Teknologiateollisuuden kunta- ja aluevaaliterveiset ehdokkaille
Teknologiayrityksistä elinvoimaa kuntiin
Eri puolilla Suomea sijaitsevat teknologiateollisuuden yritykset muodostavat yhdessä Suomen suurimman vientialan. Kuntiin ne luovat hyvinvointia, elinvoimaa ja työpaikkoja. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1800 jäsenyritystä, joista 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Paikallinen teknologia-alan yritys on tyypillisesti kunnassa merkittävä työllistäjä. Teknologiateollisuuden yritykset työllistävät Suomessa suoraan noin 335 000 ja välillisesti 720 000 ihmistä.
Alan yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin. Kuntalaisille voidaan kehittää parempia palveluita digitaalisia ratkaisuja fiksusti hyödyntämällä. Toimialan yrityksillä on tärkeä rooli kuntien menestyksen rakentamisessa. Ne tekevät 65 prosenttia kaikista elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista ja investoivat Suomeen vuosittain noin 6 miljardia euroa.
Kunta on yrityksille tärkeä kilpailukykyisen toimintaympäristön ylläpitäjä ja kehittäjä. Koska investoinnit ovat erityisesti pk-yrityksissä liiketoimintaan nähden suuria, toimintaympäristöltä toivotaan maltillista ja ennakoitavaa kehittymistä:
- Hyödynnetään kunnan palveluissa digitalisaatiota nykyistä paremmin
- Tehdään parempia julkisia hankintoja
- Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta
- Panostetaan kunnan elinvoimapolitiikkaan
Hyödynnetään kunnan palveluissa digitalisaatiota nykyistä paremmin
Digitalisaatio on keskeinen keino julkisten palveluiden palvelukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseksi myös kunnissa. Digitalisaation puitteiden on oltava Suomessa maailman kärkitasoa.
- Kuntalaisten laadukkaiden ja tehokkaiden julkisten palveluiden turvaamiseksi tulisi määrätietoisesti edistää digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta ja laajentaa painopistettä viranomaisviestinnästä itse palveluihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että automaatiolla poistetaan kunnan palveluista turha asiointitarve ja tehdään välttämättömästä asioinnista oletusarvoisesti digitaalista mahdollistaen puhelin- ja käyntiasiointi heille, joille digitaalinen asiointi ei ole mahdollista.
Tehdään parempia julkisia hankintoja
Kuntien tekemien julkisten hankintojen arvo on noin 20 miljardia euroa vuodessa. Julkisilla hankinnoilla kuntien on mahdollista tukea suomalaisten yritysten menestystä ja uusien innovaatioiden syntymistä. Innovatiivisella julkisella hankinnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun hankintaa, jolla parannetaan julkisen palvelun tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta. Ostamalla fiksummin saamme rahalle enemmän vastinetta ja säästämme julkisissa menoissa
- Kuntien tulee käyttää sekä ottaa käyttöön innovatiivisten hankintojen prosesseja nykyistä paremmin.
- Hankintakriteereiksi tulee ottaa laatu, toimivuus ja käytettävyys, sekä elinkaaritaloudellisuus ja vähähiilisyys.
- Innovaatiokumppanuudet ja ideakilpailut ovat hyvä mutta liian vähän käytetty keino kunnissa. Niiden avulla kunta voi antaa yrityksille mahdollisuuden tarjota palveluiksi uusia ideoita ja vaihtoehtoja.
Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta
Teknologia-alan yritysten suurimpia haasteita joka puolella Suomea on osaavan työvoiman saatavuus. Kunta voi tehdä osansa osaavan työvoimaan saatavuuden parantamiseksi ja siten myös veronmaksajien määrän lisäämiseksi.
- Ammatilliset osaajat ovat kunnan yrityksille tärkeitä, mutta ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan liian usein työttömiksi. Kuntiin tarvitaan ekosysteemiajattelua ja malleja, joissa alueen korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja yrittäjät kohtaavat ja kehittävät koulutusta työelämälähtöisesti.
- Työhön johtavan maahanmuuton lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista osaavan työvoiman määrän kasvattamiseksi kaikkialla Suomessa. Kuntien on huomioitava kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä sujuvaan ja saavutettavaan kotoutumisen tukeen saakka.
- Yritykset tarvitsevat kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi myös palveluita ja tukea. Tuki- ja neuvontapalveluiden mm. kansainväliseen rekrytointiin, maahantulon prosesseihin, kielikoulutuksen järjestämiseen ja muihin asettautumista ja kotoutumista tukeviin toimintoihin tulee olla näppärästi saatavilla ja tavoitettavissa eri alojen yrityksille.
- Osana työvoimapalveluita kunnat voivat tukea yrityksiä kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa ja ne voivat kehittää yhteishankintakoulutuksia yhteistyössä yritysten kanssa.
- Muunto- ja rekrytointikoulutukset ovat hyödyllinen palvelu yrityksille ja niitä tulee tarjota jatkossakin.
Panostetaan kunnan elinvoimapolitiikkaan
Kuntatasolla päätetään paljon keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi teknologia-alan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä niiden kilpailukykyyn ja kasvuun. Paikallisten teknologiayritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa muun muassa kaavoituksella, luvituksella, (erityisesti ammatillisen) työvoiman saatavuudella, alueen vetovoimalla ja mahdollisilla alueellisilla klustereilla.
- Huolehditaan kaavoituksessa ja luvituksessa teollisuusyritysten tarpeista. Hankkeiden lupamenettelyitä on sujuvoitettava siten, että hankkeiden lupavarmuus ja lupaprosessin nopeus paranevat. Viranomaisten toiminnan pitää olla ennakoitavaa.
- Pidetään kiinteistöverotus kilpailukykyisenä. Kukin kunta päättää omasta kiinteistöveroprosentistaan. Käynnissä oleva kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus määrittäisi verotusarvon laskennan uudelleen (rakennusten osalta perusarvo ja maapohjalle uusi aluehintakartta). Jos kiinteistön verotusarvo nousee, on tärkeää, että kunta arvioi kiinteistöveroprosenttiaan uudelleen, jotta veronkorotuksesta ei tule yrityksille kohtuuton. Kilpailukykyinen kiinteistövero kasvattaa kunnan verotuottoja kasvun kautta, ei yritysten kireämmän verotuksen myötä. Kunnan tulee tunnistaa alueella olevat merkittävät teollisuusalat ja pyrkiä vahvistamaan niitä rakentamalla avainyritysten kanssa yhteistyössä olemassa olevaa ekosysteemiä vahvistavia klustereita.
Hyvinvointialueista kasvumoottoreita – ihmisille parempia palveluja ja nopeampaa hoitoon pääsyä
Hyvinvointialueet vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Palkkakulujen arvioidaan olevan noin 60–70 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Noin 75–80 prosenttia kuluista menee sosiaalipalveluihin ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveyspalvelut vievät noin viidenneksen budjetista ja pelastustoimen osuus on muutaman prosentin luokkaa.
Koko Suomen haasteena on ikääntyvä väestö, työikäisten määrän väheneminen ja niistä johtuva kasvava palvelutarve hyvinvointialueilla. Julkisen talouden haastava tilanne tuo vielä lisähaasteen alueiden päättäjille. Maakuntaveron sijaan kannattaisi tehdä mahdolliseksi ulkopuolisen rahoituksen saanti hyvinvointialueilla. Yrityksillä on esimerkiksi halua tehdä kliinisiä tutkimuksia.
Teknologiaa ja digitalisaatiota fiksusti hyödyntämällä voidaan parantaa alueiden asukkaiden sote-palveluja ja hoitoon pääsyä sekä tehostaa palvelutarjontaa. Kun teknologiaa käytetään alueilla fiksusti, hoitajien määrä on jatkossakin riittävä. Teknologian avulla voidaan hoitaa rutiininomaiset ja raskaat työvaiheet, jolloin ihmisille jää aikaa hoivaan ja kohtaamisiin.
Kolme keinoa, joilla voidaan parantaa hyvinvointialueella digitalisaatiota ja uuden teknologian käyttöönottoa ja siten parantaa sekä tehostaa palvelutuotantoa:
- Digitalisaation hyödyntäminen sotepalveluissa nykyistä paremmin
- Paremmat julkiset hankinnat
- Hyvien käytäntöjen levittäminen
1. Digitalisaation hyödyntäminen sotepalveluissa nykyistä paremmin
Digitalisaatio on keskeinen keino palvelukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamiseksi, ja se mahdollistaa tarvittavat toiminnan muutokset myös hyvinvointialueilla. Digitalisaation puitteiden ja käyttöönoton on oltava Suomessa maailman kärkitasoa.
- Hyvinvointialueiden laadukkaiden ja tehokkaiden sotepalveluiden turvaamiseksi kannattaa edistää myös digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta. Tämä toteutuu poistamalla turha asiointitarve automaatiolla ja tekemällä välttämättömästä asioinnista oletusarvoisesti digitaalista mahdollistaen puhelin- ja käyntiasiointi niille, joille digitaalinen asiointi ei ole mahdollista.
2. Paremmat julkiset hankinnat
Noin 40 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista Suomessa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 16–19:ää miljardia euroa. Hyvinvointialueella on mahdollisuus tukea julkisilla hankinnoilla suomalaisten yritysten menestystä ja uusien innovaatioiden syntymistä. Innovatiivisella julkisella hankinnalla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tavaran tai palvelun hankintaa, jolla parannetaan julkisen palvelun tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta. Ostamalla fiksummin voi saada rahalle enemmän vastinetta ja säästää julkisissa menoissa.
- Hyvinvointialueiden hankintabudjetista voitaisiin irrottaa osa (aluksi vähintään 10 prosenttia) innovatiivisiin julkisiin hankintoihin ja muihin hankintakokeiluihin. Hyvinvointialueiden kannattaisi ottaa käyttöön innovatiivisten hankintojen prosessi nykyistä paremmin.
- Innovaatiokumppanuudet ja ideakilpailut ovat hyvä, mutta liian vähän käytetty hankintakeino. Niillä hyvinvointialue voi antaa yrityksille mahdollisuuden tarjota uusia ideoita ja vaihtoehtoja palveluiksi.
3. Hyvien käytäntöjen levittäminen
Hyvinvointialueiden innovatiivisuus on tärkeää ja sitä kannattaa tehdä yhdessä. Yhteiskehittäminen toisen hyvinvointialueen ja yrityksen kanssa tuottaa ratkaisun, joka saadaan leviämään muuallekin. Yritys huolehtii tarvittavista säädöksistä, kasvaa ja lisää alueellista elinvoimaa.
