Iskukykyisenä uuteen vuoteen
Vuosi 2025 on ollut monella tapaa poikkeuksellinen, niin hyvässä kuin pahassa. Se on tuonut kuitenkin selkeyttä yhteen asiaan: resilienssin vahvistamisen tärkeyteen. Toimitusjohtaja Minna Helle listaa kuluvan vuoden kohokohtia ja tekee ennustuksen tulevaan vuoteen.
Kuluvaa vuotta ovat värittäneet epävarmuus maailmantaloudessa, kiristyneet geopoliittiset jännitteet ja turvallisuusympäristön muutokset. Samalla ne ovat tehneet yhdestä asiasta entistä selkeämmän: tarvitsemme pitkäjänteistä työtä, jonka avulla vahvistamme Suomen ja Euroopan resilienssiä, kilpailukykyä ja talouden kestävää kasvua.
Vaikka vuosi on ollut taloudessa vaimea, erityisesti USA:n tullien koetellessa vientiteollisuutta suomalaiset teknologiayritykset ovat osoittaneet poikkeuksellista sitkeyttä. Tilauskannat ovat säilyneet kohtuullisina ja kysyntä osoittaa pikku hiljaa piristymisen merkkejä. Suuri epävarmuus ei ole romahduttanut kysyntää, ja moni yritys arvioi tilanteen paremmaksi kuin aiemmin pelättiin.
Vaikka vuosi on koetellut vientiteollisuutta, ovat suomalaiset teknologiayritykset osoittaneet poikkeuksellista sitkeyttä.
Teknologiateollisuuden viimeisimmät talousnäkymät sekä tuore TeknoBaro kuitenkin muistuttavat, että piristymässä olevaa kysyntää on tuettava vakaalla teollisuuspolitiikalla, jotta kasvu voi vahvistua. Kaivosten ja datakeskusten veronkorotusten kaltaisiin päätöksiin ei yksinkertaisesti ole varaa tilanteessa, jossa Suomi käy globaalia kisaa investoinneista.
Kilpailukykyä on tuettu useilla päätöksillä
On hyvä muistaa, että vuosi 2025 on tuonut paljon myönteistä perustaa tulevaisuudelle. Maan hallitus on tehnyt kehys- ja budjettiriihessä päätöksiä, jotka tukevat talouskasvua ja Suomen kilpailukykyä. Ison kuvan kannalta linja on oikea: investointikannusteita vahvistetaan ja sekä yhteisöveroa että työn verotusta kevennetään. Myös Suomen sitoutuminen T&K-menojen kasvattamiseen ja ilmastotavoitteiden edistämiseen on vuonna 2025 pitänyt pintansa. Kaikki edellä mainitut päätökset ovat todella tärkeitä kilpailukyvylle.
Myös EU-tasolla edistystä on tapahtunut – sääntelyä on tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa. Tavoitteessa on pakko onnistua: EU on hiekoittanut yritysten innovaatiopolkua lainsäädännöllä ja lakien noudattaminen tulee liian kalliiksi hallinnollisen taakan myötä. Komission vastikään julkaisema digipaketti on yksi vuoden merkittävimmistä avauksista. Askeleet ovat oikeansuuntaisia, mutta suuri työ on vielä edessä. Nyt odotamme, että kunnianhimoiset puheet ja suunnitelmat muuttuvat konkretiaksi. Sääntelyn yksinkertaistaminen ei näy vielä yritysten arjessa, siellä missä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla mitataan joka päivä.
EU:ssa ollaan siirtämässä painopisteitä uudistavasti ja Suomen toivomaan suuntaan.
Myönteistä on, että komission esitys EU:n uudeksi rahoituskehykseksi on yllättävän kunnianhimoinen. 200–300 miljardin euron lisäpanostus kilpailukykyrahastoon – puolustukseen, resilienssiin, innovaatioihin, digitalisaatioon ja sisämarkkinoihin – on vahva vastaus Euroopan muuttuviin tarpeisiin. Painopisteitä ollaan siirtämässä uudistavasti ja Suomen toivomaan suuntaan.
Resilienssistä tulee merkittävä kilpailutekijä
Ei tarvitse olla suuri ennustajaeukko arvatakseen, että vuodesta 2026 ei tule yhtään seesteisempi kuin tästäkään vuodesta. Globaali kisa investoinneista jatkuu, samoin kauppasota. Teknologiaherruudesta käydään kiihtyvää kilpailua suurvaltojen välillä. Kriittiset mineraalit ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Turvallisuusympäristö pysyy epävakaana riippumatta siitä, milloin Ukrainaan saadaan rauha.
Resilienssistä tulee merkittävä kilpailutekijä niin maille kuin yksittäisille yrityksille. Resilienssi ei ole vain varautumista kriiseihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, vaan yhä enenevässä määrin joustavuutta ja kykyä sopeutua sekä uudistua.
Teollisuus voi vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta vielä merkittävästi nykyistä enemmän.
Resilienssiä ei voi kukaan rakentaa yksin. Tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin vahvaa yhteistyötä strategisesti tärkeiden kehityskohteiden tunnistamiseksi ja niihin pitkäjänteisesti investoimiseksi, olivatpa investoinnit sitten materiaaleja, logistiikkaa, tuotantoa tai toimitusketjuja. Teollisuus voi vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta vielä merkittävästi nykyistä enemmän, mutta vain mikäli toimintaympäristö tukee aktiivisesti sen kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia. Teknologiateollisuuden tänä vuonna perustama resilienssifoorumi luo osaltaan pohjaa tulevaisuuteen varautumiselle.
Teknologiayritykset uskovat kasvuun ja huippuosaamiseen
Vuoden 2025 positiivisiin kohokohtiin kuuluu Teknologiateollisuuden uusi osaajatarveselvitys, joka osoittaa teknologiayritysten vahvan uskon alan kasvumahdollisuuksiin ja huippuosaamisen merkitykseen. Osaajat luovat perustan tulevaisuuden kasvulle. Suomen on viimeinkin otettava itseään niskasta kiinni, pysäytettävä inhimillisen pääoman luisu ja lähdettävä nostamaan osaamistasoaan. Muuten hukkaamme muun muassa uusissa teknologioissa olevat jättimäiset kasvumahdollisuudet.
Positiivisen maininnan ansaitsee myös alkuvuoden uusien työehtosopimusratkaisujen myötä syntynyt pitkä työrauha. Ennustettavuus on yrityksille kriittistä: ne mahdollistavat investoinnit, rekrytoinnit ja kasvun suunnittelun tilanteessa, jossa kansainvälinen toimintaympäristö on edelleen ailahteleva.
Uusi vuosi tuo haasteita – ja mahdollisuuksia
Kun katsomme kohti vuotta 2026, on selvää, että haasteet eivät katoa – mutta eivät katoa myöskään mahdollisuudet, ja niitä suomalaisella teknologiateollisuudella on paljon.
Erityisen iloinen olen siitä, että jäsenyritystemme tyytyväisyys Teknologiateollisuuteen on huipputasolla. Se kertoo, että tekemämme työ koetaan merkitykselliseksi ja aidosti yritysten arkea tukevaksi. Jatkamme ensi vuonnakin työtä kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten vahvistamiseksi.
Lämmin kiitos vuodesta 2025 ja menestystä vuoteen 2026 sekä jäsenyrityksillemme että kaikille yhteistyökumppaneille!
Lisätietoja
