Lausunto puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä
Hallituksen esityksessä HE 249/2026 vp ehdotetaan säädettäväksi laki vuosina 2027 ja 2028 myönnettävästä puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä. Hyvitys vähennettäisiin yhteisöverosta enintään 20 vuoden aikana. Se kohdistuisi teollisuuden päästövähennys- ja energiatehokkuushankkeisiin sekä puhtaan teknologian valmistuskapasiteetin hankkeisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Business Finland -lain 3 §:ää, jotta Business Finland voi toimia hyvityksen myöntävänä viranomaisena.
Teknologiateollisuus kannattaa esitystä. Hyvitys on julkisen talouden kannalta kestävä keino vastata kiristyneeseen kansainväliseen tukikilpailuun.
Lausunnossaan Teknologiateollisuus ehdottaa muun muassa, että:
- hankkeiden 50 miljoonan euron alaraja laskettaisiin enintään 10 miljoonaan euroon, jotta myös pk-yritykset voisivat hyödyntää hyvitystä
- jos alaraja säilyy, investointiohjelmaan voisi kuulua enintään kymmenen hanketta ilman yksittäisten hankkeiden 10 miljoonan euron kynnysarvoa
- hyvityksen jatkotarve arvioitaisiin uudelleen vuoden 2027 aikana, koska CISAF-kehys on voimassa vuoden 2030 loppuun
- vedyn varastointi lisättäisiin soveltamisalaan
- vähähiilisten polttoaineiden rajausta väljennettäisiin poistamalla 14 §:n 1 momentin 3 kohta
- hiilen talteenoton soveltamisala ulotettaisiin hiilidioksidin lisäksi muihin hiiliyhdisteisiin, kuten hiilimonoksidiin.
Teknologiateollisuus pitää tärkeänä myös, että Business Finlandin ohjeistus töiden alkamisesta annetaan ajoissa ja että hyvitykseen sovelletaan vähimmäisverotuksen olettamasääntöä.
Lisätietoja:
Säkkinen Teppo
Johtaja, kestävä kasvu – Kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.