Suomi tarvitsee kasvua tukevan ryhtiliikkeen
Petteri Orpon hallitus valmistautuu parhaillaan ensimmäiseen kehysriiheensä. Lähtöasetelma ei ole perinteisen haastava. Se on vaikea.
Valtiovarainministeriö esitti tammikuussa julkisen talouden vahvistamista yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan kertoi toista viikkoa sitten, että julkisen talouden alijäämää on pienennettävä sadoilla miljoonilla euroilla jo tämän vuoden aikana. Ilman säästöjä tai veronkorotuksia Suomi uhkaa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Sopeutustarve on niin mittava, että sen hahmottaminen arkijärjellä on vaikeaa. Lisää painetta tuovat tuoreimmat talousennusteet, joiden mukaan Suomen bruttokansantuotteen ennakoidaan tänä vuonna edelleen jatkavan supistumistaan. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena ja velkasuhteemme kasvaa. Suorien ja kovien säästötoimien lisäksi hallitus joutuu tekemään työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä rakenteellisia toimia. Osa niistä onkin jo eduskunnan käsittelyssä.
Taloustilannetta pahentavat olennaisesti ammattiliittojen tällä viikolla aloittamat, vientiteollisuudessa kaksi viikkoa kestävät poliittiset lakot. Satamien sulkeminen kahdeksi viikoksi on niin järeä toimi, että yritykset eivät pysty enää kuromaan menetyksiä kiinni lakkojen jälkeen. Nämä toimet alleviivaavat työllisyyttä ja talouskasvua lisäävien politiikkatoimien tarvetta.
Velka koskee joka ikistä suomalaista, ja leikkauksia ja menosopeutuksia on pakko tehdä. Emme kuitenkaan voi vain leikata Suomea kasvuun. Vahva julkinen talous syntyy korkean työllisyysasteen ja toimeliaisuuden, investointien, osaamisen ja osaajien avulla. Tämän onnistumiseksi tarvitaan meitä kaikkia.
”Vahva julkinen talous syntyy korkean työllisyysasteen ja toimeliaisuuden, investointien, osaamisen ja osaajien avulla.”
Suomeen oli alkuvuonna suunnitteilla yli 100 miljoonan euron investointihankkeita yli 50 miljardin euron edestä. On hyvin pitkälle myös meistä itsestämme kiinni, että nuo hankkeet toteutuvat. Massiivinen lakkoilu antaa globaaleille sijoittajille ja asiakkaille täysin väärän viestin.
Esimerkiksi ruotsalainen SSAB on suunnitellut Raahen-tehtaaseen fossiilitonta terästehdasta, joka leikkaisi koko Suomen päästöjä seitsemällä prosentilla ja toisi paitsi SSAB:lle myös sen suomalaisille asiakkaille valtavan, maailmanlaajuisen bisnespotentiaalin. Tänä vuonna selviää, valitseeko SSAB Raahen vai Luulajan tehtaan. Viime viikolla SSAB ilmoitti, että sen tulos tulee heikkenemään Suomen lakkojen vuoksi.
Viestimme on oltava, että koko suomalainen yhteiskunta panostaa kasvuun. Siksi Teknologiateollisuus tukee hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta sekä hallituksen esityksiä työmarkkinoita uudistavista ja joustavuutta lisäävistä työlainsäädäntömuutoksista. Viestin on oltava selkeä: parannamme Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena.
Julkisen talouden parantamisen lisäksi meidän tulee tehdä toimia yritysten kasvun esteitä lisäävän osaajapulan ratkaisemiseksi sekä tukea yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Tarvitsemme lisää toimia työhön johtavan maahanmuuton helpottamiseksi ja teknologia-alan korkeakoulutuksen lisäämiseksi.
Investointien ja vihreän siirtymän globaalin bisnespotentiaalin vauhdittaminen edellyttää, että Suomella on sujuvat ja ennakoitavat viranomaisprosessit hankkeiden luvituksessa, saatavilla puhdasta ja kohtuuhintaista sähköä sekä yrityksillä mahdollisuus jakaa riskiä uusien teknologioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. TKI-lisärahoituksen suuntaaminen yrityksille vivuttaa tehokkaasti kansantalouden kasvua ja yksityisiä investointeja.
Tarvitsemme kasvua tukevan ryhtiliikkeen. Se on hyvinvointi-Suomen paras tae.
