Huippututkimuksen ja innovaatioiden edellytyksiä on vauhditettava
Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä on paras osaaminen, rahoitus ja muut edellytykset.
Yrityksille TKI-toiminta on investointi, johon sisältyy myös riskejä. Sitä koskevat päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja vertaillen eri maiden tilanteita. Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä on paras osaaminen, rahoitus ja muut edellytykset. Jotta Suomi on uuden osaamisen ja uuden luomisen kärkimaa, meillä pitää olla vähintään yhtä hyvät edellytykset yritysten toiminnalle kuin kilpailijamaissamme.
Uudistumista ja kestävää kasvua edistävä sääntely, sujuva luvitus, osaajien saatavuuden varmistaminen ja viennin edistämistoimet vauhdittavat yritysvetoisten innovaatiokumppanuuksien syntyä ja lisäävät investointeja Suomeen.
Nostetaan Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset yli 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä
Riittävä panostus T&K:hon lisää todennäköisyyttä talouskasvun ja uusien innovaatioiden saavuttamiseksi. T&K-rahoituslaissa määritelty on määritelty tavoite tutkimus- ja kehityspanostukset yli 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Suomen julkisen sektorin osuus tästä on 1/3 ja yritysten 2/3. Teknologiateollisuuden tavoite on nostaa yritysten T&K-investointeja Suomessa vielä T&K-rahoituslaissa asetettua tavoitetta korkeammalle eli 3,1 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja 3,67 prosenttiin vuonna 2033, jolloin Suomen koko T&K-intensiteetti olisi noin 5 prosenttia BKT:sta. Teknologiateollisuuden yritykset ovat sitoutuneet kasvattamaan panostuksiaan, kun valtiovalta tekee osansa.
T&K-rahoitusta on kohdennettava erityisesti yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan sekä vaikuttavuudeltaan merkittävään julkiseen tutkimukseen
Suomen julkisen T&K-järjestelmän heikoin lenkki on ollut yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus: OECD-vertailussa sijoitumme sijalle 29. Kaksi kolmasosaa julkisesta T&K-rahoituslain mukaisesta lisärahoituksesta tulee siksi suunnata yritysten T&K-avustusten kasvattamiseen ohjaamalla lisärahoituksesta 2/3 Business Finlandin kautta yritysvetoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja 1/3 Suomen Akatemian kautta julkiseen yliopistotutkimukseen.
Julkisen tutkimuksen tukemisessa Suomi on OECD-vertailussa sijalla 7 eli perusrahoitus on hyvällä tasolla. Siksi julkiseen tutkimukseen kohdistuva lisärahoitus tulee suunnata tutkimukseen, joka mitattavasti kasvattaa Suomen talouskasvua, hyvinvointia tai julkisen sektorin tuottavuutta keskipitkällä tähtäimellä. Lisärahoituksen tulee kannustaa pitkäjänteisyyteen, yritysyhteistyöhön, tavoitteellisuuteen, parempaan työnjakoon yliopistokentässä sekä tutkimuksen tason nostoon.
Julkisen T&K-rahoituksen käytettävyys pilotointi- ja demonstraatiorahoitukseen on huono. Jatkossa rahoituksessa tulee huomioida paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta uudet tuotteet ja palvelut saadaan nopeammin vientimarkkinoille.
TKI-rahoituskokonaisuus on tällä hetkellä kokonaisuutena hyvä ja vastaa elinkeinoelämän tarpeita
TKI-rahoituskokonaisuus on tällä hetkellä kokonaisuutena hyvä ja vastaa elinkeinoelämän tarpeita
Teknologiateollisuus ry pitää hyvänä Orpon hallituksen linjausta yritysvetoisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten (TKI) lisäämisestä. Lisäys vauhdittaa talouskasvua ja vivuttaa yksityisiä TKI-investointeja. Tämä on edellytys T&K-rahoituslain mukaisille valtion lisäpanoksille lain voimassaoloaikana (2030 asti). TKI-rahoituskokonaisuus on kokonaisuutena hyvä ja vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Päätökset tukevat yritysten innovaatiotoimintaa ja sen myötä BKT:n kasvua, parantavat toimintaympäristön ennakoitavuutta ja mahdollistavat yhteistyön tutkimuksen kanssa. Kaikkea tulevien vuosien rahoituslisäystä ei kohdennettu vielä keväällä 2024, vaan niistä päätetään myöhemmin.
Orpon hallitus on linjannut, että vuosittaiset lisärahat (n. 280 miljoonaa vuodessa) kilpailutetaan pääosin yritysvetoisesti Business Finlandin kautta yrityksille ja tutkimukseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sektorin eli Suomen Akatemian kautta tutkimus- sekä testausinfrastruktuureihin ja tutkimukseen. Näiden lisäksi on pysyviä ja määräaikaisia rahoituksia LUMI-tietokoneen päivitykseen, post doc –ohjelmaan, EU-vastinrahoitukseen, terveydenhuollon tutkimukseen sekä BIO-talouden T&K:hon. LUMI-tietokoneen päivitykseen käytetään 250 miljoonaa euroa. Jotta investoinnista saadaan Suomelle täysi hyöty, LUMI-tietokoneen yrityskäyttöä helpottamaan on rakennettava palveluympäristö, joka neuvoo yrityksiä käytössä ja kannustaa hyödyntämään supertietokonetta.
Monivuotinen rahoitussuunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käyttöä koskevan monivuotisen suunnitelman lain valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 (1092/2022) 3 § mukaisesti. Suunnitelma on järjestyksessään toinen valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Ensimmäinen suunnitelma julkistettiin parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraporttina 1.3.2023.
Suunnitelmassa esitetään TKI-järjestelmän nykytila ja järjestelmää koskevat tavoitteet sekä T&K-toiminnan rahoituksen päälinjaukset. Varsinaiset valtuuksien ja määrärahojen lisäykset ja kohdennukset tehdään osana normaalia talousarvioprosessia. Suunnitelma on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen ovat hallitusohjelman mukaisesti valmistelleet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Suunnitelman valmistelua varten asetettiin työryhmä ja kuultiin tutkimuksen ja elinkeinoelämän toimijoita. Suunnitelman valmistelua on johtanut tutkimus- ja innovaationeuvosto.
Suomen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot neljän prosentin osuuteen BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investoinneilla tavoitellaan kestävän talouskasvun vauhdittamista, kilpailukyvyn vahvistumista sekä tuottavuuden kasvua. Suomi pienenä avotaloutena menestyy tulevaisuudessa vain osaamisella ja innovaatioilla. Korkeatasoinen osaaminen ja TKI-toiminta ovat Suomen kilpailukyvyn, tuottavuuden kasvun ja hyvinvoinnin pohja. Tutkimus- ja kehittämisin-investoinneilla tavoitellaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kasvua, joka vahvistaa julkista taloutta ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen rahoittamisen. Viime kädessä päämääränä on yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntyminen.
Suomen monivuotisen T&K-suunnitelman päätökset korostavat yritys–yliopisto-yhteistyön tärkeyttä, yritysten kunnianhimoista T&K-toimintaa talouskasvun vauhdittamiseksi, T&K-osaamisen kehittämista, korkeatasoisia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja, kansainvälistä yhteistyötä sekä strategisia valintoja. “Rahoittamalla sekä yrityksiä että yritysten kanssa yhteistyötä tekeviä julkisia tutkimusorganisaatioita yrityksiä kannustetaan yrityksiä lisäämään pitkäjänteisesti niiden omia T&K-investointeja.” (Valtioneuvosto: Kehysriihen päätökset valtion T&K-rahoituksen kohdennuksista vuosille 2025–2028).
Tarvitsemme säännöt, erityisesti IPR-säännöt, jotka innostavat eri T&K-toimijoita yhteistyöhön. Sääntöjä tulee katsoa erityisesti Suomen kasvun näkökulmasta.
Suunnitelman tavoitteen asetanta on hyvä, suunnitelmalla haetaan talouskasvua T&K-investointien avulla. Suunnitelma kattaa kokonaisvaltaisesti T&K-kentän. On tärkeää, että suunnitelman mukaisiin linjauksiin suhtaudutaan pitkäjänteisesti ja valintoja tehdään vaikuttavuuden ja vipuvaikutuksen näkökulmasta
Puutteena on innovaatiorahoituksen puuttuminen suunnitelmasta. Tärkeää on myös tasapaino: investointien uudistavaan tutkimukseen, nykyisten vahvuuksien kehittämiseen ja kaupallistamiseen tulee olla tasapainossa. Tällä tavoin varmistetaan innovaatioputken eteneminen tutkimuksesta tuotteisiin ja investoinneilla tavoiteltava talouskasvu.
Suunnitelman linjaukset yhteistyön tehostamisessa ovat hyvin muotoiltuja. On ensiarvoisen tärkeää saada kaikki toimijat Suomessa toimimaan yhteen suuntaan. Yritysten ja muiden T&K-toimintaa tekevien organisaatioiden yhteistyötä tulee lisätä, vain yhteistyöllä voimme voittaa. Toimijoiden tiivis yhteistyö tulee palauttaa Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi, monipuolinen ja ennakkoluuloton ajattelu on avain talouskasvuun johtavien innovaatioiden syntymiselle.
Suunnitelma korostaa aivan oikein kunnianhimoista T&K-toimintaa ja tähtäämistä kansainväliseen liiketoimintaan. Kiitettävä on myös linjaus tutkimuksen kunnianhimoisesta toiminnasta, joka johtaa pitkällä aikavälillä kasvuun Suomessa. Suomen tulee olla houkutteleva kohde T&K-toimintaan investoiville ja T&K-toimintoja sijoittaville ulkomaisille yrityksille. T&K-tukien taso ja ennakoitavuus houkuttelevat kansainvälisiä TKI-investointeja Suomeen.
Tutkimus- ja kehitystyötä on tuettava myös verotuksen keinoin
Suomessa on myös pysyvä T&K-verokannustin, jota yritykset ovat voineet käyttää vuodesta 2023 alkaen.T&K-verokannustin tukee erityisesti PK- ja midcap- yritysten innovaatiopanostusten lisäämistä. T&K-verokannustinmalliin kuuluu myös T&K-toiminnan lisäykseen perustuva ylimääräinen lisävähennys, joka tuli voimaan 2024.
T&K-verovähennys kattaa yrityksen omasta T&K-toiminnasta aiheutuneet palkkakulut sekä ulkopuolelta ostetut T&K-palvelut (myös muilta toimijoilta kuin tutkimusorganisaatioilta ostetut). T&K-verokannustimen vaikutuksia on hyvä arvioida kokemusten karttuessa ja tämän pohjalta tehdä tarvittaessa parannuksia malliin.
Vuoden 2021 alusta tuli voimaan T&K-verokannustin yritysten tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhankkeisiin korkeakoulujen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tämä tulee pitää voimassa myös 2027 jälkeen ja saattaa pysyväksi.
Lisätiedot:
