Teknologiateollisuuden ehdotuksia kasvutoimiksi

Suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja samalla vihreä siirtymä tuo teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvattamalla teknologisen kädenjälkemme vaikuttavammaksi tavoittelemme kestävää maailmaa, jossa ihmisen toiminta on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa.

Maailmantalous on voimakkaassa murroksessa, johon vaikuttavat kasvavat kauppa- ja geopoliittiset jännitteet ja kilpailu, digitaalisen talouden lähes eksponentiaalinen kasvu, kamppailu teknologiajohtajuudesta ja toisaalta kriittisistä raaka-aineista sekä ilmastonmuutos ja sen torjunta. Suomalaiset yritykset kehittävät huippuluokan teknologiaa, tuotteita ja palveluja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi mutta joutuvat kamppailemaan markkinoista kansallisia valtiontukia nostavien eurooppalaisten, kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten kanssa. Epäterveestä kilpailuasetelmasta tulisi päästä nopeasti eroon, mutta tilanne ei näytä muuttuvan lähivuosien aikana.

Teknologiateollisuuden tilanne Suomessa ja yritysten suurimmilla markkina-alueilla Euroopassa on jatkunut erittäin vaikeana koko syksyn ja näyttää vuoden 2024 lopulle saakka hyvin haastavalta. Suomalaiset yritykset ovat odottaneet suhdanteen kääntymistä jo useita kuukausia, mutta konkreettisia merkkejä teknologiateollisuuden elpymisestä ei ole vieläkään näkyvissä. Tilanne Euroopassa ei anna juuri mitään ilon aiheita ja samaa tarinaa kertovat tilauskantatiedustelumme tulokset. Odotamme kuitenkin edelleen teknologiateollisuuden kasvun käynnistyvän vuoden 2025 aikana, kun investoinnit alkavat alentuneen korkotason vuoksi vähitellen piristyä.

Vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta teknologiayritykset ovat pyrkineet pitämään kiinni osaavasta henkilöstöstä. Tämä kertoo toisaalta yritysten uskosta parempaan ja toisaalta siitä, että muistissa on vakava osaajapula, joka vielä hetki sitten oli yritysten keskeisin kasvun este. On aivan olennaista tunnistaa, että heikosta suhdanteesta seurannut hetkellinen osaajapulan helpottaminen ei tarkoita ongelman poistuneen. Kun kysyntä enemmin tai myöhemmin lopulta palaa, nousee osaajapula väistämättä erittäin nopeasti jälleen merkittäväksi kasvun pullonkaulaksi.

Suomen kansantalouden näkökulmasta on olennaista, että suomalaiset ja kansainväliset yritykset päättävät jatkossa investoida enemmän Suomeen ja kasvaa Suomessa. Valtion tulee toteuttaa politiikkatoimenpiteitä, joilla Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena ja maahanmuuton maana parannetaan. On keskeistä, että hallitus tunnistaa kasvun veturit ja löytää keinot, joilla voidaan vauhdittaa talouden elpymistä ja kehitystä. Suomen teollisuuspolitiikassa tulee huomioida EU:n teollisuus- ja valtiontukipolitiikan kehitys. Viennin ja sen tuomien verotulojen kasvattaminen on ainoa pitkällä aikavälillä kestävä tapa ratkaista hyvinvointivaltiomme talouden haasteet.

TOP 10 toimet kasvun ja viennin vauhdittamiseksi:

1. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen
2. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen ja joustavat opintopolut
3. Luvitus nopeaksi, palvelevaksi ja ennakoitavaksi
4. Kohdennetut investointikannustimet (esim. verotuet) teollisille korkean jalostusarvon investoinneille (painopisteenä puhtaan siirtymän investoinnit). Huomioidaan myös PK-yritykset.
5. T&K-toiminnan lisärahoitus yritysvetoiseen (yhteis)tutkimukseen, T&K-verovähennysten laajentaminen, uudet rahoitusinstrumentit tuotteistamisen ja kaupallistamisen tukeen sekä pilotti- ja demohankkeille
6. PK-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus verrokkimaiden tasolle ja pankkisäätely kevyemmäksi
7. Investoinnit tekoälyn hyödyntämiseen jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa
8. Varmistetaan puhtaan edullisen energian hyvä saatavuus, sääriippumaton sähköntuotanto, sähkön ja vedyn siirtoinfra
9. EU- ja kansallisen sääntelyn keventäminen innovaatioiden ja investointien vauhdittamiseksi
10.  Fyysisen ja digitaalisen infran toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistaminen

Konkreettiset politiikkatoimet:

1. Parannetaan investointiympäristöä

Tarkkaan kohdennettujen investointikannustimien lisäksi on tarpeen toteuttaa myös laajempia uudistuksia toimintaympäristön houkuttelevuuden lisäämiseksi. Epäterveestä valtiotukikilpailusta olisi päästävä nopeasti eroon, mutta tilanne ei näytä muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Valtion on kyettävä toteuttamaan sekä lyhyen tähtäimen että pitkän aikavälin vaikuttavia toimenpiteitä Suomeen kohdistuvien investointien lisäämiseksi.

• Muutetaan koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen malli pysyväksi tai vähintään päätetään sen jatkamisesta vuoden 2025 jälkeen. Laajennetaan malli koskemaan käytettynä hankittuja koneita ja laitteita. Korotettujen poistojen malli parantaa yritysten investointihalukkuutta ja kyvykkyyttä. Se on myös merkki siitä, että Suomi haluaa olla hyvä paikka yrityksille investoida, toimia ja kasvaa. Järjestelmä antaisi yrityksille mahdollisuuden pidempiaikaiseen suunnitteluun investointeja tehtäessä.
• Nyt notifioitavana olevaa puhtaan siirtymän investointien jälkikäteistä verotukea tulee jatkaa myös vuoden 2025 jälkeen, koska EU:n valtiontukipoikkeukset tulevat todennäköisesti jatkumaan. Huomioidaan myös pienemmän kokoluokan vähähiilisyys-, kiertotalous- ja energiatehokkuusinvestoinnit. Muuten on vaarana, että pk-sektorin vähähiilisyystoimet jäävät näiltä osin katveeseen.
• Luodaan valtion budjettiin pysyvät rahoitusinstrumentit pilotti- ja demonstraatiovaiheen teollisten hankkeiden rahoitukseen. Hankkeista saatavat kotimaiset referenssit ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailukyvyn ja viennin edistämisen kannalta. Näin huomioimme paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta uudet tuotteet ja palvelut saadaan nopeammin vientimarkkinoille. 
• Hallitusohjelmassa mainittu investointinyrkki pitää saada toimimaan proaktiivisesti. Sen tulee etsiä ja identifioida kansainvälisiä yrityksiä, joiden halutaan investoivan Suomeen. Nyrkin tulee tarjota näille korkealaatuinen viranomaistuki esimerkiksi maanhankintaan, luvitukseen, kaavoitukseen, liikenneyhteyksiin, energian saantiin sekä työntekijöiden rekrytointiin ja koulutukseen. Työtä tulee johtaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä.
• Tuetaan synergisten, kiertotaloutta vauhdittavien teollisten keskittymien syntymistä Suomeen muodostamalla valmiiksi kaavoitettuja ja luvitettuja teollisuuspuistoja.
• Investointihankkeita koskevien lupaprosessien tulee nopeutua merkittävästi nykyisestä. Lupaprosessi on investointiprosessin tärkein osa. Sen aikana ratkaistaan voiko hanketta toteuttaa ylipäätään, millaisilla reunaehdoilla ja kustannuksilla se toteutetaan ja mitkä ovat hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset.
  • Investointihankkeita koskevien lupaprosessien tulee nopeutua merkittävästi nykyisestä. Tällä hetkellä pisimmät yksittäiset prosessivaiheet sijoittuvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin ja valitusasioiden käsittelyyn. Muutoksenhakutuomioistuinten resursointia tulee vahvistaa, jotta miljardien eurojen arvoisten investointien lupajono saadaan purettua nopeasti.
  • Lupakäsittelyissä on tärkeää taata riittävä osaaminen myös uusia teknologioita ja innovaatioita koskien. Uuden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston rakentamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että lupakäsittelijöillä on riittävästi aikaa ja ajantasaista osaamista laadukkaiden ja vuorovaikutteisten lupaprosessien hoitamiseen.
  • Laajennetaan vihreän siirtymän investointien luvitukseen liittyvä etusijamenettely koskemaan myös digitaalisuuteen liittyviä investointihankkeita (kaksoissiirtymä) siten, että näihin liittyvät hankkeet saisivat etusijan luvituksessa ja siten ko. hankkeiden lupavarmuus ja lupaprosessin nopeus paranisivat.
• Vetytaloudessa tähdätään korkean jalostusarvon investointeihin ja teknologian kehittämiseen. Tuetaan puhdasta energiaa hyödyntävän korkean jalostusarvon tuotannon investointeja Suomeen. Lisätään hiilivapaan energian säävarmaa tuotantoa ja vahvistetaan sähkön ja vedyn siirtoinfraa Suomessa, sillä Euroopan parhaat sähkön ja vedyn kansalliset siirtoverkot houkuttelevat teollisia investointeja Suomeen.
  • Mario Draghi ehdottaa raportissaan Keski-Euroopan energiahintojen laskemiseksi energiaunionia ja uusia siirtoyhteyksiä. Tämä tarkoittaisi Suomessa energian hinnan nousua sekä suhteellisen kilpailuedun menetystä. Suomesta on vaara tulla Euroopan sisäinen siirtomaa. Puhtaan sähkön ja vedyn vienti Suomesta Eurooppaan ei palvele työllisyyden eikä kotimaisen arvonlisän kasvattamistavoitteita, vaan se veisi Suomelta kilpailuedun puhtaan siirtymän teollisista investoinneista kilpailtaessa.
• Mahdollistetaan kotimaisten teknologisten vahvuuksien, kuten tietoliikenneyhteyksien, puolijohteiden, tekoälyn ja kvanttilaskennan, kasvu panostamalla T&K-toimintaan, investointien houkutteluun ja osaajien saatavuuteen kansallisiin strategioihin perustuen. Huolehditaan siitä, että EU:n lisääntyvät panostukset taloudelliseen turvallisuuteen tukevat näiden kriittisten teknologiasektorien kehitystä Suomessa.

2.    Työperäisen maahanmuuton helpottaminen

Pula osaavasta työvoimasta nousee esille aina kun puhutaan yritysten kasvusta. Työvoiman saatavuus on uusien tuotannollisten investointien ja palvelutarjoaman kasvattamisen esteenä, T&K-panostusten lisäämisen pullonkaulana, digitalisaation, tekoälyn hyödyntämisen ja korkeamman arvonlisän hidastajana sekä pk-yritysten kansainvälistymisen jarruna. Yritykset pitävät osaajapulaa suurimpana kasvun esteenä huolimatta nykyisestä heikosta suhdanteesta. Siksi Teknologiateollisuus on ehdottanut jo vuosia sitten, että Suomeen tulisi rakentaa pitkäjänteinen, hallituskauden keston ylittävä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi. Hallitusohjelman maahanmuuton kirjauksia on toteutettu pääsääntöisesti kiristykset edellä ja nyt on jo korkea aika tehdä panostuksia prosessien sujuvoittamiseen ja Suomen houkuttelevuuden kehittämiseen.

• Maahantulon yhden luukun periaatteella toimivan digitaalisen palvelualustan käyttöönotto: päättyneessä Virtual Finland -hankkeessa on luotu palvelukonsepti ja teknologisia ratkaisuja ulkomaalaisen työntekijän maahantulon yhden luukun periaatteella toimivalle digitaaliselle palvelualustalle. Hankkeessa kehitettyjen ratkaisujen jatkokehitys ja muiden jo olemassa olevien digiratkaisujen käyttöönotto tarjoaisivat kustannustehokkaan toteutustavan maahantulijoiden asiointitarpeen sekä heille suunnattujen julkisten ja yksityisten verkkopalveluiden yhdistämiseen.
• Ns. kolmen kuukauden lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.4.2025. Sen myötä Maahanmuuttoviraston vastuu laajenee työttömäksi jäävien kv-osaajien sekä irtisanovien yritysten valvomiseen. Kasvava vastuu on välttämätöntä huomioida Migrin resursseissa, jotta virasto voi uusista vastuistaan huolimatta kehittää edelleen myös lupakäsittelyn sujuvuutta. Jos Migrin vastuut kasvavat mutta resurssit niukkenevat, on riskinä koko maahantuloprosessin sujuvuuden kärsiminen. Suomessa on pyrittävä edelleen sujuvoittamaan maahantulon prosesseja mm. digitalisaatiota hyödyntämällä.
• Ns. kolmen kuukauden lainsäädäntö asettaa työttömäksi jäävät kansainväliset osaajat potentiaalisesti myös erittäin hankalaan tilanteeseen. Lainsäädäntöä toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että varsinaisen päivälaskurin lisäksi arvioidaan ihmisen kokonaistilanne, kuten mahdolliset käynnissä olevat rekrytointiprosessit, perheen tilanne jne.
• Suomeen tulee ottaa käyttöön Kanadan maahanmuuttomallin kaltainen pistesysteemi, jossa tietyt kriteerit täyttäessään maahantulija saisi Suomeen muuttaessaan perheineen ”pysyvän asukkaan statuksen” (permanent residency). Mallia voitaisiin valmistella vuosina 2025–2027 ja pilotoida seuraavan hallituskauden aikana.
• Oleskelulupien työnteko-oikeutta tulee edelleen laajentaa sekä saatavuusharkinnasta luopua.

3.    Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen ja joustavat opintopolut

Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. Tarvitsemme satsauksia korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Nuorena opiskeltu ammatti ei kanna koko työuraa. Uusi teknologia, digitalisaatio ja tekoäly muuttavat osaajatarpeita nopeasti ja edellyttävät meiltä kaikilta jatkuvaa uuden oppimista. Osaamistasovaatimukset kasvavat. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tulee valjastaa merkittävästi nykyistä tehokkaammin jatkuvan oppimisen alustoiksi:

• Suomi pysyy kiinnostavana investointikohteena vain, jos yritykset voivat luottaa siihen, että täältä löytyy entistä enemmän ja korkeammin koulutettua työvoimaa. Korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista tulee nostaa nykyistä 50 prosentin tavoitetasoa korkeammalle, jotta korkeakoulutetun työvoiman määrä ei käänny laskuun. Tekniikan ja ICT:n aloituspaikkojen tulee säilyä korkealla tasolla. Myös koulutuksen läpäisyä tulee parantaa. Koulutuksen laadun varmistaminen vaatii pitkäjänteistä rahoitusta.
• Tutkintoja pienempiä jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia tulee lisätä kaikilla koulutusasteilla. Kaikkien hyötyjien eli yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden tulee osallistua toiminnan rahoitukseen. Kokonaisuuksien suunnittelun tulee perustua ennakointitietoon ja tiiviiseen yhteistyöhön yritysten kanssa.
• Tekniikan alan ammatillisesta koulutuksesta työllistytään edelleen liian huonosti. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä koulutuksen järjestäjien on välttämätöntä etsiä yhdessä elinkeinoelämän kanssa keinoja, joilla koulutuksen sisältö ja saatavat taidot vastaavat yritysten tarpeeseen. Myös koulutusmääriä on tarpeen tarkastella kriittisesti niillä alueilla, joissa työttömyys tietyistä tutkinnoista valmistuvilla on erityisen suurta. 

4. TKI-toiminnan lisärahoituksen kohdistaminen yritysvetoiseen tutkimukseen

Julkisten T&K-lisäinvestointien tulee vivuttaa yksityisiä lisäinvestointeja T&K-toimintaan, jotta saavutettaisiin T&K-investoinneilla tavoiteltu Suomen talouden kasvu. Siksi on tärkeää saada myös tutkimuksellisiin investointeihin mukaan vahva yritysten osallistuminen. Suurin potentiaali kasvun saavuttamiseksi on siis investoinneilla, jotka kohdennetaan yritysvetoiseen T&K-toimintaan tai tutkimukseen, jossa on vahva yrityssidonnaisuus. Tällaiset hankkeet myös kannustavat tavoiteltuun yhteistyön lisäämiseen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä.

• Toimeenpannaan määrätietoisesti T&K-lisärahoituksen kohdentamista yritysvetoiseen tutkimukseen. Näin saavutetaan paras vipuvaikutus yritysten omiin T&K-lisäinvestointeihin ja varmistetaan tutkimustulosten jalostuminen uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja vienniksi. Yritysten T&K-toiminta on myös avainasemassa kaksoissiirtymän onnistumisessa.
• Kasvu syntyy kaupallistamisen kautta. Siksi on tärkeää, että ”innovaatioputki” on jatkuva tutkimuksesta teknologian kehitykseen, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. T&K-rahoituslaki ja lisääntyneet investoinnit korostavat ”innovaatioputken” alkupäätä, valitettavasti samalla on tingitty innovaatiorahoituksesta. Varmistetaan ”innovaatioputken” rahoitus tehostamalla Suomen Akatemia–Business Finland–TESI- ketjun yhteistyötä. Näin tuemme innovaatioiden kaupallistumista ja kasvua Suomessa. 
• Suomessa on paljon radikaaleja ideoita mm. digivihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja teollisuuden uudistumiseksi. Usein näissä hankkeissa on merkittävä taloudellinen riski. Nopeutetaan kasvua ja uudistumista tukemalla yritysvetoisia, Business Finlandin rahoittamia, korkean riskin disruptiivisia tutkimus- ja kehityshankkeita korkeammalla tukiprosentilla.
• Yliopisto–yritys-yhteistutkimukseen kannustamiseksi yliopistojen tutkimusrahoituksesta nykyistä suurempi osa on sidottava tutkimusyhteistyöhön yritysten kanssa.
• Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteiskäyttöiseen tutkimus- ja teknologiainfraan tulee investoida ja sen käyttöä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeissa tulisi mahdollistaa nykyistä tehokkaammin. Tuetaan EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen jatkamista ja luodaan selkeät pelisäännöt Suomeen yhteiskäyttöisen infran laajasta hyödyntämisestä.
• Varmistetaan julkisissa hankinnoissa ja tutkimusyhteistyössä syntyvän IPR:n käytettävyys yrityksille niiden liiketoiminnassa: otetaan käyttöön Teknologiateollisuuden yritysten ja yliopistojen yhteisesti kehittämät IPR-periaatteet.
• Hyödynnetään EU:n TKI-instrumentteja täysipainotteisesti ja luodaan Business Finlandin ja yritysten yhteinen konsortiotyönyrkki, joka neuvoo yrityksiä ja auttaa kokoamaan voittavia konsortioita EU:n T&K-hakuihin.
• Otetaan käyttöön kansallinen riskienhallintaväline julkisten innovatiivisten hankintojen vauhdittamiseksi. Sitra on kehittänyt riskienhallintamallin. Edellytetään julkisissa hankinnoissa digitaalista ja vihreää siirtymää edistäviä ratkaisuja.

5. Digitalisaatioon ja sen riskien hallintaan panostaminen (kyberturvallisuus)

Yhteiskunta vaatii toimiakseen infrastruktuurin, joka on aina toimintakykyinen ja tuo yrityksille kilpailuetua. Talous rakentuu kasvavissa määrin datan ja sen hyödyntämisen varaan. Jos data ei liiku ja jalostu, jäävät siitä saatavat hyödyt saavuttamatta. Siksi on varmistettava, että yhteiskunnan pehmeä digitaalinen infrastruktuuri eli datan jakamisen puitteet ovat kunnossa. Digitaalisten riskien hallitsemiseksi tarvitaan vahva kyberturvallisuusteollisuus, joka tuottaa yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden edellyttämät tuotteet, palvelut ja ratkaisut.

• Tuetaan modernien digitaalisen riskienhallinnan keinojen käyttöönottoa yrityksissä ja vahvistetaan kyberturvallisuusalan kilpailukykyä hyödyntämällä EU-rahoitusta. Toteutetaan hallitusohjelmassa linjatut toimet hankkimalla kvanttiaikakauden salausteknologiakyvykkyys (AQUA-status).
• Rakennetaan LUMI-suurteholaskennan ekosysteemin ympärille Euroopan ensimmäinen EU-rahoitteinen AI Factory -kokonaisuus. Kohdennetaan T&K-rahoitusta erityisesti teollisuuskohtaisten tekoälymallien ja niille pohjautuvien koneoppimisratkaisujen kehitykseen.
• Investoidaan yritysvetoisiin tekoäly- ja dataverkostoihin, kuten AI Finland ja Data Spaces Alliance Finland, yhdessä teollisuuden kanssa. Siten kiihdytetään tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa ja datatalouden liiketoimintamallien ja teollisen datan innovaatioiden kehitystä. Edesautetaan tätä kehitystä TEM:n Datatalouden kasvuohjelman avulla.
• Varataan riittävät resurssit EU:n tekoälysäädöksen edellyttämän tekoälyn sääntelyn testiympäristön valmisteluun ja käynnistämiseen. Edistetään siten tekoälyjärjestelmien ja -mallien kehittäjien markkinoille pääsyä sekä tekoälyn käyttöönottoa erityisesti julkisella sektorilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.
• Puretaan ripeästi lainsäädännön esteet, jotka estävät tai hidastavat tekoälyn käyttöä viranomaisten automaattisessa päätöksenteossa ja julkisissa palveluissa, mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyödynnetään tietosuoja-asetuksen kansallinen liikkumavara nykyistä tehokkaammin tuottavuutta lisäävien tekoälyratkaisujen mahdollistamiseksi.
• Laaditaan tekoälyn viranomaiskäyttöä edistäviä periaatteita, käytännesääntöjä ja muita konkreettisia ohjeistuksia.
• Lisätään vihreitä datakeskusinvestointeja luomalla tätä varten datateollisuuden vetovoima- ja sijoittautumisohjelma, joka hyödyntää Suomen vahvuuksia kuten viileää ilmastoa, huokeahintaista puhdasta sähköä, hukkalämmön hyödyntämisen mahdollistavia kaukolämpöverkkoja sekä korkeaa tutkimus- ja kehitysosaamista.

6. Kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus

Suomi tarvitsee lisää vientiyrityksiä kansantalouden kasvun vahvistamiseksi.  Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten auttaminen skaalautumisessa, kansainvälistymisessä on olennaista. Viennin rahoitus tulee saattaa verrokkimaiden tasolle. Julkisten rahoitustoimijoiden toimintaa tulee saada ketterämmäksi ja yksityisen pääoman sijoituksia Suomeen tulee vauhdittaa. Tätä tulee vauhdittaa ottamalla maakuvatyö osaksi teollisuuspolitiikkaa.

• Lisätään TESI-konsernin salkkuun vastaavat lainainstrumentit, jotka olivat lakkautetun Ilmastorahaston salkussa. TESI:n tulee voida käynnistää hankkeita sitoutumalla rahoitusosuuteensa myös ennen kuin jokin ulkopuolinen taho on sitoutunut. TESI:in tulee lisäksi voida ylläpitää omistusosuuttaan mahdollisissa jatkorahoituskierroksissa, jotta valtio voi myös saada hyötyä alkuvaiheen korkean riskin sijoituksista.
• Korjataan verotusta kestävän ja digitaalisen siirtymän investointeihin tarvittavan rahoituksen saamiseksi Suomeen. Muutetaan tuloverolakia (TVL 20 §) mahdollistamaan ei-ammattimaisten sijoittajien (esim. säätiöt, yksityishenkilöt) sijoittaminen ELTIF-rahastoihin (European Long Term Investment Fund).
• Viedään Finnveran lainsäädäntöuudistus ripeästi maaliin huomioiden yritysten kommentit valvonnasta, vastuista, viejien yhdenvertaisesta kohtelusta ja riskien jakamisesta. Korostetaan vahvemmin Finnveran vienninedistämistehtävää. Uudistuksen ansiosta myös pk-yritysten tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi.

Viestintä ja jäsenpalvelut

Ranki Anna

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Teknologiateollisuus ry

+358 503838797 anna.ranki@teknologiateollisuus.fi