Teknologiateollisuus: Kysyntä jatkaa heikentymistä, mutta maltillisesti
Teknologiateollisuuden tilauskertymä pitää toistaiseksi pintansa, vaikka kysyntä on jatkanut heikentymistä alkuvuoden aikana. Alkuvuoden näkymät ovat kuitenkin nihkeät: liikevaihdon kasvu hidastuu tai pysähtyy kokonaan, vaikka korkea hintataso tukee toistaiseksi liikevaihdon kehitystä.
Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.
− Tunnelmat ovat piristyneet hieman loppuvuodesta, kun suurimmat pelot energiakriisistä ovat helpottaneet. Vakavaa taantumaa ei ole ainakaan alkuvuodesta odotettavissa, mutta edessä on aneemista nollakasvua tai pientä supistumista. Huomionarvoista on, että teknologiateollisuuden teollisilla toimialoilla tuotantomäärät eivät kasvaneet enää viime vuoden jälkipuoliskolla, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli loka−joulukuussa 12 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 6 prosenttia pienempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden suurimmalla toimialalla eli kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten arvo oli muuttumaton edelliseen neljännekseen verrattuna ja laski vuodentakaisesta 16 prosenttia huolimatta tuottajahintojen nopeasta noususta.
Tarjouspyyntöjen saldoluku oli tammikuussa -12, eli kysyntätilanne markkinoilla jatkoi heikentymistään. Kysynnän heikentyminen on kuitenkin edelleen maltillista.
− Talouden riskit ovat helpottaneet, mutta ovat edelleen suuria. Venettä ei ole varaa keinuttaa. Koko euroalueen teollisuustuotannon arvioidaan supistuvan edelleen alkuvuodesta, muistuttaa Rautaporras.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna ja oli keskimäärin noin 13 000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa henkilöstöä oli Suomessa noin 338 000.
Ei päätä pensaaseen
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toivoo, että vaaleihin valmistautuvat puolueet ottavat asiantuntijoiden esittämät huolet tosissaan. Päätöksiä tarvitaan velkaantumiseen, työllisyyteen, osaajapulaan, koulutuksen laatuun, investointien ja vihreän siirtymän vauhdittamiseen, energian ja raaka-aineiden saatavuuteen jne.
− Tosiasioita ei saa sivuuttaa. Suomalaiset kyllä ymmärtävät, mikä on välttämätöntä ja tulevaisuuden kannalta parasta. Hyvinvointivaltion säilyttämiseksi on tarpeen tehdä myös säästöjä, joista osa voi olla lyhyellä aikavälillä kipeitä. Mutta nekin on tehtävä, sillä kaikkia etuja ei voi rahoittaa ikuisesti kallistuvalla velkarahalla, Hirvola tähdentää.
Hirvolan mukaan osaajien saatavuus on samaten kohtalonkysymys talouden kasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle. Tarvitaan erittäin merkittävää maahanmuuttoa, ja tarve on suoraan luettavissa ikääntymistä ja syntyvyyttä kuvaavista tilastoistamme.
− Enää ei ole juupas−eipäs-keskustelun aika. Kaikki tarmo tulee kääntää siihen, miten Suomesta saadaan houkutteleva ja miten ihmiset pystytään nopeasti kotouttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan, Hirvola painottaa.
Lisätietoja:
Rautaporras Petteri
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.