Iskunkestävyys luo kasvua – Teknologiateollisuuden resilienssilinjauksissa korostuvat kokonaisturvallisuus ja teollisuuden kilpailukyky
Teknologiateollisuus esittää uusissa resilienssilinjauksissaan keinoja vahvistaa yritysten varautumista ja jatkuvuudenhallintaa, kyberturvallisuutta sekä muun muassa toimitusketjujen, energiajärjestelmän ja rakennetun ympäristön iskunkestävyyttä. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta ja luoda edellytyksiä teollisuuden kilpailukyvyn paranemiselle.
Resilienssin viisi kokonaisuutta
- Yritysten varautuminen ja jatkuvuudenhallinta: Viranomaisten ja yritysten välisen uhkia koskevan tiedonvaihdon lainsäädännölliset esteet on purettava. Yritysten on ylläpidettävä jatkuvuussuunnitelmia ja harjoiteltava häiriöistä palautumista. Teknologiateollisuus tukee yritysten varautumista muun muassa Resilienssifoorumin, jatkuvuudenhallinnan ja palautumissuunnittelun työkalujen sekä yhteisen ennakoinnin avulla.
- Kriittiset arvoketjut: Itämeren meriliikenteen häiriöiden varalle on kehitettävä vaihtoehtoisia kuljetusyhteyksiä länteen ja pohjoiseen. Mineraali- ja raaka-ainepolitiikalla on luotava ennakoitava toimintaympäristö malminetsinnästä jalostukseen ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Eurooppalaisesta digitaalisten palveluiden toimitusketjusta on kehitettävä monipuolinen ja yhteentoimiva. Yritysten on monipuolistettava hankintalähteitään.
- Energiajärjestelmä ja kyberfyysinen turvallisuus: Uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan perustuvaa tuotantoa sekä siirtoyhteyksiä, säätövoimaa ja energiavarastoja on lisättävä markkinaehtoisesti. Digitaalisille tuotteille on laadittava eurooppalaiset turvallisuus- ja suvereenisuusvaatimukset sekä sertifiointikehykset. Yritysten on vahvistettava kyberturvallisuutensa perustasoa ja suojattava kriittiset järjestelmänsä.
- Puolustus ja kaksikäyttöteollisuus: Teollisuuden ja viranomaisten ennakoivaa vuoropuhelua on lisättävä. Teollisen yhteistyön vaatimukset on otettava käyttöön ja valtioiden välistä G2G-kauppatapaa on edistettävä. Yritysten on hakeuduttava EU:n ja Naton teollisiin ekosysteemeihin, yhteishankintoihin ja TKI-ohjelmiin.
- Rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri: Sääntelyn on oltava ennakoitavaa, eikä se saa hidastaa investointeja tai vihreän siirtymän hankkeita. Kriittisten rakennusmateriaalien saatavuus on turvattava. Yritysten on suunniteltava rakennukset ja infrastruktuuri kestämään erilaisia häiriöitä koko elinkaarensa ajan.
Geopoliittinen murros, toimitusketjujen haavoittuvuudet, kiristyvä teknologiakilpailu ja ilmastonmuutos haastavat Suomen toimintakykyä. Teknologiateollisuuden tänään julkaisemat resilienssilinjaukset tuovat esiin, mitä alan yritykset tekevät maamme iskunkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden hyväksi. Lisäksi linjauksissa kerrotaan, mitä Teknologiateollisuus ry tekee ja mitä toimintaympäristöltä edellytetään.
Teknologiateollisuuden teollisten ekosysteemien ja varautumisen johtajan Akseli Koskelan mukaan yritysten toiminnan jatkuvuus on keskeinen edellytys maamme huoltovarmuudelle, infrastruktuurin toimivuudelle ja puolustuskyvylle.
– Yritykset ovat yhteiskunnan ensimmäinen puolustuslinja. Kriittisen tuotannon ja osaamisen säilyminen ja kasvu Suomessa on maamme kokonaisturvallisuuden kannalta olennaista, Koskela korostaa.
Yritykset tarvitsevat toimintaympäristön, joka kannustaa varautumiseen, mahdollistaa iskunkestävyyttä vahvistavat teolliset investoinnit sekä tukee yritysten ja viranomaisten yhteistyötä.
Kolme tavoitetta vuoteen 2035 mennessä
- Teknologiateollisuuden yritykset varautuvat: jatkuvuudenhallinta ja kyberturvallisuuden perussuojaus ovat kunnossa koko jäsenkentässä, myös pk-yrityksissä.
- Kriittinen tuotanto, teknologia ja osaaminen säilyvät ja kasvavat Suomessa.
- Toimiala on luotettu kokonaisturvallisuuskumppani, ja yritysten ja viranomaisten tiedonvaihto toimii kaikissa tilanteissa molempiin suuntiin.
Turvallisuus lisää investointeja
Linjauksissa korostuu erityisesti kriittisten riippuvuuksien tunnistaminen ja vähentäminen. Suomen talous on vahvasti riippuvainen Itämeren meriliikenteestä, minkä vuoksi vaihtoehtoisia kuljetusyhteyksiä on kehitettävä ja niiden on oltava käytettävissä jo ennen mahdollisia kriisitilanteita.
Myös energiajärjestelmän hajautuminen, sääriippuvuus ja digitalisoituminen tuovat uusia turvallisuushaasteita. Energian toimitusvarmuus, kyberturvallisuus ja kriittisen infrastruktuurin toimintakyky kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa.
Koskela painottaa, ettei kriisinkestävyyden vahvistaminen ole pelkästään turvallisuuskysymys. Esimerkiksi sähköverkon laitteisiin, raide- ja satamayhteyksiin, polttoaineomavaraisuuteen ja kotimaisiin raaka-aineiden arvoketjuihin kohdistuvat investoinnit voivat synnyttää merkittävää uutta liiketoimintaa ja vientiä.
– Iskunkestävyys ja kilpailukyky tukevat toisiaan. Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö houkuttelee investointeja, vahvistaa teollista tuotantoa ja luo samalla perustaa Suomen huoltovarmuudelle, Koskela korostaa.
Linjausten tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä suomalainen teknologiateollisuus kykenee tuottamaan yhteiskunnan kannalta kriittisiä teknologioita, tuotteita, palveluita ja osaamista kaikissa olosuhteissa.
Resilienssilinjausten toimeenpanoa varten Teknologiateollisuus on laatinut vuosittain päivitettävän tiekartan ja edistymisen seurantamallin.
Lisätietoja
