Suomen tärkein vientimarkkina toimii yhteisillä säännöillä, vai toimiiko?
Millaisia toimia tulisi tehdä, jotta EU-maiden valtiontukikilpailu ei rapauttaisi nykyistä enempää sisämarkkinan toimintaa ja vääristäisi kilpailua, EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela?
– Suomi on perinteisesti ollut sisämarkkinamaa. Kuuluimme Ison-Britannian johdolla siihen liberaalien valtioiden joukkoon, jotka uskoivat yhteisiin sääntöihin. Samanmielisten maiden ryhmä lähti murenemaan Brexitin myötä ja alamme pikku hiljaa ymmärtää, mitä se tarkoittaa.
– Osana teollisuuspolitiikkaa valtiontukien kansallinen – holtitonkin – käyttö on huolenaihe. Olemme Teknologiateollisuudessa ehdottaneet tiekarttaa kriisiperusteisten valtiontukien vaiheittaiseksi lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jaettavien valtiontukien tiukemmat modernisointikriteerit, avoimuuden lisääminen ja hankkeiden yhteistyömahdollisuudet tulee pitää avoimina. Ilman selkeitä toimia tilanne voi johtaa markkinoiden tehottomuuteen ja innovaatiotoiminnan estymiseen.
Millaista sääntelyä EU:ssa tulisi tehdä, jotta yrityksillä on unionin alueella tasapuoliset toimintaedellytykset?
– Kulunut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ensimmäinen kausi oli hyvin regulaatiopainotteinen. Osittain tämän kauden sääntelyä koskeva trilogityö jatkuu vielä ensi kaudella, jos poliittisesti ensi kesänä niin päätetään. Olemme Teknologiateollisuudessa suosineet Suomenkin linjaa, jossa vaadimme voimassa olevan sääntelyn sisällön arvioimista ennen uusia ehdotuksia.
– Siksi tuleekin painottaa siirtymistä olemassa olevan sääntelyn uudistamiseen, kilpailukykyä lisäävän “check up” -toimenpiteen toteuttamiseen ja esimerkiksi niin sanottujen sääntelyhiekkalaatikoiden eli sääntelyn ennalta testaamisen lisäämiseen. Sääntelyn yhtenäisyyttä ja välttämättömyyttä tulee arvioida jatkuvasti.
Millaisella sisämarkkinapolitiikalla voidaan tukea EU:n kestävän kasvun tavoitteita?
– Ensimmäinen viesti on tietysti sisämarkkinoiden puolustaminen, emme ole vielä valmiita sisämarkkinoiden täydellisessä toimivuudessa. Olemassa olevat sisämarkkinaesteet tulee purkaa ja sovitun sääntelyn toimeenpanoon kiinnittää huomiota. Hyvänä käytännön esimerkkinä voimme uudistua digitalisoimalla verotusta Euroopassa. Reaaliaikatalous on kokonaisuus, joka pitää rakentaa Euroopan laajuisesti: sähköiset kuitit ja talouden transaktiot tulee toteuttaa.
– Parempaa sisämarkkinapolitiikka olisivat konkreettisemmat toimet, joilla edesautetaan pk-yrityksiä luomaan kasvua Euroopan sisällä, pääsemään kiinni EU-tason rahoitukseen ja löytämään sujuvat keinot käydä kauppaa koko mantereen leveydellä.
– Kestävässä kehityksessä EU on toiminut suunnannäyttäjänä sitoville ja vaikuttaville päästövähennyksille. Jo päätetyistä tavoitteista on pidettävä kiinni ja unionin on jatkettava samalla ja ennakoitavalla linjalla. Ohjauskeinoja on syytä uudistaa innovaatioiden ja investointien vauhdittamiseksi. Vihreä siirtymä tapahtuu yrityksissä, joten politiikan on kannustettava vihreisiin investointeihin. On jo nähtävissä, että biodiversiteetti hiipii teemana myös sisämarkkinakeskusteluun. Olemmeko valmiita kehittämään sitä entisestään?
Miten digitaalinen agenda istuu tähän kokonaisuuteen?
– Aiemmin puhuttiin digitaalisista sisämarkkinoista. Nykyään voidaan nähdä digitalisaatio jo läpileikkaavana teemana, joka linkittyy myös Green Dealin toteuttamiseen. Toimia tulee lisätä siten, että kasvatetaan EU:n strategista kilpailukykyä puolijohteissa ja mikroelektroniikassa panostamalla eurooppalaisiin vahvuuksiin ja kasvattamalla Euroopan tuotanto- ja innovaatiokapasiteettia valituissa kriittisissä sirujen segmenteissä.
– Meidän tulee pitää kiinni myös EU:n johtoasemasta 6G-mobiiliteknologian kehityksessä. Datapolitiikka on noussut osaksi sisämarkkinapolitiikkaa. Nyt puhumme datan vastuullisen käytön lisäämisestä. On iso kysymys, miten teollinen data saadaan luotettavasti hyödynnettyä, jotta voimme edistää esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuutta.
Lisätietoja:
