Teknologiateollisuus: Hallitusohjelma tukee käännettä kestävän kasvun tielle
Suomen talous on saatava käännettyä kestävän kasvun tielle. Julkistettu hallitusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden mielestä tähän haasteeseen, ja toimiala haluaa omalta osaltaan tukea muodostuvaa hallitusta tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvua vauhdittaviin toimiin eli investointien ja viennin edistämiseen, TKI-rahoituksen kasvattamiseen ja osaamiseen sekä osaajien saatavuuteen on syytä paneutua ripeästi.
Petteri Orpon (kok) tuleva hallitus on sitoutunut eduskunnan päättämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien (TKI) lisärahoitukseen. Teknologiateollisuuden yritykset ovat jo sitoutuneet lisäämään omia TKI-investointejaan. Siksi toimiala pitää erityisen tärkeänä, että valtio tukee toimia, jotka vähentävät energiankulutusta ja päästöjä, parantavat yritysten kilpailukykyä ja luovat uusia työpaikkoja, vientiä ja kasvua.
– Hallitusohjelmaan sisältyy hyviä kannusteita uusien puhtaiden teknologioiden käytölle, mutta olisimme toivoneet lisää konkretiaa pilotti- ja demonstraatiorahoituksen tason nostosta sekä TKI-rahoituksen suuntaamisesta yrityksille yksityisten TKI-investointien vivuttamiseksi. Julkiselle sektorille suunnattavassa lisärahoituksessa on huolehdittava, että se vauhdittaa myös yliopistojen ja yritysten yhteistyötä, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Pitkäjänteinen, vakaa ja yhteensovitettu ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikka on tärkeimpiä työkaluja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisintä on varmistaa suotuisa investointiympäristö Suomessa. Ohjelma tukee tätä tavoitetta hallituksen lupauksella tehdä Suomesta sujuvan luvituksen suurvalta.
Hallitus aikoo asettaa lupaviranomaisten käsittelyajoille sitovan määräajan, vahvistaa viranomaisresursseja sekä yksinkertaistaa valitusmenettelyitä. Nämä ovat tervetulleita ja tärkeitä parannuksia lupaprosessiin.
– Kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuus on välttämätöntä teollisuuden päästövähennysten ja Suomeen nopeasti kehittyvän vetytalouden kehittämiseksi. Siten hallituksen tavoite kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto on erittäin hyvä. Tavoitteita tukevat myös kirjaukset merituulivoiman sääntelyn selkeyttämisestä sekä ydinenergialain kokonaisuudistuksen vauhdittamisesta, joka helpottaa modulaaristen pienydinreaktoreiden rakentamista.
Teknologiateollisuus kannattaa myös ohjelmaan kirjoitettua tavoitetta nostaa Suomi ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi yhdessä elinkeinoelämän kanssa tehtävillä toimilla. Niistä kiireellisimpiä on vakioidun ilmastokädenjäljen laskentamenetelmän luominen.
– Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja, joiden ilmastokädenjälki voi maailmalla olla moninkertainen Suomen omiin päästöihin verrattuna, Hirvola muistuttaa.
Työllisyystoimet ja työelämän joustot etenevät vihdoin
Koko elinkeinoelämä ja monet muut yhteiskunnan toimijat ovat korostaneet, että kasvua tukeviin toimiin kuuluu aivan olennaisesti työhön johtavan maahanmuuton edistäminen ja sujuvoittaminen. Hallitusohjelmassa se ei kuitenkaan näy riittävästi.
− Maahanmuuton linjaukset olisivat voineet olla kunnianhimoisempia ja osin ne jopa vaikeuttavat työperäistä maahanmuuttoa. On harmillista, ettei hallitukselta löytynyt rohkeutta kasvattaa Suomesta todellista maahanmuuton voittajamaata, toteaa varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Hallitusohjelmassa on oikeanlaisia työllisyystoimia ja laaja joukko työmarkkinoita uudistavia ja joustavuutta lisääviä työlainsäädäntökirjauksia.
– Kannustavalla työttömyysturvan uudistuksella tulee olemaan merkittävä myönteinen vaikutus julkiseen talouteen ja työllisyyteen. Myös yritystason sopimisen edistämiseksi otetaan myönteisiä askelia, ja sopimisen mahdollisuuksissa olevaa epätasa-arvoa eri yritysten ja työntekijöiden välillä kavennetaan. Lisäksi yrityksiä kannustetaan työllistämään monin eri keinoin, Helle sanoo.
Teknologiateollisuus pitää hyvänä hallituksen päätöstä työrauhalainsäädännön uudistamisesta siten, että poliittista työtaisteluoikeutta rajataan, laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan ja tukityötaisteluihin ulotetaan suhteellisuusvaatimus.
– Nykyinen työrauhalainsäädäntö on peräisin 1940-luvulta ja sen uudistaminen on enemmän kuin perusteltua. Uudistukset vievät Suomen lainsäädäntöä nykyaikaiseen, pohjoismaiseen suuntaan, Helle toteaa.
Hallitusohjelmassa hyviä koulutus- ja digitavoitteita
Hallitus sitoutuu toimiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tekniikan ja ICT-alat tarvitsisivat vuosittain 2 200 aloituspaikkaa.
– Olennaista olisi priorisoida lisäyksille riittävä perusrahoitus. Positiivista on se, että aloituspaikkoja kaavaillaan lisättävän työvoimapula-aloille sekä niille alueille, joissa aloituspaikkoja on vähän nuorten määrään nähden. Ohjelmassa on paljon hyviä koulutustavoitteita, Helle sanoo.
Hallitus vahvistaa uuden teknologian ja datan käyttöä yhteiskunnan eri sektoreilla sekä tieto- ja teknologiapolitiikan johtamista jatkamalla digiministerityöryhmän ja digitoimiston toimintaa ja antamalla näiden käyttöön yhteiskehitysbudjetin.
– Suomi on digitalisaatiossa Euroopan kärkeä, mutta meillä on kuitenkin myös takamatkaa. Digitalisaatio on keskeinen keino yrityksille tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi sekä julkishallinnolle palvelutason ja kustannustehokkuuden edistämiseksi. Siksi on aivan olennaista, että hallitus sitoutuu digitalisaation vahvistamiseen, Hirvola sanoo.
Lisää aiheesta:
Lisätietoja:
