettävä toimia osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi. Lisäksi on sujuvoitettava työperäistä maahanmuuttoa, luotava väyliä toimialan työpaikkoihin sekä parannettava ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden pysymistä maassa. Nämä edellyttävät hallinnon ja teollisuuden läheistä yhteistyötä”, Mikkilä korostaa.
Hän muistuttaa myös alan yritysten oman vetovoimatyön tärkeydestä.
”Tämä voi tapahtua esimerkiksi viestimällä alan urapoluista sekä tarjoamalla opiskelijoille työ- ja harjoittelumahdollisuuksia opintojen aikana”, Mikkilä kertoo.
Okmetic: Osaamisen saatavuus on keskeinen kasvun pullonkaula
Okmeticin tutkimus- ja kehitysjohtaja Heikki Holmberg toistaa viestin siitä, että puolijohdealan yrityksen on vaikea löytää osaajia tiettyihin tehtäviin. Vantaalla piikiekkoja valmistavassa yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 658 henkilöä.
”Tarvitsemme monitieteellistä syväosaamista, joka painottuu materiaalitieteisiin. Uutena tarpeena nousee uusien teknologioiden omaksuminen”, hän sanoo.
Holmberg kertoo, että erityisesti korkeakoulutettujen prosessi-insinöörien tarve on suuri, sillä koulutusmäärät eivät vastaa kysyntää.
Kunnossapitoteknikoiden osalta taas sopivien osaajien löytyminen on haastavaa, koska nykyinen tekniikan ammatillinen koulutus ei tarjoa riittävää osaamista modernin teollisuuden tarpeisiin. ”Tätä voitaisiin ehkä paikata robotiikan ja prosessitekniikan koulutuksella”, Holmberg ehdottaa.
Okmetic panostaa itse merkittävästi sisäiseen koulutukseen erityisesti suorittavan tason tehtävissä. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä kaikilla koulutustasoilla.
”Olemme esimerkiksi käyneet yliopistoissa antamassa opetusta ja monet ryhmät ovat vierailleet yrityksessämme”, Holmberg kertoo.
Keskeistä on puolijohdealan tunnetuksi tekeminen nuorten keskuudessa. Okmetic on ollut mukana esimerkiksi puolijohdealan Without us -kampanjassa sekä Aalto-yliopiston kesätyöohjelmissa.
Jatkuvan oppimisen saralla korkeakoulutason ”mikrosertifikaatit” voisivat Holmbergin mielestä tarjota tehokkaan täsmäratkaisun puolijohdealan osaamistarpeisiin.
”Tällainen lähestymistapa tukisi tehokkaampaa siirtymää alalle ja vähentäisi tarvetta pitkille muuntokoulutuksille”, hän sanoo.
Puolijohdeteknologiat ovat yhteiskunnalle kriittisen tärkeitä
- Nyky-yhteiskunta nojaa puolijohdeteknologioihin. Mikrosiruja eli puolijohderatkaisuja on kulutuselektroniikassa, liikennevälineissä, tietoverkoissa, teollisuuden koneissa ja laitteissa, tuulivoimaloissa ja lukemattomissa muissa digitaalisia ominaisuuksia sisältävissä tuotteissa.
- Puolijohdeteknologiat edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää siirtymää, koska niille perustuvat ratkaisut ovat välttämättömiä energia- ja resurssitehokkuuden parantamisessa.
- Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Komponenttien toimitus- ja saatavuushäiriöt vaikuttavat merkittävin tavoin eri teollisuudenaloihin ja laajempaan talouteen. Pandemia ja geopolitiikan jännitteiden lisääntyminen ovat tuoneet esiin puolijohteiden globaalien arvoverkkojen haavoittuvaisuuden ja pullonkaulat.
Kuvat: Liisa Takala
Lisätietoja
