Suomi takaisin osaamisen ja teknologian kärkimaiden joukkoon – Teknologiapolitiikka vahvistaa vahvuuksiamme
Valtiovarainministeriölle on luovutettu tänään tiistaina 1.6. Teknologianeuvottelukunnan ehdotus Suomen teknologiapolitiikaksi 2020-luvulle. Olen ollut mukana työstämässä ehdotusta viime syksystä saakka. Laajan sidosryhmävuorovaikutuksen kautta saimme yli 700 ehdotusta, 5 000 kommenttia ja 30 000 yksittäistä arviota eri toimenpiteistä.
Kaikki ehdotukset on nyt tiivistetty neljään päätavoitteeseen ja niihin liittyviin mittareihin sekä noin neljäänkymmeneen toimenpide-ehdotukseen. Toteuttamalla esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet Suomi valitsee menestyksen tien. Sitä tietä kulkemalla nousemme takaisin osaamisen ja teknologian kärkimaiden joukkoon.
Teknologiapolitiikka rakentuu osaltaan Suomen vahvuuksien vahvistamiselle. Suomessa on vahva koulutusjärjestelmä ja tutkimusosaaminen, joita edelleen terävöittämällä voimme nostaa osaamisen ja tutkimuksen tasoa. Meillä on maailman kunnianhimoisimmat hiilineutraalisuustavoitteet, yrityksillä on vahva tahtotila saavuttaa tavoitteet sekä luoda maailmanluokan tuotteita ja palveluja vientimarkkinoille.
Meillä on maailman johtavia yrityksiä omilla markkinasegmenteillään, arvostettua ICT-osaamista ja vireä start-up-kulttuuri, josta syntyy sekä deep tech -yrityksiä että nopeasti skaalautuviin liiketoimintamalleihin perustuvia alustayhtiöitä. Työvoiman osaaminen ja digitaidot ovat hyvää tasoa. Asuinmaana Suomi on maailman kärkijoukoissa lukemattomilla eri mittareilla arvioituna.
Mutta parannettavaakin riittää. Osaajapula ja merkittävät haasteet työperäisessä maahanmuutossa näivettävät yritysten kasvupotentiaalia. Suomi ei houkuttele riittävästi yritysten investointeja, koska toimintaympäristö ei ole pitkäjänteisesti ennustettavissa, työntekijöitä ei löydy, työehtosopimus ei suojaa lakoilta ja investointien luvitus kestää kohtuuttoman kauan.
”Päätöksenteosta puuttuu laajapohjainen teknologiaymmärrys ja julkisen sektorin digitalisaatiota edistetään koordinoimattomasti eri siiloissa.”
Hallitukset eivät ole kyenneet ratkaisemaan julkisen talouden kestävyysvajetta, mikä on johtanut kohtuuttoman korkeaan veroasteeseen. Julkinen tuki yritysten innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi on pienentynyt merkittävästi, ja sen seurauksena myös yritysten ja yliopistojen yhteistyö on vähentynyt. Tutkimuksen kaupallistaminen ontuu. Lisäksi poliittisesta päätöksenteosta puuttuu laajapohjainen teknologiaosaaminen ja -ymmärrys ja julkisen sektorin digitalisaatiota edistetään koordinoimattomasti eri siiloissa.
Perimmäinen päämäärä ja neljä päätavoitetta
Teknologianeuvottelukunta on asettanut teknologiapolitiikalle päämäärän: Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksekkäin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.
Teknologiapolitiikan päätavoitteet ovat:
- Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksille.
- Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksia.
- Suomessa on maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin.
- Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta soveltamisesta.
Jokaiselle tavoitteelle on määritelty kuusi mitattavaa avaintulosta OKR-mallin mukaisesti. Tavoitteiden valmiusasteen mittaamiseen rakennetaan pisteytysjärjestelmä, jonka avulla hallitus, ministeriöt ja teknologianeuvottelukunta voivat seurata kunkin tavoitteen toteutumista.
Tavoitteiden toteutumiseksi Teknologiapolitiikkaraportissa esitetään noin 40 toimenpidettä, jotka on vastuutettu ja aikataulutettu eri tahojen toteutettaviksi. Nämä toimenpiteet toteuttamalla Suomi saavuttaa asetetun päämäärän vuoteen 2030 mennessä – tai ainakin pääsee riittävän lähelle sitä.
Teknologianeuvottelukunta jatkaa työtään seuraamalla tavoitteiden toteutumista vuoden 2023 loppuun asti, eli seuraavalle hallituskaudelle. Tämä raportti ei jää pölyttymään ehdotuksineen, vaan sen toteutumista tullaan vahtimaan. Siitä tullaan ottamaan parhaat palat myös Teknologiateollisuuden seuraavaan strategiaan. Kannattaa vilkaista.