Tekoäly ja datakeskukset korostuvat varautumisessa – Resilienssifoorumi keskittyy digitaaliseen iskunkestävyyteen
Teknologiateollisuuden kolmannen Resilienssifoorumin aiheita ovat tekoälyn ja datakeskusten merkitys varautumisessa sekä Euroopan digitaalinen iskunkestävyys ja puolustusvalmius. Foorumin ensimmäisen vuoden aikana on kehitetty ja pilotoitu yritysten varautumistyökaluja sekä käynnistetty yhteishankkeita.
Lokakuussa järjestettävässä kolmannessa Resilienssifoorumissa käsitellään laajasti digitaalisen resilienssin osa-alueita. Teknologiateollisuuden ennakoinnin ja varautumisen johtajan Akseli Koskelan mukaan digitaalinen iskunkestävyys on keskeinen osa talouden ja koko yhteiskunnan resilienssiä.
– Datakeskukset ja tekoälykyvykkyys ovat tänä päivänä yhtä kriittistä infrastruktuuria kuin sähköverkko tai satamat. Niitä pitää kohdella sen mukaisesti sekä varautumisessa että teollisuuspolitiikassa, Koskela korostaa.
Helmikuussa järjestetyssä edellisessä foorumissa keskityttiin raaka-aineisiin, logistiikkaan ja energiaan. Koskelan mukaan niihin liittyvät riskit eivät ole kadonneet, mutta tekoälyn ympärillä käytävä teknologinen kilpailu muuttaa tilannekuvaa nopeasti.
– Tekoäly on yhtä aikaa kyberuhka, kyberpuolustuksen väline ja kilpailukyvyn elinehto. Siksi käsittelemme tänä syksynä digitaalista resilienssiä omana teemanaan, Koskela kertoo.
Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan
Kolmannen Resilienssifoorumin tavoite on antaa osallistujille ajantasainen tilannekuva Suomen ja Euroopan digitaalisesta resilienssistä ja sen kehittämiskohteista. Kansainvälisyys on Koskelan mukaan resilienssityössä välttämätöntä.
– Suomen iskunkestävyyttä ei rakenneta vain rajojemme sisällä. Datamme, pilvipalvelumme, tekoälymallimme ja iso osa kyberpuolustuksestamme tulevat kansainvälisiltä toimijoilta.
”Datakeskukset ja tekoälykyvykkyys ovat tänä päivänä yhtä kriittistä infrastruktuuria kuin sähköverkko tai satamat.”
Tilannekuvaa rakentavat kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat: DIGITALEUROPEn pääjohtaja Cecilia Bonefeld-Dahl puhuu Euroopan digitaalisesta puolustusvalmiudesta ja F-Securen hallituksen jäsen Tommi Uitto digitaalisesta resilienssistä hybridiuhkien aikana. Microsoftin johtaja Samer Abu-Ltaif pohtii Koskelan vetämässä keskustelussa, mitä Eurooppa voi oppia Lähi-idän kriiseistä digitaalisen infrastruktuurin turvaamisessa.
ConfidentialMindin Markku Räsänen ja Verdan Ruben Bryon puolestaan keskustelevat tekoälyn resilienssistä geopoliittisen kilpailun oloissa AI Finlandin toimitusjohtajan Karoliina Partasen johdolla.
Muihin osallistujiin kuuluvat Teknologiateollisuuden hallituksen nimeämien jäsenyritysten johto sekä ministeriöiden kansliapäälliköt ja heidän sijaisensa. Foorumin puheenjohtajana toimii Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja suojelijana KONEen Antti Herlin.
Toimenpiteet johtoryhmän pöydälle
Foorumin ensimmäisen toimintavuoden aikana yrityksille on tuotettu konkreettisia työkaluja, jotka on tarkoitettu kaikkien jäsenyritysten hyödyksi. Yksi niistä on resilienssimanuaali, joka sisältää yli tuhat käytännön toimenpidettä, viisi toimialasuunnitelmaa ja menetelmän, jolla yritys voi tunnistaa kriittiset toimintaedellytyksensä ja rakentaa varautumissuunnitelman.
Manuaalia pilotoitiin elo–syyskuussa erikokoisissa yrityksissä aina 30 hengen konepajasta yli tuhannen hengen IT-yhtiöön.
– Ennakointi ja varautuminen ovat siirtyneet puheesta johtoryhmän pöydälle. Osa yrityksistä jatkaa toimintasuunnitelman tekemistä, osa taas uudistaa strategiaansa. Tulokset ovat lupaavia, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä, Koskela kertoo.
Yrityskohtaisten työkalujen rinnalla foorumissa on nostettu esiin myös kansainvälisiä yhteistyöaloitteita. Nordic Compass -aloite edistää pohjoismaista resilienssityötä ja FIRA-hanke yhdistää kriittisten raaka-aineiden hankkeita Fennoskandian alueella.
Käynnissä on myös ennakointikyvykkyyden kehittämisen pilotti, jonka tarkoituksena on vahvistaa muun muassa teknologista ennakointia.
Seuraavaksi työkalut laajempaan käyttöön
Foorumin seuraavan vuoden tavoitteita ovat uudet kumppanuudet, resilienssitiekartta ja toimintamallien laajempi käyttöönotto yrityksissä sekä yritysten ennakointivalmennus.
– Ensi vuonna resilienssijohtamisen konsepteja viedään käytäntöön mahdollisimman monessa yrityksessä. Resilienssi ei ole vain vakuutus poikkeusoloja varten vaan myös kilpailuetu normaalioloissa. Se vaatii harjoittelua, käytännön tekoja ja johtamista, Koskela painottaa.
Kolmas Resilienssifoorumi järjestetään 6.10.2026.
Lisätietoja
