Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä palasi korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen – Teknologiateollisuuden tilaukset vahvistuivat
Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä palasi kesäkuun 2026 lopussa korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen. Myös koko teknologiateollisuuden uudet tilaukset, tilauskannat ja kysyntä vahvistuivat vuoden toisella neljänneksellä. Geo- ja kauppapoliittisesta epävarmuudesta huolimatta kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset.
Teknologiateollisuuden suurin päätoimiala, kone- ja metallituoteteollisuus, työllisti kesäkuun lopussa 138 200 henkilöä. Henkilöstömäärä palasi samalla tasolle kuin alkuvuonna 2023, jolloin se oli suurempi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeisenä aikana, käy ilmi Teknologiateollisuuden tuoreesta tilauskanta- ja henkilöstötiedustelusta. Työntekijöitä oli 2500 enemmän kuin pahimmassa suhdannekuopassa.
Samalla teknologiateollisuuden yritysten yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2021 lopun.
– Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotanto on kasvanut vakaasti jo runsaan vuoden ajan. Tilauskannat ovat vahvistuneet muun muassa meri- ja puolustusteollisuuden vetäminä vuoden 2024 lopulta lähtien, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Tämä lupaa hyvää Suomen työllisyystilanteelle laajemminkin. Pitkän nihkeän suhdanteen jälkeen tämä on erittäin iloinen uutinen Suomen taloudelle, sanoo Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Uudet tilaukset kasvoivat 13 prosenttia
Koko teknologiateollisuuden henkilöstömäärä laski hiukan vuoden 2026 toisella neljänneksellä, johtuen henkilöstömäärän laskutrendistä palveluissa eli tietotekniikassa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Uusien tilausten arvo kasvoi kuitenkin 13 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä ja 19 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajankohdasta.
Tilauskantojen arvo oli kesäkuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa.
– Uusien tilausten kertymä on ollut erityisen vahvaa valmistavassa teollisuudessa. Kasvun ajureina ovat olleet viime aikoina muun muassa meriteollisuuden ja puolustussektorin lisäksi datakeskusinvestoinnit ja energiaratkaisut, Mikkonen kertoo.
Teknologiateollisuuden yritysten yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli kesäkuun lopulla +20. Saldoluku on noussut tasaisesti jo runsaan vuoden ajan. Kehitys kertoo osaltaan markkinoiden aktiivisuuden lisääntymisestä ja teknologiateollisuuden suhdannetilanteen vähittäisestä paranemisesta.
Teknologiateollisuuden liikevaihto ylitti 100 miljardia euroa
Teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi vuonna 2025 edellisvuodesta 2,8 prosenttia ja oli 104 miljardia euroa. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen myös tammi–huhtikuussa 2026 kaikilla teknologiateollisuuden viidellä päätoimialalla.
Positiivinen suhdannekehitys antaa vientiyrityksille aiempaa paremmat edellytykset investoida, kasvattaa tuotantoa ja lisätä henkilöstöä, joskin poukkoileva tullipolitiikka ja Iranin sota tuovat maailmantalouteen yhä epävarmuuksia.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto kannustaa yrityksiä hyödyntämään vahvistuneen kysynnän tarjoamat mahdollisuudet.
– Näkyvissä on pitkään odotettuja kasvun merkkejä, joten yritysten kannattaa arvioida investointien käynnistämistä rohkeasti. Suomessa on tehty oikeansuuntaisia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykyisen ja ennakoitavan toimintaympäristön pitkäjänteinen vahvistaminen kannustaa yrityksiä investoimaan ja uudistumaan, kasvattamaan tuotantoa kestävästi sekä luomaan uusia työpaikkoja. Tätä tietä kannattaa siis jatkaa, Susiluoto sanoo.
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.