“Toimitusketjumme yhteinen digitaalinen tieto on meille tärkeä kasvun edellytys” – Konepajayritys HT Laserille digitalisaatio ei ole taikatemppu, vaan pitkäjänteistä työtä
Koronavuosi teki mutkan metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja HT Laserin pitkään kasvukauteen, mutta digitalisaatioon panostamisessa ei ole peruutettu. Toiminnan digitalisaatio ja tiedolla johtaminen ovat mahdollistaneet alihankintayritykselle tehokkaan verkostomaisen toimintatavan, joka on ollut kasvun edellytys. Tähän mennessä yrityksessä on datan avulla tehostettu erityisesti operatiivista toimintaa, seuraavaksi ovat vuorossa uudet palvelut ja asiakkuusprosessien digitalisointi, kertoo johtaja Minna Kurunsaari.
HT Laser on metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja, joka tarjoaa muun muassa erilaisia metallin leikkauksen, koneistuksen, laserhitsauksen ja 3D-metallitulostuksen palveluita. Yrityksellä on toimipisteet kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ja Puolassa.
Perheyrityksellä on asiakkaina niin pieniä kotimaisia yrityksiä kuin isoja kansainvälisiä pörssiyrityksiä. Sen noin 400 työntekijää edustavat yli kymmentä kansalaisuutta.
Millaista kasvua HT Laser tavoittelee, varatoimitusjohtaja Minna Kurunsaari?
”Koko yhtiömme historia on pohjannut vahvaan kasvuun: olemme perustaneet uusia toimipisteitä ja kehittäneet uusia tuotteita sekä panostaneet digitalisaatioon. Kun lähdimme vuoteen 2020, meillä oli vahva kasvustrategia ja vakaan kasvun tavoitteet. Elimme kuitenkin koronan takia hyvin poikkeuksellisen vuoden. Olemme alihankintabisneksessä, eli kasvumme on voimakkaasti riippuvaista asiakkaidemme liiketoiminnan kehittymisestä. Koronan vaikutukset alkoivat näkyä heti maaliskuussa, ja aloimme toteuttaa sopeuttamisohjelmaa. Sen avulla teimme lopulta ihan hyvän tuloksen. Kasvutavoitteiden sijasta keskitymme tänä vuonna kannattavuuteen.”
Mitkä ovat teille suurimpia kasvun haasteita?
”Normaalina aikana suurin haasteemme on henkilöstön saatavuus. Ammattitaitoisten osaajien saatavuus ja ulkomaisen työvoiman maahanpääsyn helpottaminen ovat meille keskeisiä kysymyksiä. Toinen iso haasteemme on alihankintayrityksille tyypillinen, eli se, että tilauskannat heittelevät rajusti. Iso kysymys onkin, kuinka saamme optimoitua kapasiteettimme käytön: koneet, laitteet ja henkilöstökulut. Tässä digitaalisilla ratkaisuilla voi olla merkittäviä mahdollisuuksia.”
Olette panostaneet järjestelmällisesti digitalisaatioon. Mitä olette tehneet ja mitä hyötyä siitä on ollut?
”Olemme yrityksenä oppikirjaesimerkki digitalisaation hyödyntämisen etenemisestä. Lähdimme 90-luvulla liikkeelle peruspalikoista, eli talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoista. 2000-luvulla olemme miettineet, miten saisimme digitaalisen tiedon avulla koko verkostostamme mahdollisimman paljon irti. Tämä on tarkoittanut muun muassa yhteistä toiminnanohjausjärjestelmää sekä tuotannon prosessien, materiaali- ja henkilöstöresurssien optimointia. Digitaalinen tieto on ollut edellytys sille, että olemme voineet tehdä tietoon perustuvia päätöksiä esimerkiksi materiaalihankinnoissa.
Yksi tärkeä esimerkki tiedolla johtamisesta on laadun tarkkailun ja poikkeamien seurannan digitalisointi. Kun saamme dataa poikkeamista, mietimme, mitä muutoksia tuotantoprosessiin voidaan tiedon pohjalta tehdä.
Asiakkaamme ovat digitalisaatiossa meille hyviä kirittäjiä, ja he osaavat jo vaatia digitaalisia toimintatapoja, kuten 3D-mittauslaitteita. Toiseksi kirittäjäksi nostaisin työntekijämme ja työnantajamielikuvan. Työntekijän odotus on, että asiat on pitkälle digitalisoitu, ja digiin panostaminen voi olla yksi tärkeä syy siihen, miksi HT-laserille haetaan töihin.
3D-mittauksella tehdään tuotekehitystä yhdessä asiakkaan kanssa. 3D-mittaus antaa tarkat mittatiedot kappaleesta, joka olisi liian monimutkainen mekaanisesti mitattavaksi. Jokaiselle tuotteelle tehdään mittaustodistus ja asiakkaalle saadaan tietoa siitä, kuinka tuote käyttäytyy työstettäessä. Näin asiakas pystyy kehittämään 3D-piirustuksiaan.
Mitä teette datan hyödyntämisessä seuraavaksi?
Olemme menossa kohti yritysten välistä digitalisaatiota ja datan jakamista kumppanuusverkostoissa, yli toimialarajojen. Summaten voisi sanoa, että toistaiseksi datan avulla on tehostettu operatiivista toimintaa ja seuraavaksi ovat vuorossa uudet palvelut ja ansaintamallit. Datan hyödyntämisen kehittämisessä tärkeää on kehittää yhteistä ymmärrystä, kieltä ja toimintatapoja eri toimijoiden välillä, tässä esimerkiksi Teknologiateollisuuden datan jakamisen malliehdoista on ollut meille hyötyä.
Asiakkaat ja heidän tarpeensa määrittelevät tekemistämme ja meillä on vielä paljon tekemistä asiakasdatan hyödyntämisessä ja digitalisoimisessa. Olemme hyödyntäneet tietoa esimerkiksi asiakkuustyyppien tunnistamisessa. Meillä on hyvin erilaisia asiakkaita pienistä yrityksistä suuriin kansainvälisiin pörssiyrityksiin. Pisimmillään yhteistyö asiakaskumppanuudessa on sitä, että toiminnanohjausjärjestelmät keskustelevat keskenään.
Nyt olisi keskeistä panostaa asiakkuusprosessien digitalisaatioon. Pitäisi päästä pois sellaisesta toimintamallista, jossa odotetaan tarjouspyyntöä ja siirtyä kartoittamaan millaisia palveluita voisimme proaktiivisesti tarjota nykyisille asiakkaillemme – ja mistä saisimme uusia asiakkaita.
Uskon, että meillä on vielä vaikka mitä huimia mahdollisuuksia datan hyödyntämisessä. Ne perustuvat esimerkiksi yritysten välisen datan jakamiseen ja myös datan kaupallistamiseen.
Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Aliko ja MLT Machine & Laser Technology