Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat ”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin

”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin

Digitaalisia palveluja ja ohjelmistoja tarjoavassa TietoEVRYssä eletään ennätysmäistä rekrytointisyksyä. Tarve osaajista on lisääntynyt kovaa vauhtia. Nyt etsitään erityisesti laajan osaajaprofiilin omaavia ammattilaisia. ”Me olemme globaali organisaatio ja työpaikka aidosti monenlaisille ihmisille ja osaajille”, sanoo maajohtaja Satu Kiiskinen.

”Pandemian jälkeen talouskehityksen näkymät ovat hyvät, ja it-markkina seuraa sitä. Meillä on jatkuva tarve palkata osaajia”, toteaa TietoEVRYn Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen.

Osaajapula on hänen mukaansa alalla jo jossain määrin kasvun pullonkaula.

Globaalisti toimiva suomalainen TietoEVRY on yksi alan suurimmista työnantajista. Suomessa työntekijöitä on yli 3 200. Tänä vuonna yritykseen on palkattu yli 450 osaajaa lisää. Vuoden lopussa rekrytoituja on jo 500.

”Se on ennätysluku uusien rekrytointien osalta Suomessa”, Kiiskinen iloitsee.

  • TietoEVRY on digitaalisiin palveluihin ja ohjelmistoihin keskittynyt suomalainen yhtiö.
  • Yhtiön asiakastoimialoja ovat autoteollisuus, energia, julkinen hallinto, logistiikka, media, metsäteollisuus, pankki ja vakuutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, tietoliikenne, tukku- ja vähittäiskauppa sekä valmistava teollisuus.
  • Työntekijöitä on 24 000 ympäri maailmaa, asiakkaita yli 90 maassa.
  • Pääkonttori ja työntekijöistä 3 200 on Suomessa.
  • Liikevaihto noin 3 miljardia euroa.
  • Yhtiö on listattu NASDAQissa Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslo Børsissä.

TietoEVRYn rekrytointivauhti on ollut kova myös globaalisti: maailmalla uusia osaajia on palkattu tänä vuonna yli 3 000. Kaikkiaan työntekijöitä on maailmalla yli 24 000 ja asiakkaita 90 maasta.

”Teknologia-alalla vallitsee tällä hetkellä työntekijöiden markkinat. Panostamme rekrytointeihin erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tsekeissä ja Intiassa.”

”Erityisen dynaaminen osaajamarkkina on Intiassa, jossa kilpailu on intensiivistä. Useat yritykset ylirekrytoivat Intiassa, jotta he pystyvät täyttämään osaamistarpeensa. Se on merkittävää myös Suomen kannalta. Useilla suomalaisilla teollisuusyrityksillä on omia osaamiskeskuksia Intiassa, kuten myös TietoEVRYllä.”

Hyvästi, mielikuva sohvalla kokista juovista koodaajista!

Tällä hetkellä TietoEVRY kaipaa eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin. Kovassa kurssissa ovat erityisesti toiminnanohjausjärjestelmään liittyvän konsultoinnin ja koodauksen taitajat, julkipilven ja siihen liittyvän transformaation osaajat sekä datan ja analytiikan hanskaavat ammattilaiset.

Tarvetta on erityisesti kokeneista osaajista, joilla on entistä laajempi osaajaprofiili.

”Aikaisemmin it-alalla on pärjännyt hyvinkin rajoitetulla alueella. Nykyään tarvitaan henkilöitä, joilla on eri alojen toimialaosaamista tai ymmärrystä eri yhteiskunnan sektoreilta, kuten terveydenhuollosta, valtionhallinnosta, pankki- ja vakuutusalalta, vähittäiskaupasta tai teollisuudesta”, Kiiskinen luettelee.

Laaja osaajaprofiili. Maajohtaja Satu Kiiskisen mukaan koodaajilta kaivataan aiempaa laajempaa osaajaprofiilia. Ihanteellista olisi yhdistää koodaaminen esimerkiksi terveysteknologian tai finanssialan kanssa.

Asiakkaat haluavat, että TietoEVRYssä ymmärretään heidän liiketoimintaansa. Kiiskisestä on aika heittää romukoppaan vanhentunut käsitys koodaajista, jotka istuvat sohvalla kolatölkin kanssa ja tekevät takahuoneessa töitä itsekseen. Nykyään työ on jatkuvaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

”Kehittämisen sykli on hyvin ketterää. Versiota tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Pitää ymmärtää, mitä ollaan koodaamassa ja mitä varten.”

Uranvaihtoa ja täydennyskoulutusta

TietoEVRY tekee jatkuvaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Sillä on muun muassa tiivis yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun kanssa sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä.

Pelkällä kotimaisella koulutuksella osaajapulaa ei kuitenkaan Kiiskisen mukaan ratkaista. Tarvitaan muunto- ja täydennyskoulutusta.

”Pyrimme kannustamaan ammatinvaihtajia muilta toimialoilta ja panostamme jatkuvaan uudelleenkoulutukseen.”

Esimerkiksi Vaasan palvelukeskuksessa järjestettiin alkuvuodesta uranvaihtajille erillinen koulutusohjelma, jossa ihmisiä koulutettiin it-alan palvelutehtäviin.

Yrityksellä on myös Graduate-ohjelma, johon se palkkaa korkeakoulusta juuri valmistuneita, jotka voivat oppia kokeneemmilta ja kerryttää itselleen lisää työssä tarvittavia taitoja.

Oli reitti TietoEVRYyn mikä tahansa, yksi asia täytyy Kiiskisen mukaan olla kaikilla työntekijöillä kunnossa: Pitää olla valmis muuttumaan koko ajan työn ohessa.

”Teknologian parissa työskentely vaatii päivittämistä ainakin kerran vuodessa. Siitä meidän osaajiemme pitää myös ottaa itse vastuuta.”

Moni viiden vuoden takainen teknologia on jo romukopassa

Kiiskinen ei lähde ennustamaan, millainen osaajatarve on kymmenen vuoden päästä.

Jos olisin kymmenen vuotta sitten ennustanut, mitä tänä päivänä tarvitaan, en usko, että olisin osunut ihan täsmälleen oikeaan. Alan muutosvauhti on nopea.”

Uusia teknologioita otetaan käyttöön jatkuvasti. Monia viiden vuoden takaisia teknologioita ei enää tarvita. Arvioiden mukaan yli 30 prosenttia taidoista, joita alalla tarvittiin vuonna 2017, on tänä vuonna jo vanhentuneita.

Yksi asia on kuitenkin varmaa. Tulevaisuudessa yrityksessä työskentelee paljon muitakin kuin insinöörejä.  

”Emme ole kaikki insinöörejä, emmekä etenkään tulevaisuudessa”, Kiiskinen toteaa.

TietoEVRYllä työskentelee jo nyt eri ikäisiä osaajia erilaisista koulutus- ja urataustoista. Jatkossa vielä enemmän.

”Minulla on suuri kunnioitus insinöörikoulutusta kohtaan. Se on monipuolinen koulutus, mutta tarvitsemme laaja-alaisesti kaikkea”, Kiiskinen sanoo ja alkaa luetella World Economics Forumin vuoden 2025 avaintaitojen listaa: Analyyttinen ajattelu. Innovointi. Aktiivinen oppiminen. Ongelmanratkaisukyky. Kriittinen ajattelu. Luovuus.

”Pitkä matematiikka kehittää näitä taitoja aika paljon.”

Jatkossa yritys tarvitsee lisää palvelumuotoilijoita, liiketoiminta-arkkitehtejä, isojen muutoshankkeiden johtajia ja asiakkuuksien johtajia. Muiden muassa. 

”Me olemme globaali organisaatio ja työpaikka aidosti monenlaisille ihmisille ja osaajille. Täällä on mahdollisuus työskennellä englannin kielellä päivittäin. Pelkästään Suomessa meillä on 43 eri kansalaisuutta töissä.”

Vastuullisuus valttikortti uusien osaajien hankkimisessa

TietoEVRY on sitoutunut yrityksenä vahvasti vastuullisuuteen ja ilmastotoimiin. Asiakkaat odottavat sitä – ja yhä vahvemmin myös työntekijät.

”Vastuullisuus on meille yksi erityinen kilpailutekijä ja valttikortti, jolla saamme houkuteltua uusia osaajia meille töihin”, Kiiskinen kertoo.

Olennaista on muutosvalmius. Oli reitti TietoEVRYyn mikä tahansa, yksi asia täytyy olla kaikilla työntekijöillä kunnossa: Pitää olla valmis muuttumaan koko ajan työn ohessa.

”Työntekijät haluavat merkityksellisiä työtehtäviä. Meillä pääsee laittamaan oman kädenjäljen suomalaiseen yhteiskuntaan.”

TietoEVRY on mukana kehittämässä Suomessa muun muassa digitaalisia terveys- ja kansalaispalveluja sekä työkalua, jolla voidaan dataan pohjaten mitata ilmastotekoja.

Lisää naisia alalle!

Olennaista Kiiskisestä olisi saada naiset alalle.

”Naisten määrän lisääminen it-alalla on yksi keino paikata osaamisvajetta.”

Alalla on naisten aliedustus. Eurooppalaisista it-osaajista naisia on jopa alle viidennes, TietoEVRYllä noin kolmannes. Yrityksellä on tavoitteena nostaa naistyöntekijöidensä määrää maailmanlaajuisesti 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Asenteisiin pitää puuttua jo aikaisessa vaiheessa, jotta varhaisteini-iässä kiinnostus teknologiaan ei lopahda, vaan kantaa yli lukion ja korkeakoulun”, Kiiskinen toteaa.

TietoEVRYssä muutoksia mietitään jatkuvasti. Uusia tapoja kehitetään ja kokeillaan, myös rekrytoinnissa. 

”Muutimme maskuliinisiksi koettuja sanoja neutraalimmiksi työnhakuilmoituksissa. Sillä saatiin lisättyä naispuolisten hakijoiden määrää kolmanneksella.”

Vaikka kilpailu osaajista on kovaa, Kiiskinen ei näe osaajavajeen uhkaavan Suomen toimintoja.

”Uskon, että meidän toiminnallemme on paljon tarvetta Suomessa. Asiakkaamme haluavat paikallista palvelua. Lisäksi hyödynnämme hyvää globaalia verkostoamme.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Liisa Takala