Teollisuuden investointeihin ja uudistumiseen vauhtia teollisuuspoliittisesta strategiasta
Uusi teollisuuspoliittinen strategia julkaistiin keskiviikkona 4. joulukuuta, eikä sitä jätetä pölyttymään arkistoihin. Strategia on varsin konkreettinen kokoelma toimenpide-ehdotuksia, joilla Suomi autetaan kestävään kasvuun. Ehdotukset viedään hallitukselle puoliväliriihessä pureskeltaviksi. Siellä hyväksytyt toimenpiteet muodostavat toimintasuunnitelman, joka tähtää siihen, että Suomi houkuttelee investointeja, uudistaa teollisuuttaan, hyödyntää uudet kasvumahdollisuudet sekä varmistaa osaajat tulevaisuuden tehtäviin.
Teollisuuden toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan: vihreä siirtymä, digitalisaatio, valtiontuet, sota Euroopassa ja globaali suurvaltakilpailu kauppapolitiikassa haastavat vanhat toimintatavat ja avaavat samalla uusia mahdollisuuksia. Suomen uusi teollisuuspoliittinen strategia tarjoaa suuntaviivoja ja konkreettisia ehdotuksia, joilla yritykset voivat navigoida murroksen keskellä ja uudistaa liiketoimintaansa.
Vientiteollisuus tuo puolet Suomen hyvinvoinnista
Nykyisen vientiteollisuuden uudistuminen ja tulevaisuuden kilpailukyky on strategian keskeinen tavoite. Suomessa on kymmeniä teollisuusyrityksiä, jotka ovat omassa markkinasegmentissään maailman parhaita, ja näin pitää olla myös tulevaisuudessa. Kestävän uudistumisen ytimessä tuottavuuden ja jalostusarvon parantaminen ja Suomen luonnonvarat on jalostettava pidemmälle Suomessa, jotta saamme niistä meille kuuluvan hyödyn. Kilpailukykyä ja asiakkaita tuovat myös hiilijalanjäljen minimointi ja -kädenjäljen kasvattaminen sekä uudet ansaintalogiikat ja liiketoimintamallit.
T&K-investoinnit aiempaa yritysvetoisemmiksi
Teollisuuden tuottavuuden kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä lähde on aineeton pääoma. Digitaalisten teknologioiden ja datan hyödyntäminen, tekoälyn käyttöönotto ja toisaalta yrityksen brändin ja asiakaskokemuksen vahvistaminen nostavat tuottavuuden ja kannattavuuden uudelle tasolle. Uudistuminen tapahtuu tutkimus- ja kehitysinvestointien kautta, näistä yritysten osuus on kaksi kolmannesta. Yritysten johtama T&K-toiminta tähtää uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoiminnan kasvuun, joten sen vaikuttavuus Suomen talouskasvuun on nopeaa. Parhaita kasvuteemoja ovat ne, joihin yritykset ovat valmiita investoimaan.
Teollisuuspoliittisen strategian mukaisesti valtion lisääntyvät T&K-investoinnit tulee suunnata pääosin yritysvetoiseen tutkimustoimintaan, jotta ne vivuttavat tehokkaasti yritysten omia lisäpanostuksia tutkimuksen kautta uuteen liiketoimintaan. Lisäksi tavoitteena on T&K-verovähennyksen laajentaminen kattamaan yritysten investointeja aineettomaan pääomaan, tuki investoinneille digitaalisiin teknologioihin, datan saatavuuden ja automatisoidun hyödyntämisen helpottaminen, julkiset investoinnit tutkimus- ja laskentainfrastruktuuriin sekä EU-rahoituksen parempi hyödyntäminen.
Team Finlandin vienninedistämispalvelujen laadusta ja jatkuvuudesta tulee huolehtia ja rakentaa kumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa Suomen korkean osaamisen vahvuusaloilla – tuoreimpina esimerkkeinä jäänmurtajat ja kvanttiteknologia.
Uudet kasvualat lisäävät viennin tukijalkoja
Uusien kasvualojen syntyyn vaikuttavat pääosin samat tekijät kuin nykyisten alojen uudistumiseen. Digitalisaatio, uudet teknologiat, T&K-investoinnit ja vahva kansainvälinen yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä synnyttävät uutta liiketoimintaa. Vahvoja kasvualoja ovat juuri nyt esimerkiksi puolustus- ja kaksikäyttöteknologiat, puolijohdeteollisuus ja fotoniikka, avaruusteollisuus, datateollisuus ja terveysteknologia. Startup- ja kasvuyrityssegmentissä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteistyö on erityisen tärkeää ja sitä ehdotetaan lisättäväksi, jotta kasvu ei jäisi rahoituksesta kiinni.
Kestävät investoinnit Suomeen ovat kasvun avain
Puhtaaseen siirtymään liittyvät kestävyysvaatimukset avaavat suomalaisille yrityksille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomi myös houkuttelee investoimaan kestävään liiketoimintaan – meiltä löytyy edullista puhdasta energiaa, vahva energiainfrastruktuuri, jota kehitetään edelleen, paljon puhdasta vettä, luonnonvaroja sekä viileä ilmasto.
Toimenpiteet muun muassa energiaverkon kehittämiseksi, sähköjärjestelmän älykkyyden ja kysyntäjoustojen lisäämiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi on kuvattu tarkemmin teollisuuspoliittisen strategian rinnalla valmistellussa energia- ja ilmastostrategiassa. Investointien houkuttelemiseksi hallitus päätti keväällä kestävien suurten investointihankkeiden jälkikäteisestä verohyvityksestä ja investointituista vuoden 2025 loppuun.
Näiden toimien jatkamista valmistellaan, olettaen että EU:n poikkeussäädökset valtiontuista jatkuvat. Luvituksen yhden luukun mallia viedään eteenpäin, sääntelyä tulkitaan innovaatiomyönteisesti ja kokeilut mahdollistaen, turhaa sääntelyä puretaan ja kytketään invest-in-toiminta hallituksen investointinyrkin toimintaan.
Osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää kaikilla koulutustasoilla
Työelämän vaatimusten kasvu edellyttää koulutuksen laadun parantamista, koulutustason nostamista ja elinikäistä oppimista. T&K-rahoituksen lisääminen edellyttää lisää osaavia tekijöitä. Suomen vanheneva väestö ei riitä alkuunkaan tulevaisuuden työntekijätarpeisiin.
Korkeakoulutuksen lisäämisen, Talent boost -ohjelman, LUMA-strategian toimeenpanon ja työmarkkinauudistusten lisäksi strategiassa ehdotetaan muun muassa oppisopimusmallin laajentamista, parempaa osaamistarpeiden ennakointia ja ulkomaisten tutkintojen parempaa tunnustamista ja tunnistamista. Kansainvälistä rekrytointia kohdennetaan EU- ja ETA-maihin sekä valittuihin kumppanimaihin Euroopan ulkopuolelta. Huoltosuhteen tasapainottamiseksi työntekijöiden nettomaahanmuuton tulisi olla 40 000–50 000 työikäistä vuodessa tulevina vuosikymmeninä.
Lisätietoja
