Suomen yrityksillä merkittävä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa globaalisti
Suomalaisilla vientiyrityksillä on tuoreen raportin valossa merkittävä rooli kotimaisten päästöjen vähentämisen lisäksi hiilineutraaliuden saavuttamisessa globaalisti: viennin ilmastohyötyjen eli hiilikädenjäljen arvioidaan olevan 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Suomen ympäristökeskus Syke arvioi 13.4. julkaistussa raportissaan Suomen viennin hiilikädenjälkeä. Hankkeessa on päivitetty Syken aiemmin tekemät vuoden 2019 laskelmat viennin hiilikädenjäljestä vuodelle 2022. Lisäksi hankkeessa on tehty tuotepohjainen kädenjälkilaskenta kuudelle teknologia- ja kemianteollisuuden alan keskeiselle vientituotteelle.
Raportin päähavainto on suomalaisten vientiyritysten merkittävä hiilikädenjälki.
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan hiilikädenjäljestä?
Havainnollistetaan asiaa esimerkin kautta ja tarkastellaan hetki Keskivertomaata. Nimi kertoo maasta kaiken: sen väkiluku, päästöt ja taloudellinen toiminta heijastelevat kaikkien maailman maiden keskiarvoa.
Keskivertomaan pääkaupungin eräällä vedenpuhdistamolla kuhisee: puhdistamon johto on päättänyt korvata vanhat ja ikääntyneet laitteet uusilla. Laitosalueelta löytyykin jo joukko pakkauksissaan odottavia laitteita ja komponentteja. Eräässä paketissa odottaa taajuusmuuttaja, jonka alkuperämaaksi osoittautuu Suomi.
Taajuusmuuttaja auttaa tehostamaan laitoksen toimintaa. Aikaisemmin esimerkiksi pumpatun veden määrää on säädetty puhdistamolla venttiileillä tai muilla mekaanisilla ratkaisuilla, ja pumppua on ajettu täydellä teholla. Taajuusmuuttajalla sama säätö voidaan toteuttaa säätämällä suoraan pumppausnopeutta, mikä pienentää energian kulutusta. Keskivertomaan sähköntuotannon päästökertoimen ollessa merkittävän suuri ei laite säästä ainoastaan energiaa vaan vähentää myös päästöjä.
Suomalaisen tuotteen käyttöönotto voi siis auttaa vähentämään päästöjä globaalisti. Tätä positiivista, päästöjä vähentävää vaikutusta kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Syke arvioi tuoreessa raportissaan, että jopa vain yhden yrityksen viemien taajuusmuuttajien hiilikädenjälki voi olla 2–3 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Kyseessä ei ole aivan pieni määrä: se vastaa noin 1–2 miljoonan suomalaisen henkilöauton päästöjä.
Raportti tarkastelee myös joidenkin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksien tuotteiden kädenjälkeä. Outokummun valmistaman ruostumattoman teräksen ja ferrokromin kädenjälkien arvioitiin olevan 1–6 ja 0,6 megatonnia (Mt). SSAB:n kylmä- ja kuumavalssatuille teräslevyille ja -keloille arvioitu hiilikädenjälki oli taas 0,5 Mt. Henkilöautoissa mitattuna nämä kädenjäljet vaihtelevat sadoista tuhansista nelipyöräisistä jopa kaikkia Suomen henkilöautoja suurempaan määrään.
Mukana tarkastelussa olivat myös Mäkelä Alun alumiiniprofiilit, joiden hiilikädenjäljeksi arvioitiin 2,3 kilotonnia. Kädenjälki on samassa suuruusluokassa yhtiö tuoreiden hiilineutraaliushankkeiden vuotuisten päästövähennyksien kanssa.
Hiilikädenjälkilaskenta ottaa edistysaskeleita
Syken hanke tarkastelee ansiokkaasti tilannetta myös laajemmasta perspektiivistä: tuotekohtaisten arvioiden lisäksi hiilikädenjälki lasketaan koko Suomen viennille. Tällaisia laskelmia on tehty toistaiseksi rajallisesti: siksi raportti on tärkeä askel kohti vakiintuneempaa hiilikädenjäljen mittaamista.
Hiilikädenjäljen arviointiin käytetyn mallin perusidea on erittäin kekseliäs. Arviointia varten kehitetään nk. kontrafaktuaali eli vaihtoehtoinen skenaario, jonka päästöjä verrataan reaalimaailmassa toteutuneisiin päästöihin. Tässä skenaariossa Suomea (tai ainakaan suomalaista vientiä) ei olekaan olemassa ja tietyin oletuksin korvataan maailmanmarkkinoilta ”kadonneet” suomalaiset tuotteet muualta peräisin olevilta. Samalla arvioidaan myös tuoteryhmä- ja kohdemaakohtaiset hiilikädenjäljet.
Tällä menetelmällä tehty laskelma suomalaisen viennin hiilikädenjäljestä osoittautuu selkeän positiiviseksi: vienti siis vähentää globaaleja päästöjä. Eri korvautuvuusoletuksista riippuen vuoden 2022 kädenjälki oli suuruudeltaan 22–32 Mt. Metalliteollisuuden osuus tästä on 4–8 Mt ja elektroniikkateollisuuden 3 Mt. Samana vuonna päästökaupan piirissä olleet Suomen lämpö- ja voimalaitokset sekä tehtaat tuottivat hiilidioksidipäästöjä 19 miljoonaa tonnia.
Vapaakauppa vauhdittaa päästövähennyksiä
Suomalaisilla vientiyrityksillä on siis raportin valossa tärkeä rooli taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamisen lisäksi päästöjen vähentämisessä globaalisti. Siksi näiden yritysten pääsy markkinoille ympäri maailmaa on tärkeää.
Siten tuotteita voidaan valmistaa Suomen kaltaisissa paikoissa, joista löytyy vähäpäästöistä sähköä tai entistä energiatehokkaampien laitteiden suunnitteluun tarvittavaa erityisosaamista. Samoin suomalaiset yritykset voivat hankkia laitteisiinsa esimerkiksi kehittyneitä mikrosiruja maista, joista löytyy meiltä puuttuvaa osaamista.
Mikä tärkeintä, matalammat kaupan esteet mahdollistavat esimerkiksi päästöjä vähentävien taajuusmuuttajien tai teräksen viennin sinne, missä niiden käyttöönotosta on eniten hyötyä: esimerkiksi maihin, joiden käyttämä sähkö ei ole vielä niin puhdasta kuin Suomessa.
Eurooppa onkin ottanut tuoreeltaan merkittäviä askeleita kohti uusien markkinoiden avaamista. Mercosur-maiden ja Intian kanssa solmitut kauppasopimukset avaavat jälleen uusia ovia eurooppalaisille vientiyrityksille, joskin sopimusten toimeenpanoon liittyy vielä epävarmuuksia.
Sääntöpohjaisen vapaakaupan ohella myös eurooppalainen kilpailukyky ja ilmastotoimet Euroopan ulkopuolella ovat tärkeitä hiilineutraaliuden mahdollistajia. Pääsy markkinoille ei pelkästään riitä, vaan yritysten on pystyttävä tarjoamaan ratkaisu, jonka paremmat ominaisuudet, kuten kyky säästää energiaa, yhdistyvät kilpailukykyiseen hintaan, ja joiden käyttöön kannustetaan esimerkiksi päästöjen hinnoittelulla.
Kansainvälisen kaupan ystäviin lukeutunut filosofi Thomas Paine painotti kirjoituksissaan kaupankäynnin kykyä yhdistää ihmiskuntaa ja auttaa meitä olemaan avuksi toisillemme – myös kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tähän yhteiseen työhön teknologiateollisuudella on tarjota työkaluja kestävillä polttoaineilla toimivista laitteista materiaalitehokkaaseen suunnitteluun. Tehdään niistä valtavirtaa.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja
