Lausunto OECD:n Pilari 1:n Amount A:ta koskevan yleissopimuksen sisällöstä
Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa OECD:n Pilari 1:n Amount A:ta koskevasta yleissopimuksesta. Taustalla on vuosia kestänyt valmisteluhanke, jossa on pyritty päivittämään yritysverotus nykyaikaan. Noin 140 maata kattava Inclusive Framework -työryhmä on hyväksynyt Amount A:ta koskevan monenvälisen yleissopimuksen tekstin julkaisemisen, mutta sopimusta ei ole vielä hyväksytty. Mikäli teksti hyväksytään, Amount A -mallia koskeva monenvälinen yleissopimus etenee allekirjoitusvaiheeseen. Valtiovarainministeriö pyytää myös kantaa siihen, tulisiko Suomen allekirjoittaa yleissopimus.
- Teknologiateollisuus ry ehdottaa, että Suomi ei olisi ensimmäisten Pilari 1 Amount A:n allekirjoittajien joukossa, vaan seuraisimme tilanteen kehittymistä.
- Alun perin OECD:n Pilari 1 Amount A:n valmistelutyön tavoitteena oli löytää kestävä ja kattava uusi yritysverotuksen malli, jolla vanhentunut ja pirstaleinen yritysverojärjestelmä saataisiin päivitettyä. Vaikka OECD:ssä on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, valitettavasti Amount A -malli ei näyttäisi stabiloivan tilannetta tai luovan kestävää veromallia, sen monimutkaisuuden takia. Vaikuttaa siltä, että usea merkittävä maa on jättämässä sopimuksen allekirjoittamatta, jolloin malli ei ole myöskään kattava.
- Teknologiateollisuus ry tukee OECD:n tavoitetta löytää kansainvälinen malli korvaamaan useassa maassa ja myös EU:ssa valmistelussa olleet erityyppiset digitalisoituneeseen liiketoimintaan kohdistuvat digiverot, joiden aiheuttama hallinnollinen taakka olisi myös hyvin raskas. Digiverot aiheuttaisivat veronmaksuvelvollisuuden 20 miljoonaa euroa pienemmänkin liikevaihtorajan suomalaisyrityksille. Teknologiateollisuus ry ei kannata digiverojen käyttöönottoa ja siinä mielessä toimivan kansainvälisen veromallin käyttöönotto olisi kannatettavampi vaihtoehto. Kansalliset, mahdollisesti protektionistiset digiverot myös uhkaavat kiristää valtioiden välejä.
Lisätietoja:
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.