Tamperelaisen Linjateräksen investointi toisi asiakkaiksi globaaleja jättiyhtiöitä – ”Kerrannaisvaikutus voidaan laskea miljardeissa”
Tamperelainen jauhemaalaukseen erikoistunut Linjateräs on ottanut huimia kehitysloikkia tuotannossaan ja päästöjensä vähentämisessä. Nyt yritys pyrkii saamaan omat hiilidioksidipäästönsä nollaan vuonna 2025. Samalla tähtäin on suurdemonstraatiohankkeessa, joka toisi merkittävän piristysruiskeen Suomen vientiteollisuudelle.
Linjateräksen omistajat, toimitusjohtaja Tero Viitanen ja myyntijohtaja Ari Kesti, haluavat yrityksensä olevan alansa edelläkävijä niin tuotannon ja liiketoiminnan kuin teknologian ja ympäristöasioidenkin saralla. Yrityksen tavoite on saada hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2025 mennessä. Kaasutrukit ovat jo muuttuneet sähköisiksi, ja yrityksellä on aurinkopaneelivaraus, joka tulisi kattamaan noin 20 prosenttia Linjateräksen energiantuotannosta.
Aikaisemman hallilaajennuksen yhteydessä tehtiin energiaremontti. Samalla uusittiin lämmitysjärjestelmä ja rakennettiin kondenssikattilat, joissa voi nestemäisen propaanin lisäksi polttaa biokaasua.
Seuraava askel olisi merkittävä koko Suomen viennin kannalta, Viitanen ja Kesti ennustavat. Linjateräs suunnittelee kemiallisen kastopinnoitteen suurdemonstraatiohanketta. Yritys haluaa saada valikoimaansa ympäristöystävällisemmän pinnoitteen, koska kasvumahdollisuudet yrityksen liiketoiminnalle sekä koko Suomen metalliteollisuudelle olisivat merkittävät.
Kesti arvioi, että kerrannaisvaikutukset Suomen vientiteollisuuteen olisivat jopa miljardeja euroja, jotka realisoituisivat muutaman vuoden sisällä tuotannon aloittamisesta.
“Suomalaisyritykset joutuvat hylkäämään tarjouspyyntöjä ja jättämään osallistumatta tarjouskilpailuihin, koska Suomessa ei ole toimijaa, joka pystyisi tarjoamaan tällaisia pinnoituspalveluita. Jos miettii teknologiaa, minun on vaikea keksiä vaikuttavampaa hanketta, joka palvelisi globaalien, ostavien jättiyhtiöiden tarpeita ja vihreänsiirtymän tavoitteita”, Kesti sanoo.
Energian säästöä ja vähemmän päästöjä
Kemiallisessa kastopinnoituksessa tarvitaan vain murto-osa siitä energiasta, mitä vanhat menetelmät vaativat.
“Kun uudet tuotantolinjat toimivat täydellä teholla ja vastaava määrä otetaan markkinasta käytössä olevista huonoista ratkaisuista, ne säästäisivät vuodessa energiaa koko Olkiluodon ydinvoimalan kahden vuorokauden sähköntuotannon verran”, Viitanen kertoo.
”Uudella ratkaisulla energiansäästöä Olkiluodon ydinvoimalan kahden vuorokauden sähköntuotannon verran vuodessa.”
Kyse on vihreän siirtymän megaluokan hankkeesta, sillä tuotantolinjat vähentäisivät 13 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Linjateräkselle hanke tarkoittaisi kahden uuden 5 000 neliömetrin kokoisen hallin sekä kahden kemiallisen kastopinnoitetuotantolinjan rakentamista. Henkilöstön lukumäärä nousisi nykyisestä 57 työntekijästä 130 tekijään, mutta työllistämisvaikutus näkyisi myös asiakkaiden liiketoiminnassa, kun ne pystyisivät hyväksymään tarjouspyyntöjä kansainvälisiltä jättiyhtiöiltä.
Haasteena lisärahoituksen saaminen
Pullonkaulana kehitykselle on rahoitus. Suurdemonstraatiohanke vaatii noin 26 miljoonaa euroa, josta 40 prosenttia eli noin 11 miljoonaa euroa, Linjateräs hakee valtion investointitukina. Lisäksi yritys jättää maaliskuussa hakemuksen EU:n Accelerator funding -ohjelmaan ja lähtee kesäkuussa esittelemään hankettaan Brysseliin.
“Sieltä voisi olla mahdollista saada yli 2,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tukirahoitus on välttämätön, sillä omat lihaksemme eivät tähän riitä. Investointi tuotantolinjoineen ja tehdashalleineen on niin iso”, Kesti jatkaa.
Rahoitus on oikeastaan ainut este hankkeen toteutumiselle. Viitanen keksii toiseksi esteeksi luvituksen, mutta vihreän siirtymän hankkeissa se ei ole tavannut olla ongelma.
“Vuoden toisen neljänneksen aikana pitäisi alkaa tulla päätöksiä. Huhtikuussa hallituksen kehysriihen jälkeen tiedämme tarkemmin. Jos rahoitusta ei saada, tämä jää meiltä tekemättä”, Viitanen sanoo.
Tuotantopäälliköstä tuli yrittäjä
1965 perustettu Linjateräs sai uuden suunnan vuonna 2018, kun pari vuotta aiemmin taloon tuotantopäälliköksi tullut Viitanen siirtyi yhtiön toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. Sitä ennen hän oli työskennellyt kuusi vuotta UPM Kymmenellä paperi-insinöörinä.
Tuotantopäällikkönä työskennellessään Viitanen keskusteli Linjateräksen edellisen yrittäjän Ari Kosken kanssa laajennussuunnitelmista ja kertoi kiinnostuksensa osakkuuteen. Koski päättikin luopua yrityksestä ja jättää laajentumissuunnitelmat Viitasen toteutettavaksi, jos rahoitus järjestyisi.
“Pankki keksi lopulta järjestelyn, jossa otimme vaimoni kanssa velkaa ja panttasimme koko omaisuutemme, myyjä panttasi hetkeksi osakkeita ja Euroopan investointirahasto jakoi riskiä takauksellaan”, Viitanen kertoo.
Yritys vaihtoi tuolloin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa ja työllisti noin 12 henkeä.
“Edeltäjäni arveli, että yrityksen maksimiliikevaihto olisi kolmen miljoonan euron luokkaa. Olin eri mieltä ja näin mahdollisuudet huomattavasti suurempina”, Viitanen toteaa.
Hän teki tuotannon kehitystoimia harppauksin mutta haasteena oli, ettei lähteneen myyntijohtajan tilalle löytynyt sopivaa ehdokasta. Teollisen myynnin johtotehtävissä uransa tehneen Ari Kestin nimi oli alalla tuttu, joten vuonna 2020 Viitanen tarjosi tälle töitä ja 20 prosentin osakkuutta.
“Näin, miten Tero oli paperi-insinöörin tarkkuudella ja tehokkuudella kehittänyt toimintaa ja mittarointia sekä tehnyt merkittäviä investointeja. Olin myös nähnyt, miten käy, jos investointeja ei tehdä. Tässä oli hyvä selkäranka liiketoiminnalle ja tiesin, että myynnin kasvattaminen tulisi olemaan suhteellisen helppoa”, Kesti kertoo.
Investointeja ja kehitysloikkia
Kaksikko pani tuulemaan. Palvelukonsepti uudistui siten, että vuonna 2021 Linjateräs palkkasi 16 uutta työntekijää. Toimintaa ryhdyttiin pyörittämään kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Tämä lyhensi toimitusaikaa kahdesta viikosta kolmeen työpäivään ja mullisti markkinan.
Linjateräs tutkii laatua omassa laboratoriossaan ja loi alalle täysin uudet laatustandardit.
“Jauhemaalauksessa laatu oli ollut häilyvä käsite eikä ollut keinoja todistaa, että jauhemaali on kappaleessa kiinni ja työ tehty laadukkaasti. Laatuajattelu vaati satojen tuhansien eurojen laboratorioinvestoinnin. Loimme laatudokumentin, jossa kaikki tuotannon parametrit pystytään asiakkaan pyynnöstä tuottamaan visuaaliseen muotoon”, Kesti kertoo.
Nyt laboratoriossa toimii kaksi työntekijää.
Investoinnit ja kehitysharppaukset ovat olleet kovia. Viime vuonna Linjateräs investoi 4,9 miljoonaa euroa, kun sen liikevaihto oli 5,3 miljoonaa euroa. Sillä saatiin uutta tekniikkaa, kuten automaattinen sinkopuhalluslinja, uusi käsinmaalauslinja, 2 500 neliön palveluhalli ja lisää tonttimaata.
”Jos haluaa kasvaa, täytyy tehdä toimenpiteitä.”
“Jos haluaa kasvaa, täytyy tehdä toimenpiteitä. Saimme muutamassa kuukaudessa asiakaskeissin, joka kehotti etenemään suunnitelmissa. Aloimme vappuna 2023 rakentaa ja tammikuussa juhlimme avajaisia. Saamme investoinnin ansiosta pari miljoonaa liikevaihdon kasvua seuraavalle tilikaudelle”, Viitanen kertoo.
Kesti arvioi seuraavan tilikauden liikevaihdon olevan 7–8 miljoonan euron luokkaa.
Linjateräksen investointien taustalla vaikuttaa paitsi liiketoiminnan kehitys myös EU:n vastuullisuusdirektiivi CSRD. Linjateräs teettää toiminnastaan hiilijalanjälkilaskelmat, joiden perusteella se pystyy kertomaan käsittelyn aiheuttamat päästöt jopa tuotteen tarkkuudella.
“Voimme kertoa isoille asiakkaille, että pystymme raportoimaan direktiivinmukaiset päästöt”, Kesti sanoo.
Lisäksi taustalla vaikuttavat omat arvot.
“On tärkeä jättää jälkipolvillekin jotain”, Viitanen toteaa.
- Linjateräs on tamperelainen, vuonna 1965 perustettu jauhemaalaukseen erikoistunut yritys.
- Asiakkaina metalli- ja rakennusteollisuuden yrityksiä eri puolilla Suomea.
- Liikevaihto 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2023.
- Henkilöstöä 57
Teksti: Elina Hakola
Kuvat: Matias Ahonen