Verotus on hallitusohjelmassa yritysmyönteistä ja kannatettavaa
Hallitusohjelma on verotuksen osalta yritysmyönteinen ja kannatettava. Suurten veromuutosten sijaan korostuu ennustettavuus. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Hallitusohjelma on verotuksen osalta laajasti katsottuna erittäin yritysmyönteinen. Hallituksen veropolitiikka kannustaa yritystoimintaan, yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Kansainvälisen kilpailukyvyn ja talouskasvun edellytysten turvaamiseksi talouden tasapainotusta ei tule toteuttaa kokonaisveroastetta kiristämällä.
Hallitusohjelmassa hyvää:
Erityisen hyvää hallitusohjelmassa on verotuksen ennustettavuus. Hallitus turvaa yrittämiselle ja investoinneille vakaan toimintaympäristön ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä verotuksella. Ennustettava toimintaympäristö mahdollistaa yritysten keskittymisen yritystoimintaan. Kansainvälisessä verosääntelyssä on käynnissä niin paljon suuria muutoksia – muun muassa minimiverodirektiivin voimaan saattaminen –, että kansallisen verotuksen merkitys korostuu. Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroastetta ei kiristetä, yritysverotukseen tai listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen ei ole tulossa kiristyksiä, ja osinkoverohuojennus sekä yrittäjävähennys pysyvät muuttumattomina.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan kehittämällä edelleen 2023 alusta voimaan tullutta T&K-verokannustinta. Kannustimen vaikuttavuutta yritysten T&K-toiminnan lisääntymiseen tulee arvioida vasta, kun ylimääräinen lisävähennys tulee voimaan 2024 alusta alkaen.
Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon. Hallitus tavoittelee veropolitiikalla työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Vaikka yritysten toivoma merkittävä ansiotuloverotuksen keventäminen jäi toteutumatta taloudellisten reaaliteettien vuoksi, hallitusohjelmassa on lukuisia hyviä, pienempiä työn vastaanottamisen ja tekemisen kannustimia parantavia ehdotuksia. Ansiotuloveroa kevennetään pieni- ja keskituloisten osalta korottamalla työtulovähennystä ja keventämällä liikkumisen verotusta. Yli 65-vuotiaiden työnteon kannusteita parannetaan merkittävästi. Ansiotuloverotus kevenee myös solidaarisuusveron alarajan noustessa.
kansainvälisten osaajien saatavuuteen on tulossa hyviä verokannusteita. Hallitusohjelman nojalla ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen työskentelyaikarajoitus pitenee neljästä seitsemään vuoteen. Lisäksi selvitetään, voidaanko ulkomailta Suomeen lähetetylle työntekijälle laajentaa vastaavat verovapaat luontaisedut kuin Suomesta ulkomaille lähetettäville henkilöille ja voidaanko muuttokulujen verovapautta laajentaa. Hallitus myös tunnistaa kansainvälisen henkilöverotuksen ja monipaikkaisen työskentelyn sekä etätyön asettamat haasteet työn verotukselle. Näissä on myös kansainvälistä valmistelua käynnissä EU:ssa ja OECD:ssä, ja tässä valmistelussa Suomen on syytä olla aktiivisesti mukana.
Hallitus sujuvoittaa veronkantoa ja tavoittelee yritysten hallinnollisen taakan keventämistä. Hallitusohjelmassa on lukuisia erinomaisia kirjauksia yritysten verotuksen digitalisaation edistämiseksi. Veronkannon digitalisoitumista jatketaan. Hallitus tukee siirtymää kohti reaaliaikataloutta edistämällä muun muassa yritysten liiketoiminnan tositteiden, kuten verkkolaskujen ja sähköisten kuittien, siirtymistä digitaalisessa muodossa eri osapuolten välillä ajantasaisesti ja turvallisesti. Reaaliaikaisen raportoinnin käyttöönottoa arvonlisäveron kantoa varten selvitetään.
Verotuksen osalta erinomainen on laajempi kirjaus, jonka mukaan Suomi pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä. Suomen on oltava ajoissa ja aktiivisesti mukana myös verotuksen digitalisaatiota ja reaaliaikataloutta koskevissa laajoissa kansainvälisissä verohankkeissa EU:ssa ja OECD:ssä. Suomi voi myös toimia malliesimerkkinä muille maille.
Hallitus tavoite veronkierron ja harmaan talouden torjumisen jatkamisesta on kannatettavaa. On kuitenkin tärkeää, ettei veronkierron vastaisessa työssä edistetä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen. Oikein toimimisen tulee olla hallinnollisesti mahdollisimman helppoa yritykselle.
Kannatettava on myös periaatekirjaus, jonka mukaan Suomi luo hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, kuten vetyyn. On ensiarvoisen tärkeää, ettei hallitusohjelmassa ehdoteta kiristyksiä teollisuuden sähköveroon. Sähkön tulee pysyä verotuksen osalta kohtuuhintaisena, koska sähköistyminen on vihreän siirtymän olennainen rakennuspalikka.
Hallitusohjelmassa huolestuttavaa:
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksessa on turvattava, ettei yrityksille koidu muutoksesta kohtuuttomia veronkorotuksia. Hallitusohjelmassa on kirjaus maapohjan kiinteistöveron alarajan korotuksesta, vaikka verotusarvon arvostamisen uudistus ei ole vielä valmistunut. Näitä tulisi tarkastella yhdessä ja päättää mahdollisista veronkorotuksista vasta, kun on selvää mistä arvosta veroprosentti lasketaan.
Ilmastotavoitteista ei tule tinkiä. Vaikka yritysten logistiikkakulujen nousu ja työntekijöiden työmatkakulujen nousu huolestuttavat yrityksiä, tulee energia- ja ympäristöverotuksessa huomioida tasapaino yritysten ja yksityishenkilöiden kulujen nousun hillinnän ja toisaalta vihreän siirtymän edistämisen yhteensovittamisessa.
Kaivosmineraaliveroa ehdotetaan kiristettäväksi jo ennen kuin uusi laki on voimassa. Vihreää siirtymää tukevan akkuteknologian raaka-aineiden ja kriittisten materiaalien kannalta olennaisten kaivosmineraalien saatavuuden turvaamiseksi tulisi ensin analysoida, miten uusi kaivosmineraalivero toimii ennen kuin ehdotetaan kiristyksiä veroon.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
Hallitusohjelma tulee verotuksen osalta toteuttaa valtaosin ehdotetun mukaisena.
Toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatut verotuksen digitalisaatioon ja reaaliaikatalouden edistämiseen tarvittavat uudistukset, jotka vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa.
Pidetään kiinni Suomen vaikuttamismahdollisuuksista EU-verotuksessa. Säilytetään yksimielisyysvaatimus EU-veroasioissa. Suomen johdonmukainen, aktiivinen ja ennakoiva EU-vaikuttaminen on erittäin tärkeää. Huolehditaan Suomen pitkäaikaisen edun toteutumisesta, esimerkiksi huolehtimalla Suomen verotusoikeudesta EU:n verouudistuksissa (uudet omat varat, mm. BEFIT).
Varmistetaan, ettei vedyn verokohtelu estä tai hidasta vetytalousinvestointeja Suomeen. Huomioidaan ja vaikutetaan vedyn verokohteluun myös energiaverodirektiivin uudistuksessa.
Myös aineellisten investointien ja tuotannon pysymiseen Suomessa tulisi panostaa. Valitettavasti hallitusohjelmassa ei ole kirjausta koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallin jatkamisen ja käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankintaan laajentamisen osalta. Tätä ja muita investointikannusteita tulisi selvittää, vaikkei niitä tässä taloustilanteessa ja minimiverouudistuksen ollessa kesken voisikaan ottaa käyttöön.
Lisätietoja:
