Työllisyys kasvoi teknologiateollisuudessa eniten kolmeen vuoteen – Tilauskannat vahvistuivat kolmanneksen vuodessa
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kääntyi kasvuun vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, ja työllisyyskehitys on vahvinta sitten vuoden 2023. Teknologiateollisuuden tuotanto on kasvanut koko vuoden ajan, tilauskannat jatkoivat kasvuaan, uudet tilaukset vahvistuivat rajusti meriteollisuuden vetämänä, liikevaihto on noussut ja tavaravienti kasvanut. Kaikki keskeiset indikaattorit kertovat kasvusta teknologiateollisuudessa.
Suomen suurimman vientialan henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2026 heinä–syyskuussa edellisestä neljänneksestä noin 900 henkilöllä ja oli syyskuun lopussa 331 100. Viimeisin neljännesvuosikasvu on suurinta sitten alkuvuoden 2023, käy ilmi Teknologiateollisuuden tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta.
– Tämä on hieno uutinen koko Suomelle. Teknologiateollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet jo lähes kahden vuoden ajan, ja kysynnän piristyminen alkaa vihdoin näkyä myös työllisyydessä. Teollisuuden työllisyyden kasvu heijastuu viiveellä muillekin toimialoille ja synnyttää niihin uusia työpaikkoja, sanoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Erityisen vahvaa työllisyyden kasvu oli teknologiateollisuuden suurimmalla päätoimialalla, kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa henkilöstömäärä on nyt korkeampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Henkilöstön määrä kasvoi myös metallien jalostuksessa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstömäärä pysyi lähes ennallaan. Sen sijaan tietotekniikka-alalla henkilöstömäärän lasku jatkui, mutta alan liikevaihto on kasvanut tammi–elokuussa 10 prosenttia edellisvuodesta.
Tilauskannat vahvistuivat telakoiden vetäminä
Teknologiateollisuuden yritysten tilauskantojen arvo oli syyskuun lopussa 14 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 34 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskannat ovat vahvistuneet jo lähes kahden vuoden ajan.
Uusien tilausten arvo kasvoi heinä–syyskuussa 19 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 50 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajankohdasta. Korkeaa tilauskertymää selittävät kyseiselle neljännekselle kirjautuneet risteilijätilaukset sekä vahvassa kasvussa viime aikoina ollut puolustusteollisuus. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden kolmatta kvartaalia voi kuitenkin kuvata hyväksi.
– Meriteollisuus ja puolustusteollisuus ovat saaneet parin viime vuoden aikana poikkeuksellisen paljon suuria tilauksia. Tämäkin on erinomainen suunta, koska nämä tilaukset tuovat työtä laajoille alihankintaverkostoille ja lukuisille suomalaisille pk-yrityksille ympäri Suomen, Mikkonen toteaa.
Teknologiateollisuuden yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli lokakuussa +15. Saldoluku laski hieman heinäkuun korkeasta lukemasta mutta on pitkän aikavälin tarkastelussa yhä korkea. Selvästi positiivinen saldoluku kertoo markkinoiden aktiivisuudesta ja kysynnän piristymisen jatkumisesta.
Myös toteutunut tuotanto ja liikevaihto teknologiateollisuudessa ovat kasvaneet. Tuotanto koko toimialalla kasvoi tammi–elokuussa neljä prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja kone- ja metallituoteteollisuudessa seitsemän prosenttia. Koko teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi tammi–heinäkuussa yhdeksän prosenttia ja tavaravienti kuusi prosenttia.
Susiluoto: Suomen talouskasvu on rakennettava teknologian varaan
Teknologiateollisuuden hyvä suhdannekehitys antaa Suomen taloudelle aiempaa paremmat lähtökohdat kasvuun. Maailmantalouden riskit ovat kuitenkin yhä huomattavat. Kauppapoliittiset jännitteet, Lähi-idän konfliktit sekä inflaatioon ja korkokehitykseen liittyvä epävarmuus haastavat edelleen yritysten toimintaympäristöä.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto korostaakin, että kasvun vakiinnuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa talouspolitiikkaa.
– Suomi tarvitsee nyt kunnianhimoisen vision siitä, mistä tulevien vuosien talouskasvu syntyy. Meidän tärkein valttikorttimme on teknologia ja kykymme hyödyntää sitä. Suomen tuleva kasvu rakentuu uusien teknologioiden, vähähiilisten ratkaisujen sekä niiden synnyttämien innovaatioiden ja investointien varaan. Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta nämä investoinnit ja niiden luomat työpaikat syntyvät Suomeen, Susiluoto sanoo.
Seuraavan hallituksen on vahvistettava Suomen kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä määrätietoisesti. Yritykset tarvitsevat vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan, kehittämään uutta ja työllistämään.
– Kasvua ei synny ilman korkeaa osaamista, tutkimusta ja investointeja. Suomen on nostettava koulutustasoaan, huolehdittava osaajien saatavuudesta ja varmistettava, että tutkimuksesta syntyy uusia innovaatioita ja kansainvälistä liiketoimintaa. Seuraava hallitus ei saa leikata kasvun edellytyksistä, jos se haluaa saada Suomen talouden kestävään kasvuun, Susiluoto painottaa.
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.