Viidennes tekniikan alan ammatillisista valmistuneista on työttömiä, mutta ratkaisukeinoja on tarjolla
Joka viides tekniikan alan ammatillisista perustutkinnoista valmistuneista on tuoreen selvityksen mukaan työttöminä vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Prosenttiosuus (21 prosenttia) sisältää siis vain työttömät, siitä on siivottu pois esimerkiksi armeijaan tai jatko-opintoihin lähteneet. Tekniikan ala on yli 10 000 vuosittaisella tutkinnollaan suurin ammatillisen koulutuksen ala, joten korkea työttömyysprosentti on myös työttömien lukumääränä erittäin suuri.
Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on kouluttaa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, joten on suorastaan absurdia, että työttömyys on niin yleistä. Erityisen paha tilanne on tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneilla, heistä jopa lähes kolmasosa on työttömänä vielä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Tilanne on kestämätön niin nuorten opiskelijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten kannalta kuin tietysti myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mitä sitten pitäisi tehdä?
Teknologiateollisuuden ratkaisuehdotuksia:
- Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen: koulutuksen järjestäjien on nähtävä yritysyhteistyö strategisena kysymyksenä
- Koulutus- ja oppisopimuksen parempi hyödyntäminen ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen tuki
- Yritysten vastuu opiskelijoiden tukemisessa ja perehdyttämisessä
- Huomion kiinnittäminen tutkintojen sisältöjen työelämävastaavuuteen sekä todellisen osaamisen varmentaminen
Olemme jo aiemmin tuoneet esiin koulutus- ja oppisopimusten merkityksen työllistymistä edistävänä työelämäkontaktina. Vastaavaa pitäisi tehdä vielä paljon nykyistä enemmän. Oppilaitosten tulisi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella erilaisissa työympäristöissä ja tehtävissä, jotta he voivat kehittää monipuolisia taitoja ja löytää oman urapolkunsa.
Valmistumisen jälkeistä työllistymistä auttaa merkittävästi, jos nuori saa kontakteja työelämään jo opintojensa aikana ja oppii työelämätaitoja. Teknologiateollisuuden yritykset tiedostavat, etteivät vasta valmistuneet opiskelijat ole täysin valmiita ammattilaisia. Yrityksen tarpeisiin vastaavan osaamisen kehittyminen vaatii usein huolellisen perehdytyksen lisäksi useita kuukausia harjaantumista työn aloittamisen jälkeen.
”Jäsenyrityksemme viestittävät usein samaa asiaa kuin selvityskin: asenne ratkaisee ja reippaalla, oppimaan valmiilla otteella pääsee jo pitkälle.”
Yritykset raportoivat kuitenkin myös tilanteista, joissa vastavalmistuneiden taidot ja osaaminen eivät ole riittävällä tasolla, että heidän rekrytointinsa olisi yrityksen kannalta järkevää. Ongelmaa pahentavat tutkintojen ja tutkinnon osien yhdenmukaiset arviointikriteerit, jotka mittaavat työn tekemisen tasoa mutta eivät niinkään varsinaista substanssin hallintaa.
Tämän seurauksena varsinkin alemmalla osaamistasolla opiskelu saattaa olla hyvin ohjattua, mutta substanssiin liittyvä asiantuntemus jää vähäiseksi. On riski, että opiskelija suorittaa tutkinnon ilman sellaista riittävää osaamista, joka on tärkeää alan yrityksille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten on varmistettava, että näyttöjä suoritettaessa ja arvioidessa sekä opiskelijan valmistuessa hänellä on tarvittavat taidot työelämässä menestymiseen.
Erityisen ikävältä työllistymistilastot näyttävät selvityksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneiden kohdalla. Tutkinto ei selvästikään nykymuodossaan vastaa yritysten osaamistarpeisiin riittävän hyvin. Tarvitaan uudenlaista ajattelua sekä tutkinnon sisältöihin että yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tutkinnon sisältöjä voisi suunnata nykyistä paremmin alueelliseen osaamistarpeeseen vastaamiseen, kuten Omnian, Luksian ja Microsoftin yhteisprojekti Datakeskusakatemia. Työelämärelevanttiuden lisäksi tutkinnosta tulee olla sujuva väylä jatkaa korkeakouluopintoihin. Nuorilla tulee olla aito mahdollisuus työllistyä tai saada mahdollisuudet jatko-opintoihin.
Tekniikan aloilta valmistuvien työllistymisen parantaminen vaatii kaikkien osapuolten panostusta, ja kehitystyöhön on tartuttava niin koulutuksen kehittäjien ja järjestäjien kuin yritystenkin. Tekniikan aloilta valmistuville nuorille pystytään luomaan menestyksekkäämpi tulevaisuus.
Lisätietoja:
