Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Talouskasvua voi hakea päästöjä laskemalla – EU:n ei pidä perääntyä päästökaupassa

Talouskasvua voi hakea päästöjä laskemalla – EU:n ei pidä perääntyä päästökaupassa

Brysselissä alkoi 12.10. EU:n ilmastoviikko. EU:n on itse hyvä muistaa, että talous voi kasvaa samalla kun päästöt laskevat. Teknologiateollisuus ei tue tempoilevaa ilmastopolitiikkaa, vaan ennakoitavaa investointiympäristöä, vahvaa ja pitkäjänteistä päästökauppaa, sähköistymistä ja puhdasta kotimaista energiaa.

Ilmastotoimia arastellaan yhä sillä perusteella, että ne tulevat liian kalliiksi. Euroopan omat luvut kertovat muuta: EU:n bruttokansantuote kasvoi vuosina 1990–2024 yli 70 prosenttia ja nettomääräiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 40 prosenttia. Vuoden 2005 päästökaupan jälkeen sen piirissä olevien toimialojen päästöt ovat puolittuneet.

Komissio haluaa tukea ilmastopolitiikan jatkoa, vaikka ilmastopolitiikka liitetään tiiviimmin kilpailukykyyn, kohtuuhintaiseen energiaan ja strategisten riippuvuuksien vähentämiseen. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piirsi suurta kuvaa syyskuun unionin tila -puheessaan:

”Siirtymä on monimutkainen, ja meidän on mukautettava toimia ja opittava matkan varrella. Eurooppa voi, sen täytyy ja se aikoo pitää kiinni ilmastotavoitteistaan.”

Komissio on linjakkaasti ajanut myös venäläisen fossiilisen energiatuonnin lopettamista siirtymäajoin. Suomessa turvallisuus ymmärretään laajasti eikä ilmastopolitiikkakaan ole irrallinen menoerä, vaan ymmärretään osaksi omavaraisuuden ja resilienssin rakentamista.

Suomessa liikenteessä ja kuljetuskustannuksissa huomaa fossiilisten polttoaineiden hintaheittelyn. Meriteollisuudessa ja raskaassa liikenteessäkin siirtymä puhtaaseen sähköön sekä polttoaineisiin on käynnistymässä.

On tehtävä sähköistämisharppaus

Suomen ylpeys on yli 95-prosenttisesti päästötön sähkö, joka on hinnallaan kilpailukykyisimpiä Euroopassa. Lisääntyvä sähkönkulutus luo kysyntää, mutta nyt pullonkauloja alkavat olla verkot. Sen sijaan EK:n vihreiden investointien dataikkunan hankkeet, Fingridin arviot ja Tuulivoimayhdistyksen omat luvut kertovat kaikki hyvistä valmiuksista tuotantopotentiaalin liikkeelle saamiseksi.

Lisäksi Suomen olemassa olevaa ydinvoimaa uudistetaan, ja valmius sähkön ja lämmön tuotantoon pienydinvoimalla rakentuu usealla paikkakunnalla.

Suomen talous tarvitsee sähköistymisen ison harppauksen, jota tukevat vety, puhtaat polttoaineet ja muut ratkaisut. Sähköistämisharppaus on seuraava kasvuloikka, johon on koottava yhteiskunta ja yritykset mukaan. Emme voi kompastua nyt.

Päästökauppa palkitsee tehokkaimmat ratkaisut

Teknologiateollisuus on puolustanut EU:n päästökauppaa ilmastopolitiikan kulmakivenä, koska se on markkinaehtoinen työkalu. Lisäksi se kerryttää tuloja, jotka tulisi kohdentaa vauhdittamaan siirtymää aloilla, joihin päästökauppa vaikuttaa. Se asettaa päästöille hinnan mutta jättää yrityksille vapauden valita keinot. Päästöt vähennetään siellä, missä se on järkevintä ja edullisinta. Tätä ei pitäisi EU:n oman kilpailukyvyn vuoksikaan sotkea valtiontuilla.

Maat ja yritykset, jotka ovat investoineet ajoissa, ovat nyt vahvemmassa asemassa. Päästökaupan heikentäminen rankaisisi edelläkävijöitä eikä poistaisi sääntelyä: tilalle tulisi helposti yksityiskohtaisempaa ja ei-markkinaehtoista tehottomampaa ohjausta.

Fossiilivapaus on myös turvallisuuspolitiikkaa

Euroopan riippuvuus tuontifossiileista on sekä taloudellinen että turvallisuuspoliittinen riski. Venäjän hyökkäyssota osoittaa, miten energiaa voidaan käyttää painostuksen ja sotatalouden rahoittamisen välineenä. Jokainen Euroopassa säästetty tai puhtaasti tuotettu energiayksikkö pienentää tarvetta siirtää varallisuutta unionin ulkopuolelle.

Eurostatin mukaan EU etenee hyvään suuntaan, hitaasti. Energiantuontiriippuvuus on vähentynyt, vuonna 2022 EU nettotuonti oli 63 prosenttia ja vuonna 2024 edelleen 57 prosenttia. Vuonna 2025 EU-alueelle tuotiin vielä 337 miljardin euron arvosta öljyä, kaasua ja kiinteitä polttoaineita. Olemme siis yhä vahvasti riippuvaisia energiasta, josta maksettava hinta määräytyy muualla.

Fossiilisia polttoaineita tarvitaan vielä liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. Mutta riippuvuutta eli ostamisen pakkoa voidaan pienentää erityisesti sähköistämisellä, puhtaalla sähköntuotannolla, riittävällä ja älykkäällä verkolla ja energiatehokkuudella. Juuri näihin Suomella on tarjota ratkaisuja. Kun hiilellä on hinta, puhtaalle teknologialle syntyy kysyntää. Samalla vahvistuvat kauppatase, toimitusvarmuus ja Euroopan oma päätösvalta.

Kädenjälki EU:n ilmastopolitiikkaan

Eurooppalaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä myös Euroopan ulkopuolella. Tämä viennin hiilikädenjälki on Suomen kohdalla suurempi kuin päästökauppasektorimme päästöt. Näyttöä teknologiaviennin positiivisista vaikutuksista siis on. EU ei kuitenkaan ole ottanut hiilikädenjälkeä vahvasti omakseen ilmastopolitiikassa. Voisiko kädenjäljen saada EU:n ilmastopolitiikkaan vahvemmin hiilijalanjäljen rinnalle politiikan keskiöön?

Olen Brysselissä ilmastoviikolla, keskustellaan!

Lisätietoja