Sinä ja minä puolustamme itsenäisten valtioiden pyhiä arvoja: Ukrainan sota ei ole Suomessa työtä tekevien venäläisten syy
Maailma ei ole entisensä. On edelleen vaikea käsittää, että naapurimaamme käy julmaa hyökkäyssotaa itsenäistä naapurimaataan vastaan. Ukrainan sota on mielissämme joka tunti.
Sota herättää voimakkaita tunteita: huolta, pelkoja ja rauhattomuutta. Samaan aikaan sota myös yhdistää: EU ei ole koskaan toiminut yhtä yksituumaisesti kuin nyt. Puolueiden edustajat eivät ole keskustelleet television ajankohtaisohjelmissa vuosikausiin yhtä rauhallisesti ja asiallisesti kuin viime päivinä. Yhteinen vihollinen yhdistää. Mutta kuka tuo vihollinen itse asiassa on? Onko Venäjä yhtä kuin venäläiset? Onko Venäjä yhtä kuin venäjän kieli? Ei ole.
Keskustelua Venäjästä ja Ukrainan sodasta käydään myös työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Suomessa on 7 000 ukrainalaista työntekijää, ja täällä asuu lähemmäs 30 000 venäläistä. Teknologiateollisuudessa on yrityksiä, joiden palkkalistoilla on molempia. Tilanne ei ole yksinkertainen, ja yrityksissä mietitäänkin, miten mahdolliset ristiriidat voidaan välttää ja ratkaista. Sosiaalisessa mediassa on jo nähty ja raportoitu ylilyönneistä venäläisiä kanssa-asujiamme kohtaan.
Työpaikoilla tilanne vaatii sekä esihenkilöiltä että henkilöstöltä hyviä kommunikaatio- ja ihmistaitoja sekä kykyä asettua toisen asemaan. Työnantajien kuuluu tarvittaessa rauhoittaa tilannetta. On selvää, että Venäjän hyökkäys ei ole Suomessa työskentelevien ja opiskelevien venäläisten syy. Meidän tulee huolehtia siitä, että he voivat jatkaa töitään ja opintojaan normaalisti. Syrjintä kansalaisuuden tai etnisen syntyperän perusteella ei ole hyväksyttävää – näissäkään oloissa.
Sota ahdistaa meitä ja tulevaisuuden näkymät ovat tummenneet. Me tulemme kuitenkin tarvitsemaan ulkomaalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Työelämän monimuotoisuus on tärkeä voimavara, mutta meille suomalaisille se on myös välttämättömyys, koska oma väestömme pienenee.
Vielä tätäkin tärkeämpää on, että Suomi ja läntinen Eurooppa puolustavat nyt itsenäisten valtioiden vapautta sekä omia arvojaan. Suomalaisiin arvoihin kuuluu tasa-arvo ja se, että ketään ei lokeroida, vihata ja häiritä hänen taustansa takia. Ei anneta tästä periksi.
Työelämä
Vientiyritykset menestyvät vain, jos ne pärjäävät nopeasti muuttuvassa, kansainvälisessä toimintaympäristössä. Teknologian nopea kehitys muuttaa työelämän, osaamisen ja työehdoista sopimisen tarpeita. Menestystä sekä yrityksille että työntekijöille taataan paikallisella sopimisella, yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla.
- Taataan tuottavuutta ja parempaa työelämää työpaikoilla sopimalla. Menestystä työelämän muutoksissa taataan paikallisella sopimisella ja yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tulee lisätä kaikissa sopimismalleissa, koska sillä luodaan edellytyksiä niin tuottavuuden kasvulle, henkilöstön hyvinvoinnille kuin paikalliselle luottamukselle.
- Vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous, ja hyvinvoinnin rahoittaminen on kiinni vientiyritysten globaalista menestyksestä. Siksi on välttämätöntä varmistaa, että työvoimakustannusten nousu mitoitetaan koko kansantaloudessa sellaiseksi, että se turvaa vientiyritysten kilpailukyvyn kansainvälisessä kilpailussa.
- Panostetaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Yrityksissä tulee panostaa inklusiiviseen työkulttuuriin, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja menestyä. Hyvä työkulttuuri, osaava muutosjohtaminen sekä luottamuksellinen ilmapiiri työpaikalla ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä yrityksille. Ainoastaan vastuullisesti toimiva työnantaja menestyy ja saa parhaat osaajat.