Kaikki viisarit näyttävät kohti kasvua kone- ja metallituoteteollisuudessa
Teknologiateollisuuden tuoreimmat Talousnäkymät antaa aihetta pureutua tarkemmin toimialan suurimman päätoimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden tilanteeseen. Sen tilanne kertoo varsin hyvin, miten keskimääräisellä teknologiateollisuuden yrityksellä menee.
Alkuvuoden 2026 kasvulukuja kone- ja metallituoteteollisuudessa:
- Tuotanto +7 %
- Liikevaihto +7 %
- Koko kone- ja metallituoteteollisuuden tavaravienti +2 %
- Suurimman tuoteryhmän eli koneiden vienti +6 %
- Uusien tilausten kasvu 2Q2026 +16 %
- Tilauskantojen kasvu 2Q2026 +8 %
- Henkilöstömäärä +2 500 (vuoden 2025 alusta)
Tuotanto on jo selvässä kasvussa
Kone- ja metallituoteteollisuuden konkreettinen tuotanto on kasvanut varsin vakaasti vuoden 2025 alusta lähtien. Tammi–kesäkuussa 2026 tuotanto kasvoi seitsemän prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liikevaihto on kehittynyt samanlaisella kasvutrendillä, ja siinä on nähty alkuvuoden aikana seitsemän prosenttia kasvua.
Kone- ja metallituoteteollisuuden tavaravienti kasvoi tammi–toukokuussa kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna, mutta vientitilastoja heiluttelevat paljon esimerkiksi yksittäiset isot laivatoimitukset. Suurimman tuoteryhmän, eli koneiden vienti, kasvoi alkuvuonna kuusi prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Kysyntä piristynyt ja tilauskannat vahvistuneet
Yleistä kysyntätilannetta kuvaava tarjouspyyntöjen saldoluku oli teknologiateollisuudessa heinäkuussa +20. Suomalaisessa teknologiateollisuudessa on takana poikkeuksellisen pitkä heikon kysynnän ajanjakso loppuvuodesta 2023 alkuvuoteen 2025, jolloin kysyntä hiipui jatkuvasti, tasaisen hidasta vauhtia. Nyt tarjouspyyntöjen saldoluku on osoittanut kysynnän kasvua jo reilun vuoden verran. Tämänhetkinen saldoluku +20 on pitkässäkin aikasarjassa jo korkea taso. Jos kysyntätilanteen vahvistuminen jatkuu tällä polulla, se enteilee hyvää loppuvuoden kasvulle.
Kone- ja metallituoteteollisuuden uusien tilausten euromääräinen kertymä kasvoi huhti–kesäkuussa 16 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna, vuoden takaiseen verrattuna peräti 39 prosenttia. Tilauskannat ovat kasvaneet vuoden takaiseen verrattuna neljänneksen. Telakoilla ja puolustussektorilla on tilauskannassa merkittävä kontribuutio. Molemmille aloille ovat tyypillisiä arvoltaan merkittävät tilaukset, joiden toimitusaika voi olla jopa useita vuosia. Tämä paisuttaa tilauskantaa, mutta kaiken kaikkiaan työtä on edessäpäin ihan mukavasti. Isot tilaukset tuovat työtä alihankintaketjussa mukana oleville suomalaisille pk-yrityksille.
Työllisyys lähtenyt elpymään
Suomen taloudesta on saatu viime aikoina pitkään odotettuja positiivisia uutisia, mutta työllisyyden osalta kokonaistilanne on ollut edelleen varsin ankea.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa yritykset ovat pitkästä heikoin kysynnän ajanjaksosta huolimatta pyrkineet pitämään henkilöstöstä kiinni, ja henkilöstömäärän pudotus on ollut viime vuosien nihkeään suhdanteeseen nähden maltillinen.
Nyt alalla on nähtävissä työllisyyden paranemista pienin askelin ja vahvistuneet tilauskannat alkavat näkyä henkilöstömäärässä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa oli kesäkuun lopussa töissä 138 200 henkilöä. Henkilöstömäärä palasi samalla tasolle kuin alkuvuonna 2023, jolloin se oli suurempi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeisenä aikana. Vuoden 2025 alusta lähtien henkilömäärä on kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvanut 2 500 henkilöllä.
Yksi teollinen työpaikka luo muille toimialoille kotimarkkinalla välillisesti toisen työpaikan. Siten kasvun vahvistuminen kone- ja metallituoteteollisuudessa tulee säteilemään laajemmin Suomen talouteen. Kun työllisyys teollisuudessa lähtee elpymään ja suomalaisten luottamus oman työpaikan tilanteeseen paranee, tämä voi näkyä myös kuluttajien luottamuksessa ja aikanaan yksityisessä kulutuksessa.
Kone- ja metallituoteteollisuus on suomalaisen teollisuuden selkäranka. Hyvät uutiset alan vahvistuvasta tilanteesta tukevat laajemminkin Suomen talouden ja työllisyyden näkymiä.
Kone- ja metallituoteteollisuuden tilanne tilastograafeina:

Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrä Suomessa kasvutrendillä vuoden 2025 alusta

Liikevaihto kasvutrendillä vuoden 2025 alusta

Koneiden vienti kasvoi alkuvuonna +6 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden uusien tilausten euromääräinen kertymä kasvutrendillä

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa vahvistunut jo loppuvuodesta 2024 alkaen

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä palasi korkeimmalle tasolleen finanssikriisin jälkeen
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.