Ilmastokädenjäljen laskentamalli saatava EU-lainsäädäntöön
Ilmastokädenjäljen laskentamalli tulee saada EU-lainsäädäntöön. Suomen on edistettävä kädenjälkimallin luomista yhdessä elinkeinoelämän kanssa.
Suomen on yhdessä elinkeinoelämän kanssa kartoitettava ilmastokädenjäljen potentiaali ja asetettava suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Tavoitteena on saada kädenjälkimalli EU-lainsäädäntöön.
Suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti on sen suuri kädenjälki. Jos vihreää elvytystä tuetaan oikealla tavalla, suomalaisella teknologiateollisuudella on valtava vientipotentiaali, jolla saadaan työllisyyttä ja hyvinvointia Suomeen.
Vähähiilisyyteen panostaminen tarjoaa Suomelle merkittäviä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Jotta niitä pystytään hyödyntämään, on sekä valtion että yritysten panostettava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Osa alan tuottamista avainteknologioista toimii lisäksi verkoston kautta mahdollistajana useille muille vähähiiliratkaisuille, joten niihin panostaminen monistaa sekä ilmastolle että liiketoiminnalle syntyviä hyötyjä.
Mikä on hiilikädenjälki?
Hiilikädenjälki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan positiivista ilmastovaikutusta. Toisin kuin hiilijalanjälki, joka laskee aiheutuneet kokonaispäästöt, hiilikädenjälki keskittyy saavutettaviin hyötyihin ja hiilidioksidipäästövähennyksiin. Hiilikädenjäljen kasvattaminen tarkoittaa muiden toimijoiden hiilijalanjäljen pienentämistä.
Laskenta perustuu kahden hiilijalanjäljen vertaamiseen toisiinsa, minkä takia vertailutason (baseline) määrittely vertailutilanteen ratkaisun ja tarjottavan ratkaisun välillä on laskennan kannalta välttämätöntä. Hiilikädenjäljen avulla voidaan siis laskea vähennettävien hiilidioksidipäästöjen määrä vertailutasoon nähden.
Miksi hiilikädenjälki?
Yritysten energiatehokkaat, uusiutuvia raaka-aineita hyödyntävät ratkaisut sekä vähähiiliset materiaalit ovat merkittävässä roolissa globaalien päästöjen vähentämisessä. Myös asiakkaiden valveutuneisuus tuotteiden ympäristövaikutuksista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hiilikädenjäljen laskennalla yritys voi osoittaa konkreettisesti aikaansaatuja ilmastohyötyjä ja luoda itselleen kilpailuetua.
Siinä missä Green Claims keskittyy kuluttajille suunnattujen ympäristöväittämien perustelemiseen ja kuluttajien luottamuksen lisäämiseen, hiilikädenjälki mittaa laskettavia suureita yrityksen tai tuotteen positiivisista päästövähennysvaikutuksista.
Teollisuuden alan yrityksillä on kyky kehittää vähähiilisiä tuotteita ja palveluja, jotka voivat auttaa asiakkaita vähentämään omia päästöjään myös globaalisti. Teknologiateollisuudessa merkittävin hiilikädenjälkipotentiaali löytyy raaka-aineista sekä energiariippuvaisesta tarjoomasta. Suomessa teollisuuden hiilikädenjälkipotentiaalin maailmalla on arvioitu olevan 75 MtCO2, joka on kolme kertaa suurempi kuin teollisuuden päästöt Suomessa.
Hiilikädenjäljen haasteet ja mahdollisuudet
Yksi suurimmista haasteista hiilikädenjäljen laskennassa on vertailutason (baseline) määrittelyn ja siten yhtenäisen laskentatavan puuttuminen. Suomessa tai Euroopassa ei ole tällä hetkellä selkeää yhteistä tapaa laskea hiilikädenjälkeä samalla tavalla kuin hiilijalanjälkeä.
Jatkossa tulee varmistaa, että teollisuuden alan yrityksille kehitetään laskentamenetelmä, joka standardoitaisiin Euroopassa. Näin hiilikädenjäljen laskenta tapahtuisi vapaaehtoisuuteen perustuen mahdollistaen yrityksille toimivan yhtenäisen konseptin positiivisten ilmastovaikutusten arvioimiseen.
Hiilikädenjäljen laskenta ja siitä viestintä on tärkeä askel kohti vähähiilistä tulevaisuutta, jossa eurooppalaisten innovaatioiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä globaalisti sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.
H
Lisätiedot:
