Outokumpu ja Mäkelä Alu COP31:ssä: ”Tavoitteista on siirryttävä toimeenpanoon”
Outokumpu ja Mäkelä Alu eivät olleet YK:n ilmastokokouksessa vain mainintoina presidentti Alexander Stubbin puheessa, vaan yritykset ovat myös mukana COP31:ssä Antalyassa. Yritysten viesti päättäjille on yhteinen: teollisuuden päästöjä voidaan vähentää jo nykyisillä teknologioilla, mutta investoinnit edellyttävät ennakoitavaa politiikkaa ja markkinoita, jotka palkitsevat vähähiilisiä tuotteita.
Kysyimme Outokummun vastuullisuusjohtajalta Heidi Peltoselta ja Mäkelä Alun kestävyysjohtajalta Päivi Venesojalta, miksi yritykset osallistuvat YK:n ilmastokokoukseen ja millä mittareilla ne arvioivat sen onnistumista.
Miksi yrityksenne on mukana nimenomaan YK:n ilmastokokouksessa? Mitä saatte sieltä, mitä ette saisi muualta?
Vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen, Outokumpu: ”COP kokoaa ainutlaatuisella tavalla samaan paikkaan poliittiset päättäjät, asiakkaat, kumppanit, sijoittajat ja muut teollisuuden arvoketjun toimijat. Meille se on mahdollisuus sekä vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan että edistää vähäpäästöisten materiaalien globaaleja markkinoita asiakkaidemme kanssa.”
”Terästeollisuus vastaa vajaasta kymmenestä prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta samalla se on välttämätön osa puhdasta siirtymää. On siis aivan kriittistä, että olemme osa keskustelua alan ilmastojohtajana.”
Kestävyysjohtaja Päivi Venesoja, Mäkelä Alu: ”Mäkelä Alulle osallistuminen YK:n ilmastokokoukseen on mahdollisuus tuoda esiin suomalaisen teollisuuden konkreettisia ilmastoratkaisuja kansainvälisellä tasolla. Olemme osoittaneet omassa toiminnassamme, että myös energiaintensiivisessä alumiiniteollisuudessa voidaan vähentää merkittävästi päästöjä korvaamalla fossiilisia polttoaineita päästöttömällä sähköllä ja kehittämällä tuotantoprosesseja.”
”YK:n ilmastokokous kokoaa yhteen päättäjät, yritykset ja kansainväliset toimijat tavalla, jota muut tapahtumat eivät tarjoa. Haluamme olla mukana keskustelussa siitä, miten keskisuuren teollisuuden päästövähennyksiä voidaan vauhdittaa ja miten jo toteutettuja ratkaisuja saadaan laajempaan käyttöön.”
Mitä haluatte päättäjien kuulevan teiltä kokouksessa?
Heidi Peltonen: ”Viestimme on selkeä: teollisuuden vähähiilistymistä pitää vauhdittaa tavalla, joka samalla vahvistaa investointeja ja kilpailukykyä. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ennakoitavaa hiilen hinnoittelua ja hiilivuodon ehkäisyä sekä markkinoita, jotka palkitsevat aidosti vähäpäästöisiä ja kiertotalouteen perustuvia materiaaleja.”
Päivi Venesoja: ”Haluamme viestiä, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää välittömiä ja konkreettisia toimia kaikilta osapuolilta. Teollisuuden päästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo olemassa olevilla teknologioilla, mutta investointien taloudelliset edellytykset ovat edelleen haastavat.”
”Mäkelä Alulla olemme investoineet merkittävästi tuotannon sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Vaikka asiakkaat arvostavat vähähiilisiä tuotteita, kustannuspaineet ovat kovat koko arvoketjussa, eikä vähähiilisyydestä olla välttämättä valmiita maksamaan lisähintaa.”
”Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttääkin poliittisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös keskisuuren teollisuuden vähähiiliset investoinnit ja turvaavat samalla yritysten kilpailukyvyn. Vihreän siirtymän kustannuksia ei voida jättää yksin valmistavan teollisuuden kannettavaksi.”
Mikä pitäisi olla toisin kokouksen jälkeen, jotta pidätte sitä onnistumisena?
Heidi Peltonen: ”Onnistunut COP tarkoittaisi meille ennen kaikkea siirtymää tavoitteista toimeenpanoon, niin regulaatiossa kuin kaupallisestikin. Haluamme nähdä vahvemman kansainvälisen suunnan hiilen hinnoittelulle, konkreettisia toimia vähäpäästöisten materiaalien kysynnän kasvattamiseksi sekä ennakoitavan toimintaympäristön, joka kannustaa teollisuutta investoimaan puhtaaseen teknologiaan.”
”Jos yrityksillä on kokouksen jälkeen nykyistä vahvempi kannustin investoida ja asiakkailla paremmat edellytykset valita vähäpäästöisiä ratkaisuja, olemme ottaneet tärkeän askeleen eteenpäin.”
Päivi Venesoja: ”Kokous on onnistunut, jos se vauhdittaa konkreettisia toimia ja investointeja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Pelkkien tavoitteiden sijaan tarvitaan sitovia poliittisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat puhtaan energian käyttöönoton ja vähäpäästöisen teollisen tuotannon kasvun.”
”Toivomme kansainvälisesti tasapuolisia pelisääntöjä ja markkinamekanismeja, jotka tunnistavat tuotannon todelliset ilmastovaikutukset ja kannustavat myös päästökaupan ulkopuolisia yrityksiä investoimaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että päästöjen vähentäminen on yrityksille paitsi ympäristön kannalta perusteltua myös taloudellisesti kestävää.”
Heidi Peltonen, Outokumpu oli mukana myös viime vuoden kokouksessa. Mikä oli teille kokouksen merkittävintä antia, joka saa osallistumaan uudelleen?
”Viime vuoden COP30 vahvisti meille, että COP on poikkeuksellinen paikka yhdistää vaikuttaminen ja käytännön yhteistyö. Saman pöydän ääreen saadaan koko ekosysteemi kriittisten raaka-aineiden tuottajista asiakkaisiin ja poliittisiin päättäjiin, ja keskusteluista syntyy myös uusia kumppanuuksia ja konkreettisia mahdollisuuksia vauhdittaa vähähiilistä teollisuutta.”
”Pystyimme myös tuomaan vahvasti esiin suomalaisia ilmastoratkaisuja ja sitä, miten teollisuuden vähähiilistyminen voi rakentaa pitkän aikavälin kilpailuetua. Tätä vuoropuhelua haluamme jatkaa ja viedä COP31:ssä vielä lähemmäs käytännön mahdollisuuksia.”
Päivi Venesoja, Mäkelä Alun anodisointilaitoksen energiauudistusprojekti palkittiin COP29:ssä Bakussa Net-Zero Industries Award -kilpailussa. Mitä merkitystä palkinnosta on ollut yrityksellenne?
”Kansainvälinen tunnustus oli meille merkittävä osoitus siitä, että pitkäjänteinen työmme teollisuuden päästöjen vähentämiseksi on huomattu myös Suomen ulkopuolella.
Anodisointilaitoksen energiauudistuksessa korvasimme fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiankäyttöä päästöttömällä sähköllä ja paransimme prosessin energiatehokkuutta. Hanke osoittaa konkreettisesti, että myös energiaintensiivisen teollisuuden päästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo olemassa olevilla teknologioilla.”
”Palkinto on tuonut Mäkelä Alulle kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistanut käsitystämme siitä, että olemme tehneet oikeansuuntaisia ratkaisuja. Samalla on kuitenkin ollut hieman yllättävää, kuinka vähälle huomiolle kansainvälinen tunnustus on jäänyt Suomessa, myös valtionhallinnon taholta. Toivoisimme, että suomalaisen teollisuuden konkreettiset ilmastoteot ja kansainvälisesti tunnustetut ratkaisut saisivat enemmän näkyvyyttä myös kotimaassa. Näiden onnistumisten esiin nostaminen voisi kannustaa muitakin yrityksiä investoimaan päästövähennyksiin.”
Energia ja ilmasto
Teknologiateollisuus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin tulee parantaa pitkäjänteisellä energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikalla. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä.
- Varmistetaan puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus älykkään energiajärjestelmän avulla sekä yrityksille että kotitalouksille. Sähköistyvässä yhteiskunnassa ei tule rajata päästötöntä energiankäyttöä.
- Luodaan suotuisa investointiympäristö. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. EU:n sisäiset, haitalliset valtiontuet tulee ajaa alas seuraavan komission aikana. Kotimaassa hankkeiden lupamenettelyiden on oltava sujuvia. EU-tasolla on luotava uusia, markkinaehtoisia ohjauskeinoja vaihtoehtona yksityiskohtaiselle sääntelylle.
- Kasvatetaan teknologiateollisuuden suurta kädenjälkeä. Suomalaisten teknologiayritysten kehittämillä ja toimittamilla teknologioilla ja palveluilla on merkittävä globaali kädenjälkivaikutus. Toimialan vähähiilisyystiekartan avulla tuodaan näkyvyyttä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen mahdollisuuksista.