Etusivu Talous ja tilastot Teknologiateollisuuden talousnäkymät 4/2025

Talousnäkymät 4/2025

Kesän lopulla saavutettu kauppasopu Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ei tuonut kaivattua ennustettavuutta ja vakautta kauppapolitiikkaan eikä ripeää kysynnän elpymistä ole vielä toistaiseksi nähty. Valtava epävarmuus on jatkunut. Suhdannetilanne on kuitenkin jatkanut vähittäistä toipumistaan ja ennakoivat indikaattorit viittaavat laajasti suunnan olevan kohti parempaa.

Julkaistu 5.11.2025

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuneet – suunta kuitenkin kohti parempaa

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti tuoreessa lokakuun ennusteessaan jo toistamiseen kuluvan vuoden maailmantalouden kasvunäkymiä. Vähäinenkin ennusteen paraneminen viestii siitä, että maailmantalous on kaikkinensa selviytynyt kauppa- ja geopoliittisesta epävarmuudesta pelättyä paremmin. IMF kuitenkin korostaa, että epävarmuuden jatkuminen varjostaa edelleen kasvunäkymää.

Yhdysvaltojen kuluvan ja ensi vuoden kasvuennustetta nostettiin aiempaan ennusteeseen verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä. Euroalueen kasvuarvio kuluvalle vuodelle nousi 0,2 prosenttiyksikköä. Kiinan kasvuennusteen IMF piti ennallaan heinäkuun ennusteeseen nähden.

Inflaation IMF ennustaa alentuvan globaalisti. Yhdysvalloissa inflaatiopaineet jatkuvat tullien vuoksi ja riski inflaation kiihtymiselle uudelleen on olemassa.

Euroopan taloudessa vihdoinkin merkkejä paremmasta

Koko elinkeinoelämän ostopäällikköindeksi nousi euroalueella korkeimpaan arvoon lähes puoleentoista vuoteen. Euroalueen kasvu vaikuttaa siis vahvistuneen ja näkymät parantuneen vuoden lopun lähestyessä. Tieto on erittäin kaivattu ja odotettu. Suomalaisen teknologiateollisuuden viennistä noin kaksi kolmannesta suuntautuu Eurooppaan. Kysynnän kääntyminen aiempaa selvempään kasvuun Euroopassa parantaa suomalaisen teknologiateollisuuden näkymiä.

Hyvät uutiset ulottuvat myös erittäin pitkään vaikeuksista kärsineeseen euroalueen valmistavaan teollisuuteen. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi puhkaisi 50 pisteen kasvurajan elokuussa ensimmäistä kertaa noin kolmeen vuoteen. Kasvu on vielä hyvin huteraa, mutta suunta näyttää vihdoinkin kääntyneen paremmaksi. Optimismia lisää se, että tilanne on kuluvan vuoden aikana vähitellen parantunut kaikesta epävarmuudesta huolimatta.

Myös palvelusektori vaikuttaa olevan euroalueella pirteämpi kuin aikoihin. Varovaisesti tulkiten voisi arvioida, että kuluttajia pitkään vaivannut huono luottamus alkaisi vähitellen hellittää.

Yhdysvalloissa teollisuuden ostopäällikköindeksin volatiilisuus on jatkunut vuoden jälkipuoliskolla. Volatiilisuus viittaa siihen, että edelleenkin on vaikea sanoa, mikä tullien vaikutus sikäläisen tuotannon edellytyksiin lopulta on. Tullit epäilemättä parantavat Yhdysvaltojen markkinoille tuottavien amerikkalaisyritysten tilannetta. Toisaalta välituotteita muualta maailmasta ostavalle amerikkalaiselle teolliselle vientiyritykselle tilanne on paljon monimutkaisempi. Tullit nostavat selvästi välituotteiden hintaa ja siten heikentävät tuotannon kilpailukykyä merkittävästi.

Kokonaisuutena ostopäällikköindeksit viittaavat positiiviseen näkymään vuodenvaihdetta kohti mentäessä.

Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasopu on osoittautunut pannukakuksi – kauppapoliittinen epävarmuus jatkuu

Tullisovun syntymisen jälkeen odotukset ripeämmästä toipumisesta nousivat hetkellisesti korkealle. Toiveissa oli, että kirkastunut näkymä olisi saanut odotustilassa olevat investointihankkeet vihdoinkin liikkeelle ja sitä myötä kysyntä olisi lähtenyt piristymään laajasti koko Euroopassa.

Toisin kuitenkin kävi. Varsin pian tullisovun jälkeen kävi ilmi, että Yhdysvaltojen ns. Section 232 -teräs- ja alumiinitullit nostavat lukuisien tuotteiden todellisen tullitason merkittävästi yli sovitun, yleisen 15 prosentin tason.

Tullia maksetaan Yhdysvaltojen määrittelemille tuotteille niiden teräs- ja alumiinipitoisuuden mukaan. Tulli on suuruudeltaan 50 prosenttia.

Jo pelkästään maksettavan tullin laskeminen ja määrittely on yrityksille erittäin työlästä. Lisäksi yrityksiä rasittaa jatkuva epävarmuus siitä, mitkä tuotteet milloinkin kuuluvat lisätullin alaiselle listalle.

Suurin ongelma teollisuudelle on kuitenkin, että yrityksillä ei vieläkään ole kaivattua näkyvyyttä ja ennustettavuutta kauppapolitiikan kehityksestä.

Valmistavan teollisuuden suhdannenäkymät ottivat Suomessa selvän askeleen kohti parempaa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lokakuun suhdannebarometrin tulosten mukaan valmistavan teollisuuden tilanne ja näkymät paranivat jokseenkin selvästi aiempaan verrattuna. Sekä teollisuusyritysten arvio nykytilanteesta että näkymistä paranivat. Nyt mitattu tunnelmien paraneminen on yli vuoteen ensimmäinen selkeä merkki käänteestä parempaan.

Tunnelmien paranemisesta huolimatta yritysten arviot kasvua haittaavista tekijöistä pysyivät muuttumattomina. Yhä edelleen selvästi suurimmaksi kasvun esteeksi arvioitiin riittämätön kysyntä.

Teollisuusyritysten tunnelmien piristyminen on kuitenkin lupaava merkki suhdanteen kääntymisestä vihdoinkin kohti parempaa.

Epävarmuus jatkuu – toiveet ripeämmästä toipumisesta hiipuneet

Alkusyksyn tullisopu herätti syntymisensä jälkeen toiveikkuutta nopeammastakin kysynnän elpymisestä. Epävarmuus kuitenkin jatkuu eikä toivottua investointiprojektien laajempaa käynnistymistä ole ainakaan toistaiseksi nähty.

Tästä huolimatta talouden indikaattorit viittaavat laajasti siihen, että käänne parempaan olisi kuitenkin vihdoinkin käsillä. Näillä näkymin käänne ei tule olemaan mitenkään erityisen voimakas, vaan kysyntä piristyy pikemminkin vähittäin ja rauhallisesti.

Yrityksistä kuuluvat viestit viittaavat yhä siihen, että tarjouskannat ovat korkeita. Tämä tarkoittaa, että yritysten työpöydillä on runsaasti erilaisia projekteja, mutta päätöksiä niiden käynnistämisestä ei tunnu syntyvän.

Nopeampaankin kasvuun on siis edelleen mahdollista päästä kiinni, mikäli epävarmuus kauppa- ja geopolitiikassa vähenee selvästi talven aikana. Näyttää kuitenkin koko ajan todennäköisemmältä, että suunnitelmiaan ei kannata perustaa epävarmuuden vähenemisen varaan. Lähtökohdaksi kannattanee ottaa, että epävarmuus on tullut jäädäkseen.

Teknologiateollisuus Suomessa

Teknologiateollisuuden tilauskertymä piti pintansa epävarmuudesta huolimatta

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto nousi Suomessa vuonna 2024 noin prosentin vuoteen 2023 verrattuna. Liikevaihto laski kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Liikevaihto kasvoi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Vuonna 2024 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan hieman yli 100 miljardia euroa. Liikevaihtoa painoi vuonna 2024 sekä tuotantomäärien supistuminen että tuottajahintojen lasku.

Kuluvan vuoden tammi–heinäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli kaksi prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Saatujen uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 10 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Euromääräinen tilauskertymä oli kohtuullinen, kun otetaan huomioon markkinoilla vallitseva epävarmuus. On kuitenkin selvää, että ripeä kasvu ei ole syksyn aikana käynnistynyt, eikä sitä ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.

Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli lokakuussa +2. Saldoluku pysyi lähes samalla tasolla kesään verrattuna. Positiivinen saldoluku viittaa siihen, että epävarmuudesta huolimatta markkinoilla on aktiivisuutta. Se luo näkymää tilanteen vähittäisen piristymisen jatkumiselle.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 19 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 syyskuussa.

Vuoden alkupuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli lokakuun lopussa sama kuin kesäkuun lopussa. Henkilöstöä oli lokakuun lopussa noin 330 700. Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lokakuun lopussa oli lomautusjärjestelyiden piirissä noin 7 700 henkilöä.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat alhaisella tasolla heinä–syyskuussa. Rekrytointeja oli yhteensä noin 6 700. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Tiedot perustuvat tilanteeseen 5.11.2025.
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.
Seuraava Talousnäkymät-raportti julkaistaan keskiviikkona 4.2.2026 klo 10:00.

Lisätiedot:

Johto Talous ja kestävä kasvu

Rautaporras Petteri

Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ry

+358 503042220 petteri.rautaporras@teknologiateollisuus.fi

Talous ja kestävä kasvu

Mikkonen Hanne

Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry

+358 440296152 hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi