Millaista teknologiapolitiikkaa Suomi tarvitsee? Viisi kansanedustajaa linjasi seuraavan hallituksen tehtäviä
Maailmaa muokkaavat tällä hetkellä teknologian kiihtyvä kehitys ja politisoituminen vallan välineeksi sekä turvallisuusympäristön kiristyminen ja ilmastokriisin kärjistyminen. Miten Suomi voi tässä kirnussa menestyä? Tätä pohtivat Teknologiateollisuuden paneelissa kansanedustajat Atte Harjanne (vihr), Timo Harakka (sd), Jessi Jokelainen (vas), Hanna Kosonen (kesk) ja Jarno Limnell (kok).
Teknologiapolitiikan paneelikeskustelussa käsiteltiin muun muassa tekoälyn hyödyntämistä julkisissa palveluissa ja uuden ministeriön perustamista.
Panelistien mielipiteet jakautuivat, mutta yhdestä asiasta kaikki olivat samaa mieltä: seuraavan hallituksen taival ei tule olemaan helppo. Maailman myllerrykset eivät jää odottamaan, että Suomi saa taloutensa kuntoon. Se tekee pelikentästä äärimmäisen vaikean.
Mutta Suomella on myös keinoja pärjätä. Poliitikot muistuttivat, että avaruusteknologiassa, kvanttilaskennassa, puolijohteissa ja tietoliikenteessä Suomi on maailman ehdotonta kärkeä. Muiden maiden riippuvuus suomalaisesta osaamisesta vahvistaa Suomen asemaa.
Neljä murrosta etenee yhtä aikaa: teknologian kehitys kiihtyy, teknologia politisoituu, turvallisuusympäristö kiristyy ja ympäristökriisi kärjistyy. Mikä niistä vaatii seuraavalta hallitukselta eniten?
Jessi Jokelainen: Kriisit ovat kaikki valtavia, ja totta kai niistä tullaan puhumaan seuraavalla vaalikaudella. Itseäni huolettaa se, että talous- ja turvallisuuspainon myötä vielä suurempi uhka eli ilmastokriisi jää pois seuraavan hallituksen listoilta.
Timo Harakka: Kriisit muodostavat pirunnyrkin, joka tekee seuraavasta vaalikaudesta haastavan. Teknologian nopeaa kehitystä pitää pystyä seuraamaan ja hallitsemaan, koska tekoälyn kautta teknologia tuo uusia ja vaarallisia tuotteita, ja samaan aikaan toivomme, että se auttaa ilmastokriisin ratkaisussa. Tärkeä on myös muistaa globaalin etelän rooli kaikkien kriisien ratkaisun osalta. Meidän on pystyttävä auttamaan heitä teknologian positiivisessa hyödyntämisessä.
Seuraavalla hallituskaudella turvallisuus tulee olemaan ykkösasia.
Atte Harjanne: Teknologian nopea muutos vaatii hallinnollista notkeutta ja sopeutusmiskykyä. Ympäristökriisi puolestaan vaatii poliittista rohkeutta. Uuden teknologian käyttöön siirtyminen vaatii myös rahaa.
Hanna Kosonen: Toivoisin, että turvallisuus ei olisi ensi vaalikaudella niin isossa roolissa kuin nyt. Olen toiveikas tulevaisuuden suhteen, ja uskon että teknologiamurros kiihtyy ja sitä kautta me pystymme ratkaisemaan näitä ongelmia.
Jarno Limnell: Seuraavalla hallituskaudella turvallisuus tulee olemaan ykkösasia. Tässä on sellaiset merkit ilmassa. Jos Suomen itsenäisyys ja suvereeniteetti eivät ole taatut, ei meillä mitään muutakaan politiikkaa sitten voi olla. Siihen liittyy teknologia olennaisesti.
Missä teknologioissa Suomen pitää olla niin vahva, että muut tarvitsevat meitä, ja mistä riippuvuuksista meidän on päästävä eroon?
Jarno Limnell: Suomella on valtava kansainvälinen luottamuspääoma teknologiasektorilla, ja nyt luottamuksen perään kysellään todella paljon. Tässä suhteessa Suomen ei pidä olla vaatimaton. Eihän yksikään valtio enää luota esimerkiksi Starlinkiin sen jälkeen, mitä Ukrainassa tapahtui. On äärimmäisen tärkeää ulkopolitiikalle ja turvallisuuspolitiikalle, että me emme ole pelkästään riippuvaisia, vaan myös meistä ollaan riippuvaisia.
Atte Harjanne: Muut tarvitsevat meitä avaruudessa, kvanteissa ja tietoliikenteessä. Lisäksi vahvuutemme on, että meillä on paljon maata ja kyky rakentaa paljon puhdasta energiaa. On voimavara, että meillä on puhdasta energiaa enemmän kuin tarvitsemme. On olennaista katsoa, ettei kenelläkään ole yhteiskunnan peruspalveluihin digitaalista tappokytkintä.
Hanna Kosonen: Suomen vahvuuksia ovat puolijohteet ja vihreän siirtymän teknologiat. Meidän pitäisi päästä amerikkalaisista pilvipalveluista eroon ja reagoida nopeasti teknologioihin, jotka voivat muodostaa uhkia turvallisuudelle.
Jarno Limnell, olet sanonut, että teknologia ei ole enää yksi politiikkasektori muiden joukossa, vaan talous-, turvallisuus- ja valtapolitiikkaa. Miten tämä on näkynyt hallituksen politiikassa?
”Kaikki politiikka tulee olemaan jatkossa teknologiapolitiikkaa. Luultavasti tulemme jossain vaiheessa jopa luopumaan tästä sanasta, koska teknologia on niin erottamaton osa kaikkea yhteiskunnallista toimintaa.”
Hanna Kosonen, keskusta haluaa algoritmit kuriin. Teknologiateollisuus taas puhuu teknologiasta kasvun välineenä. Onko keskusta enemmän huolissaan teknologiasta kuin innostunut sen tuomista mahdollisuuksista?
”Kyllä me olemme innostuneita. Sipilän kaudella tehtiin ensimmäiset tekoälyselvitykset ja kvanttikoneet on hankittu meidän aloitteesta. Mutta algoritmiasia liittyy myös turvallisuuteen. Sääntely ja isojen alustojen kuriin laittaminen on olennaista, jotta voidaan pitää hyvinvointivaltio pystyssä ja ilmastokriisi aisoissa.”
Atte Harjanne, olet kirjoittanut, että tekoäly ruokkii varallisuuden ja vallan rajua keskittymistä entisestään. Onko teknologian kehitys ensisijaisesti mahdollisuus vai uhka?
”Se on molempia. Ei ole mielipidekysymys, että ihmistyö vähenee ja automaation osuus kasvaa. Silloin pääoman osuus taloudessa kasvaa ja valta siirtyy sinne. Se on kisa, jossa myös Suomen kannattaa miettiä, miten meidän kaltainen yhteiskunta selviää siitä voittajana.”
Timo Harakka, kuvasit eduskunnassa 2024, että datavalta keskittyy kasinoille ja kasarmeille eli Yhdysvalloille ja Kiinalle. Kumpi on nyt Suomelle riski?
”Olen esittänyt, että kasarmin ja kasinon rinnalle nousee nimenomaan pohjoismaisiin arvoihin perustuva malli, kansankoti. Silloin teknologia toimii kasvun välineenä ja kansalaisten voimannuttajana, ja sitä meidän pitää tavoitella.”
Jessi Jokelainen, olet kirjoittanut, että 2030-luvun suurimpia poliittisia kysymyksiä on, kuka korjaa hyödyn uudesta teknologiasta. Teknologiateollisuuden mukaan tätä hyötyä ei ole tarpeeksi. Kumpi on Suomelle suurempi ongelma?
”Toki me haluamme teknologista kasvua ja sitä kautta varallisuutta ja hyötyä. Mutta jollei meillä ole sääntelyä olemassa, hyödyt ja voitot kasautuvat ulkomaisille yrityksille ja meidän kansalliset voitot jäävät hyvin vähäisiksi. Se on todella suuri haaste julkisen talouden kestävyyden ja kantokyvyn kannalta.”
Hyväksyttekö tekoälyratkaisujen ensisijaisuuden periaatteen, eli että automaation mahdollisuudet arvioidaan aina ensimmäisenä hallintoa ja palveluita uudistettaessa?
Jessi Jokelainen: Ihmisille pitäisi saada sujuvammat ja paremmat palvelut, ja tekoäly voi siinä auttaa. Mutta sitä pitää käyttää ihmislähtöisesti, ei siksi että se on kivaa tai hauskaa. Kyseenalaistan vahvasti esimerkiksi VM:n laskelman viiden vuoden aikana saavutettavasta 20 prosentin säästöstä tekoälyllä. Automatisointi itsenään ei saa olla päämäärä, vaan se mitä tosiasiallisesti tavoitellaan eli hyvä elämä.
Automatisointi itsenään ei saa olla päämäärä, vaan se mitä tosiasiallisesti tavoitellaan eli hyvä elämä.
Timo Harakka: Pelkäsin, että kun meillä on nämä julkistalouden sopeutushaasteet, niin ei siihen montaa hetkeä mene, kun tulee huutokauppa siitä, kuka säästää eniten tekoälyllä. Pahimmat virheet tehdään silloin, kun häthätää syötetään olemassa oleviin palveluihin tekoälyä. Tekoäly auttaa meitä parantamaan palveluita tavoilla, joita ei vielä osata edes kuvitella, ja vasta siitä ne säästöt seuraavat.
Atte Harjanne: En hyväksy periaatetta, sillä politiikassa homma menee päin pakaroita, kun keinot pannaan päämäärän edelle. Tekoälyä voi ja pitää hyödyntää, mutta miettisin siihen liittyvät oikeusrakenteet ensin, esimerkiksi nyt vaikka virkavastuun kohdalla. Mutta jos tekoälyä työnnetään eteenpäin niin kuin nyt, se kääntyy itseään vastaan.
Pitäisikö seuraavan hallituksen perustaa teknologia- ja digiministeriö?
Timo Harakka: Sektoriministeriö on huono ajatus, sillä teknologiapolitiikan ohjaaminen on enemmän koordinaatiohaaste kuin johtamishaaste. Teknologia koskettaa kaikkia hallinnonaloja väistämättä. Jos nyt ajatellaan, että sektoriministeriö olisi teknologian arvonnousu, käykin päinvastoin.
Atte Harjanne: Ei ehkä tarvita ministeriötä, mutta ministeri voisi olla tämän asian champion, siis mestari, ja se riittää. Ministeriön perustamisessa on riski siiloutumiseen ja reviiritaisteluihin. Silloin puhutaan kulttuurin ja rakenteiden muutoksesta, mikä on heviä settiä. Sen sijaan perustaisin eduskuntaan tulevaisuus- ja teknologiavaliokunnan.
Suomella on valtava kansainvälinen luottamuspääoma teknologiasektorilla.
Hanna Kosonen: Me keskustassa ajamme vielä isompaa rakennemuutosta, jossa kaikki ministerit ja ministeriöt tulisivat valtioneuvoston alle, jolloin toimintojen koordinointi voisi olla helpompaa. Ministeriöiden rajat eivät toimi tässä maailmassa. Koordinointiajatus on sinänsä kaunis, mutta oman kokemukseni perusteella se ei toimi valtioneuvostossa.
Jarno Limnell: Voi myös miettiä niin, että jos laitettaisiin koko tämä nykyinen rakenne maan tasalle ja lähdettäisiin luomaan uutta siltä pohjalta, millaisessa maailmassa elämme ja missä tilanteessa Suomi on, niin kuinka monta ministeriötä meillä sitten olisi? Hallitusohjelmaan vien aivan varmasti teknologiaministeriötä.
Kuinka seuraava hallitus voi edistää sitä, että Suomi on vuonna 2035 Euroopan johtaja teknologiaan perustuvassa liiketoiminnassa?
Jarno Limnell: Voisimme tavoitella sitä, että Otaniemi ja Keilaniemi ovat Euroopan paras paikka kehittää uutta teknologiaa. Siihen Suomen luottamusleima päälle. Lisäksi tietysti on toivottava, että poliitikot eivät sössi tätä.
Hanna Kosonen: Seuraavan hallituksen pitää laittaa koulutusväylä kuntoon. Samoin TKI-tavoitteesta on pidettävä kiinni, nyt siitä on hiukan lipsuttu. Meillä on myös paljon esimerkiksi lainsäädännössä aukkoja, jotka eivät edusta tätä aikaa.
Atte Harjanne: Seuraavalta hallitukselta vaaditaan rohkeutta hyväksyä ja ajaa elinkeinorakenteen muutosta. Se vaatii myös irtipäästämistä, eli pitää laittaa raivaussahaa tukiin, joilla ylläpidetään vanhaa ja jarrutetaan kehitystä. Sen sijaan pitäisi panostaa vahvuuksiin. Digisuvereniteettiin tukeutuva strategia tekee Suomesta kiinnostavan paikan kehittää teknologiaa ja ottaa sitä käyttöön.
Timo Harakka: Suomesta on tehtävä parempi kasvuympäristö yrityksille. Samalla on huolehdittava, että valtiovalta auttaa kasvuyritysten skaalausrahoituksessa, joka on yhä pullonkaula. Siinä puhutaan satojen miljoonien eurojen panostuksesta.
Jessi Jokelainen: Seuraavalla hallituskaudella on pidettävä kiinni TKI-panostuksista. Vasemmistoliitto on itse asiassa nostamassa niitä neljästä viiteen prosenttiin. Puhuisin hallitusnevotteluissa tekoälyn verotuksesta. Yhteiskunta on menossa suuntaan, jossa ansiotyöstä saatavien verotulojen määrä väistämättä vähenee, siksi verotuksesta pitää pystyä puhumaan.
Teksti: Harri Junttila
Kuvat: Liisa Takala
Digitalisaatio ja datatalous
Digitalisaatio ja data ovat keskeisiä tekijöitä talouskasvussa, kilpailukyvyssä ja julkisten palveluiden uudistamisessa. Suomen ja Euroopan on luotava parhaat mahdolliset puitteet datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiselle kaikilla sektoreilla.
- Vauhditetaan teollisuuden digitalisaatiota. Kehitetään datan hyödyntämistä, datan jakamisen mahdollisuuksia ja teollisen datan ratkaisuja sekä varmistetaan, että yritykset hyödyntävät EU-sääntelyn avaamat mahdollisuudet.
- Edistetään tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa. Panostetaan tekoälyinnovaatioihin, laajennetaan käyttöönottoa eri sektoreilla ja puretaan sääntelyn esteitä erityisesti julkishallinnossa.
- Uudistetaan julkinen sektori digiaikaan. Parannetaan ICT-hankintoja, vahvistetaan datan jakamisen edellytyksiä ja kehitetään julkisia digipalveluja sekä teknologista osaamista pitkäjänteisesti.
- Panostetaan Suomen digiteknologisten vahvuuksien kasvuun. Esim. puolijohteiden, kyberturvallisuuden ja kvanttiteknologian kasvua vahvistettava panostamalla T&K-toimintaan, osaamiseen ja EU-tason toimintaympäristön tukeen.