Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipio
Teknologiateollisuuden hallituksen vuoden 2025 puheenjohtajaksi on valittu Ville Voipio. Hän kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen hyvinvointiyhteiskunnan parantamisen talouskasvun sekä kahden megatrendin, vihreän murroksen ja digitalisaatioloikan, avulla.
Ville Voipio aloittaa Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana 1.1.2025. Voipio on Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, hallitusammattilainen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja Climate Leadership Coalitionin (CLC) hallituksen jäsen.
Voipio edustaa Vaisalan neljättä omistajasukupolvea. Vaisala Oyj on 1936 perustettu maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys.
Teknologiateollisuus ry rakentaa teknologiayrityksille edellytyksiä menestyä ja luoda kestävästi arvoa. Toimintamme tarkoitus on kilpistetty lauseeseen ”Me luomme kestävän tulevaisuuden ratkaisut”.
Hallituksen puheenjohtajana Voipio kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen hyvinvointiyhteiskunnan parantamisen. Se taas onnistuu talouskasvun sekä kahden megatrendin, vihreän murroksen ja digitalisaatioloikan, avulla.
– Ilmastonmuutos ja digitalisaatio tapahtuvat meistä riippumatta samaan aikaan, ja meidän pitää pystyä vastaamaan kumpaankin. Olennaista on kuinka osaamme hyödyntää uusia digityökaluja ja kuinka nopeasti pystymme tekemään vihreän ja energiasiirtymän, jotta bisneksemme on validia vielä tulevaisuuden maailmassa, Voipio sanoo.
Hän uskoo, että digitaalisen ja vihreän teknologian loikka eli niin sanottu tuplasiirtymä on Suomelle ainutlaatuinen kasvun mahdollisuus ja että Suomi voi olla globaalin kestävyyden rakentamisen huippumaa.
– Meillä on tähän kaikki avaimet. Suomessa on vahva teknologiateollisuus ja paljon osaavaa prosessiteollisuutta, vahva koulutuspohja, paljon uusiutuvaa energiaa, erittäin paljon osaamista. Kysymys on vain siitä, onko meillä rohkeutta, halua ja päättäväisyyttä lähteä kulkemaan oikeaa polkua, hän vakuuttaa.
Voipio pitää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten (TKI) kasvattamista tuplasiirtymän edistämiseksi sekä valtiovallan että yritysten lähivuosien tärkeimpänä tehtävänä.
Varapuheenjohtajiksi Leena-Mari Lähteenmaa ja Vesa Nurminen
Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa sekä Finnsonic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Nurminen.
Puheenjohtajiston lisäksi hallituksen työvaliokuntaan valittiin 1.1.2025 alkaen toimitusjohtaja Jussi Ohlsson (Stera Technologies Oy), maajohtaja Tommi Uitto (Nokia Oyj), varatoimitusjohtaja Tapani Pulli (Meyer Turku), toimitusjohtaja Håkan Agnevall (Wärtsilä Oyj), toimitusjohtaja Maija Jokela (Ramboll Finland Oy) sekä toimitusjohtaja Kati ter Horst (Outokumpu Oyj).
Hallituksen kaikki jäsenet ja varajäsenet löydät tästä liitteestä.
Lisätietoja
Jussila Taru
Johtaja – Viestintä, yhteiskuntasuhteet ja jäsenpalvelut Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.