TeknoBaro: Viennin kitulias virkistyminen jatkuu, investoinnit kohdentuvat digitalisaatioon
Teknologiateollisuuden suhdannetilanne on kohentunut viime kuukausina vähitellen, mutta talouskasvu on edelleen kituliasta. Tuoreen TeknoBaro-kyselyn mukaan tilauskannat, tuotanto ja työllisyys ovat alkukesään verrattuna hiukan parantuneet, mutta yritysten viestit kertovat yhä syvästä epävarmuudesta.
Pitkään jatkunut epävarmuus näkyy yritysten arjessa ennen kaikkea varovaisuutena investoinneissa ja asiakkaiden päätöksenteon viivästymisenä. Vaikka suhdanneluvut osoittavat varovaista elpymistä, kasvun perusta on yhä hauras ja riippuvainen kansainvälisen talouden ja viennin käänteistä, kertoo 8.–12. syyskuuta tehty TeknoBaro. Kyselyyn vastasi 357 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä.
– Suhdannekuopan pohja ohitettiin keväällä ja odotukset nousivat, mutta kasvu on tuskastuttavan hidasta. Odotukset näyttivät vielä maaliskuussa hyvältä, mutta sen jälkeinen tullisirkus kampitti kasvua. Reippaan nousun sijaan olemme päätyneet kituliaan virkistymisen tielle, sanoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Kyselyssä palvelualat – tietotekniikka sekä suunnittelu ja konsultointi – arvioivat tilanteensa kohentuneen teollisuutta enemmän. Investoinnit digitalisaatioon ja tekoälyyn tukevat kehitystä. Huolestuttavaa on, että suuret vientiyritykset arvioivat talouden näkymää pienempiä yrityksiä varovaisemmin. Viimeaikaiset uutiset terästullien mahdollisesta laajentamisesta materiaalien ohella terästä käyttäviin lopputuotteisiin on omiaan luomaan epävarmuutta vientiteollisuuteen.
– Suurten yritysten varovaisuus kertoo kaiken kaikkiaan geopolitiikan ja markkinoiden epävarmuuden vaikutuksista. Yritykset raportoivat, että tarjouspyyntöjä tulee runsaasti, mutta ostopäätökset viivästyvät. Toiveikasta on, että kyseessä on todennäköisesti patoutunut kysyntä, joka voi purkautua myöhemmin talven aikana, Mikkonen toteaa.
Investoinnit kohdentuvat digitalisaatioon ja tekoälyyn
Tuotannon ennakoidaan kasvavan syksyllä uusien tilausten ansiosta, mutta henkilöstömäärän selkeä kasvu edellyttäisi tilauskannan ripeämpää vahvistumista. Hyvä uutinen on, että henkilöstön määrä yrityksissä on epävarmuudesta huolimatta pysynyt vakaana.
Vaikka kokonaisinvestoinnit ovat vähentyneet, yritykset pitävät kiinni panostuksista digitalisaatioon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Peräti 85 prosenttia yrityksistä kertoo investoivansa tänä vuonna tekoälyyn. Sen sijaan kiinteät investoinnit, kuten toimitiloihin ja koneisiin kohdistuvat hankkeet, ovat laskussa.
– On rohkaisevaa, että vaikeasta talousvuodesta huolimatta yritykset panostavat digitalisaatioon, tekoälyyn ja tutkimukseen. Ne luovat pohjaa kilpailukyvyn vahvistumiselle pidemmällä aikavälillä ja tukevat suomalaisen viennin kasvua, Mikkonen korostaa.
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.