”Monimuotoisuus lisää myös innovatiivisuutta” – Kuubalainen Erick Rodriguez on ylöjärveläisen Joukan ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus
Ylöjärveläisessä Jouka-venttiilitehtaassa on aloittanut yrityksen ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus. Kun asenne ja perustaidot ovat kohdallaan, loppu hoituu perehdyttämällä. ”Kielitaitokin karttuu töitä tehdessä”, toteaa tuotanto- ja laatupäällikkö Riku Bragge ja kertoo vinkkinsä ensimmäisen maahanmuuttajan palkkaamiseksi.
Tämän asenteen ansiosta kuubalainen Erick Rodriguez, 43, työskentelee nyt työkaluvalmistajana ylöjärveläisessä venttiilitehtaassa.
Joukassa oli jo pitkään haettu manuaalikoneistustaitoista työkaluvalmistajaa, mutta sopivaa työntekijää ei tahtonut löytyä. Kun rekrytointifirma vinkkasi Rodriguezista, saatiin yritykseen samalla myös ensimmäinen ulkomaalainen työntekijä.
Jouka on Pirkanmaan parhaiden työnantajien joukossa
- Jouka Oy on perustettu 1957 Ylöjärvelle. Vuonna 2020 Joukasta tuli osa teknologiajätti Indutrade-konsernia.
- Suunnittelee ja valmistaa palloventtiilejä omassa tehtaassa Ylöjärvellä. Tekee myös metallipuristeita, koneenosia ja kokoonpanoja alihankintana.
- Liikevaihto 5,7 miljoonaa (6/2021)
- Henkilöstöä 33
- Jouka Oy valittiin muun muassa vuonna 2015 Pirkanmaan TOP 10 -parhaiden työnantajien joukkoon.
Kahdeksan vuotta Suomessa asuneella Rodriguezilla ei ollut varsinaista alan työkokemusta, mutta Kuubassa hän oli tehnyt koneistushommia. Suomessa hän oli ehtinyt suorittaa koneistajan perustutkinnon aikuiskoulutuspuolella. Lisäksi hän oli alkanut opiskella suomea heti maahan muuttaessaan.
”Se oli hyvä osoitus hänen omasta aktiivisuudestaan”, Bragge toteaa.
Rodriguezin palkkaamista helpotti myös se, että hänen perehdyttäjänsä sitoutui alusta asti opastamaan tulijaa ja tekemään sen tarvittaessa englanniksi.
”Hän oli innoissaan ja valmis perehdyttämään uutta työntekijää paljonkin, jotta hän saisi työparin itselleen. Työnantajankin kannalta on hankalaa, kun tehtävä on vain yhden ihmisen varassa”, Bragge toteaa.
Riskiä kannattaa vähän ottaa
Braggesta yritykset hyötyvät siitä, että niissä työskentelee eri kansallisuuksia, eri ikäisiä ja eri sukupuolta olevia henkilöitä. Ymmärrys lisääntyy.
”Uskon, että monimuotoisuus lisää myös innovatiivisuutta.”
Bragge harmittelee, että Suomessa nähdään kuitenkin ensimmäiseksi helposti haasteet ja ongelmat, eikä mahdollisuuksia.
”Mekin jouduimme ottamaan ehkä jonkin verran riskiä. Nyt kun näkee, miten tyytyväisiä työkaverit ja työnantaja ovat olleet, teimme selkeästi hyvät kaupat. Kaikki me haluamme, että Erick viihtyy täällä.”
Joukassa on 33 työntekijää, joista 20 työskentelee tuotannossa.
”Näin pienessä porukassa jokainen meistä tuo oman osuutensa työyhteisöön ja vaikuttaa yhteishenkeen”, Bragge muistuttaa.
Rodriquezia hän luonnehtii hyvin motivoituneeksi, ahkeraksi ja positiiviseksi työntekijäksi, joka uskaltaa kysyä, jos ei jotain osaa tai ymmärrä. Se on Braggesta tärkeää.
Työkaverit tuntuvat myös auttavan mielellään.
”Jokainenhan tuntee olonsa tärkeäksi ja olevansa merkityksellinen, jos häneltä kysytään neuvoa.”
Suomi työkielenä – työ opettaa
Työyhteisön kanssa käytiin etukäteen keskustelua Rodriguezin tulosta. Osa työntekijöistä ei puhu englantia. Työkavereille kerrottiin, että Rodriguez on asunut Suomessa pitkään, opiskellut täällä ja pystyy kommunikoimaan suomeksi.
Rodiriguezille töissä puhutaan pääasiassa suomea, ja hän puhuu suomea takaisin.
”Suomi on vaikeaa aloittelijalle, mutta ei mahdoton”, hän hymyilee.
”On hyvä, että työkaverit puhuvat minulle suomea. Näin opin alan sanastoa ja kieltä paremmin. Olen siitä iloinen.”
Bragge kehottikin Rodriguezia heti alusta lähtien käyttämään rohkeasti suomea, vaikkei aina tuntisikaan sitä vahvimmaksi kieleksi.
”Totta kai yrityksissä on tehtäviä, jossa loistava suomen kielen taito on ehdoton vaatimus, mutta tässä tapauksessa niin ei ollut. Kielitaito karttuu töitä tehdessä. Se on myös paras sopeuttaja yhteiskuntaan.”
Kaikkein vaikeimpia sanoja työkaverit selittävät kiertoilmaisuilla. Välillä Bragge sanoo ”lipsahtaneensa” englannin käyttöön, kuten silloin kun hänen piti selittää, miten työaikapankki toimii ja mitä tarkoittaa virike-etu. Sen suurempia haasteita ei ole ollut.
Myös Rodriguez on tyytyväinen. Hän suosittelee muitakin ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen töihin.
”Kun tekee parhaansa, opettelee kielen ja hankkii ammattitaitoa tai on jo valmiiksi koulutusta, homma sujuu. Pitää vain jatkaa tekemistä eikä koskaan antaa periksi. Mikään ei ole helppoa, mutta kaikkeen pystyy!”
Työnantajillekin hänellä on vinkki: työnantajien on hyvä muistaa, että ihmisillä saattaa olla paljon taitoja ja osaamista, vaikkeivat he osaakaan täydellistä suomea.
Hyvistä ihmisistä kannattaa pitää kiinni
Työntekijöitä haetaan Joukaan monin keinoin. Rekrytointi on viime aikoina ulkoistettu pääosin alan ammattilaiselle. Työntekijät on palkattu yritykseen eikä otettu vuokratyöläisiksi. Oma henkilöstö on saanut vinkkipalkkion, jos heidän kauttaan löytyy sopiva tekijä. Yritys on myös aktivoitunut somessa: Instagramissa ja LinkedInissä. Kuulumisia kerrotaan niin kesätyöläisten kokemuksista kuin joululahjojen viemisestä TAYSin lasten syöpäosastolle.
Lisäksi yritys on säännöllisesti yhteydessä koulutuskeskuksiin.
”Meillä on nytkin kaksi oppisopimuksella olevaa työntekijää tuotannossa. Lisäksi olemme tarjonneet työmahdollisuuksia oman porukan lapsille. Haluamme olla mukana auttamassa työuransa alussa olevia nuoria työllistymään”, Bragge kertoo.
Joukassa omaa väkeä kannustetaan olemaan mukana yrityksen kehittämisessä. Ideoita otetaan avosylin vastaan – oli kyse tuotteiden tai prosessien kehityksestä.
”Tärkeää on, että oma henkilökunta viihtyy ja tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä. Pieneksi yritykseksi meillä on kohtalaisen kattavat edut, kuten työterveyspalvelut, hieronta- ja lounasetu, tyky-päiviä ja liikuntaseteleitä”, Bragge luettelee.
Hänen mielestään hyviin ihmisiin on tärkeä tarttua ja pitää heistä kiinni.
”Rekrytointi on aina sijoitus persoonaan. Ihmiset tuovat työyhteisöön enemmän kuin pelkän työpanoksensa. Monessa käytännön tilanteessa olen huomannut, että kun tekijä on motivoitunut ja asenne on oikea, se on monesti tärkeämpi seikka kuin varsinainen substanssiosaaminen. Hyvällä motivaatiolla pääsee aika pitkälle.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Jouka