Ilman vahvaa peruskoulua ei ole osaavaa Suomea
Tulevaisuuden osaaminen syntyy peruskoulussa, jossa luodaan valmiudet oppia, tehdä työtä ja toimia muuttuvassa maailmassa. Teknologian hallittu ja vastuullinen hyödyntäminen peruskoulussa on keskeinen keino vahvistaa oppimista, koulutuksen laatua ja saavutettavuutta koko maassa.
Tänään julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima peruskoulun visiotyöantaa suuntaa suomalaisen koulutuspolitiikan tuleville vuosille. Visio haastaa meitä katsomaan peruskoulua pitkällä aikavälillä: ei vain reagoimaan muutoksiin, vaan rakentamaan tietoisesti tulevaisuutta. Myös Teknologiateollisuus on tarkastellut peruskoulun roolia osana Suomen menestystä ja kilpailukykyä tuoreessa Perusopetuslinjauksessaan.
Koulun on vastattava sekä tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin että maailman muutoksen meiltä vaatimiin valmiuksiin.
Osaaminen on Suomen tulevaisuuden keskeinen kysymys. Se, millaisen sivistyksen ja valmiudet lapset ja nuoret saavat peruskoulusta, rakentaa pohjaa heidän mahdollisuuksilleen jatko-opinnoissa ja työelämässä. Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä 70 prosentilla nuorista aikuisista on merkittävä määrä korkeakoulutasoista osaamista. Monen tulee suunnata tälle polulle myös ammatillisen koulutuksen kautta. Tähän ei päästä ilman vahvaa, tasa-arvoista ja laadukasta perusopetusta.
Koulun on uudistuttava ajassa. Sen on vastattava sekä tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin että maailman nopean ja monimutkainen muutoksen meiltä vaatimiin valmiuksiin. Vahvat perustaidot, kyky oppia uutta, toimia yhdessä ja käyttää teknologiaa vastuullisesti ovat tulevaisuuden perusvalmiuksia.
Tekoäly ja digitaaliset oppimisympäristöt muuttavat oppimista jo nyt. Perusopetuksella ei ole varaa jäädä kehityksestä jälkeen. Tekoälyn tulee olla koulussa yhtä aikaa oppimisen kohde, oppimisen väline ja koulun arkea tukeva työkalu. Tämä edellyttää, että digitaidot ja teknologinen osaaminen rakennetaan systemaattisesti osaksi perusopetusta koko maassa. Samalla lasten ja nuorten näkökulmasta on huolehdittava turvallisista ja tasapainoisista toimintaympäristöistä. Ikätasoinen, ohjattu ja vastuullinen teknologian käyttö tukee oppimista ja hyvinvointia. Tuoreet viranomaissuositukset ruutuajalle olivat tervetulleet, ja kannatamme lämpimästi niiden edistämistä suomalaisten lasten arjessa.
Lapsilla ja nuorilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia asuinpaikasta riippumatta. Laadukas perusopetus ei ole vain koulutuskysymys, vaan keskeinen osa elinvoimaista Suomea ja toimivaa yhteiskuntaa. Peruskoulun kehittäminen onkin yhtä aikaa koulutus-, elinkeino- ja aluepolitiikkaa: positiivinen kierre syntyy, kun kunta satsaa opetukseen ja se houkuttelee yrityksiä ja työntekijöitä kuntaan.
Nyt tarvitaan yli hallituskausien ulottuvaa yhteisymmärrystä ja rahoitusta määrittämään, millaiseksi Suomi kasvaa seuraavien vuosikymmenten aikana. Rohkea, tasa-arvoinen ja sivistykseen nojaava peruskoulu on vahvin lupauksemme lapsille ja nuorille ja samalla se on kestävin strategia Suomen menestykselle.
Lisätietoja
