Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat teknologiateollisuudessa – piristynyttä kysyntää on tuettava vakaalla teollisuuspolitiikalla
Positiivinen vire Suomen teknologiateollisuudessa on vahvistunut, mutta toiveet taloussuhdanteen ripeästä toipumisesta ovat hiipuneet. Uusien tilausten arvo on hieman heikentynyt, tilauskanta pysynyt kohtuullisena ja kysyntä osoittaa vähittäistä piristymistä. Samalla kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus jarruttaa yhä investointipäätöksiä. Globaalin epävakauden tuomia vaikeuksia tulee nyt hillitä ennakoitavalla ja luottamusta vahvistavalla teollisuuspolitiikalla niin EU:ssa kuin kotimaassa.
Vaikka vuoden lopulle toivottu ripeä kasvu Suomen suurimmalla vientialalla ei ole käynnistynyt eikä nopeaa toipumista ole näköpiirissä lähitulevaisuudessakaan, näyttää kysyntä pikku hiljaa elpyvän. Teknologiateollisuuden lokakuun lopulla tekemän tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun mukaan saatujen uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta kymmenen prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Euromääräinen tilauskertymä oli kuitenkin olosuhteisiin nähden kohtuullinen.
– Tunnelmat toimialalla ovat nyt kahtalaiset. Toiveikkuus loppuvuoden kasvusta on politiikan tempoilevuuden vuoksi laantunut, mutta toisaalta kysynnän hidas elpyminen antaa merkkejä vakaammasta suunnasta. Markkinoilla on aktiivisuutta, ja se tukee näkymää vähittäisen piristymisen jatkumisesta, sanoo johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 19 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–heinäkuussa kaksi prosenttia edellisvuodesta, ja koko vuoden liikevaihdon odotetaan olevan parempi kuin viime vuonna.
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli lokakuussa +2 ja pysyi lähes samalla tasolla kesän tilanteeseen verrattuna. Saldoluku lasketaan siten, että positiivista kehitystä kuvanneiden yritysten osuus vähennetään negatiivista kehitystä kuvanneiden osuudella.
– Uusien tilauksien pieni heikkeneminen ei ole vielä huolestuttava merkki. Yritykset ovat pystyneet pitämään pintansa poukkoilevan tullipolitiikan melskeissä. Epävarmuudesta huolimatta tarjouskannat ovat korkeita ja tilauskannat vahvistuivat hieman. Suhdanteen vähittäinen piristyminen jatkuu, kunhan yritysten asiakkaiden työpöydillä olevat erilaiset projektit päätetään käynnistää, Mikkonen toteaa.
Suurimmalla toimialalla, kone- ja metallituoteteollisuudessa, uusien tilausten arvo oli heinä-syyskuussa prosentin pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuodentakaiseen verrattuna uusien tilausten arvo nousi 20 prosenttia, mutta tilanne oli tuolloin jatkunut hyvin heikkona poikkeuksellisen pitkään.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa pysyi vakaana eli noin 331 000:ssa. Lomautettujen määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuodesta ja oli lokakuun lopussa noin 7 700 henkilöä.
”Vakiintunutta epävarmuutta ei saa vahvistaa omilla päätöksillä”
Vaikka suhdanne näyttää paranevan, on kauppapolitiikan epävarmuus muuttunut pysyväksi. Turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa, EU-maat kilpailevat toisiaan vastaan investointikannustimilla ja USA sekä sen tulliviranomaiset harjoittavat hyvin epästabiilia tullipolitiikkaa. Suunniteltujen investointien kanssa ei siis kannata jäädä odottamaan parempia aikoja.
– Epävarmuus on tullut jäädäkseen. Päättäjien niin EU:ssa kuin kotimaassa on ymmärrettävä, että vientiyritysten toimintaympäristön tempoilevuus on noussut suureksi ongelmaksi. Suomen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä ei pidä heikentää omaehtoisesti millään tavoin. Vaikeuksien seurauksia on hillittävä ennakoitavalla ja luottamusta tukevalla teollisuuspolitiikalla, painottaa toimitusjohtaja Minna Helle.
Jo pelkät puheet T&K-tukien heikentämisestä ja erilaisista, päällekkäisistä veromuutoksista romuttavat yritysten luottamusta Suomen investointiympäristöön. Helteen mukaan oikeita signaaleja ovat aiemmin tehdyt luottamusta vahvistavat päätökset, kuten yhteisöveron laskeminen, T&K-panostusten kasvattaminen, hiilineutraalisuustavoitteen säilyttäminen sekä puhtaaseen siirtymään kannustavat investointiohjelmat.
– USA:n tullipolitiikasta voi yhä tulla yllätyksiä, mutta meillä on keinoja vahvistaa EU:n ja kotimaan teollisuuspolitiikkaa. Suomen valtti on koko teollisen arvoketjun osaaminen ja puhtaiden teknologioiden kehittäminen ja tuottaminen. Niille on laajaa kansainvälistä kysyntää ja meidän tulee edistää kilpailukykyämme omalla, vahvalla teollisuuspolitiikalla, hän sanoo.
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.