Datateollisuuteen kaivataan kokonaisvaltaista strategiaa: ”Ei ole järkevää mennä uhkakuvat edellä”
Datakeskukset ja niihin liittyvät investoinnit ovat Suomelle strategisen tärkeä kokonaisuus niin talouden, energian, innovaatioiden, huoltovarmuuden kuin turvallisuuden näkökulmista. Julkisuudessa on ollut huolia datakeskusinvestointeihin liittyen. Riittääkö Suomessa sähkö? Entä miten Suomi saa investoinneista eniten irti? Asiantuntijamme vastaavat.
Suomen vahvuuksia datakeskusten sijoituspaikkana ovat edullisen ja ympäristöystävällisen jäähdytyksen mahdollistava viileä ilmasto, kohtuuhintainen ja puhdas sähkö, hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuudet sekä korkea tutkimus- ja kehitysosaaminen.
Fingridin mukaan Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa noin parikymmentä datakeskusta, ja EK:n vihreiden investointien dataikkunan mukaan uusia julkistettuja datakeskushankkeita on 55 (23.6.2025). Valtaosa uusista hankkeista on kuitenkin vasta suunnitteluasteella, ja Suomi voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka monet investoinneista toteutuvat.
Datakeskushankkeet ovat herättäneet kriittistäkin keskustelua, kun esimerkiksi niiden todelliset taloudelliset vaikutukset on kyseenalaistettu. Teknologiateollisuuden tavoitteena on, että datakeskusinvestointeja Suomeen edistetään kokonaisvaltaiseen ja tasapainoiseen näkemykseen perustuen. EU tähtää datakeskuskapasiteetin vähintään kolminkertaistamiseen 5–7 vuodessa. Mikäli Suomi onnistuu säilyttämään nykytasoisen houkuttelevuuden investointikohteena, voi datakeskuskapasiteetti kasvaa Suomessa vielä merkittävästi vauhdikkaammin kuin EU:ssa keskimäärin.
Datakeskusinvestointeja on tärkeää edistää kokonaisvaltaiseen ja tasapainoiseen näkemykseen perustuen. Tiekartta vastaa toivottavasti tähän tarpeeseen.
Pääministeri Petteri Orpo on nimennyt selvityshenkilön laatimaan kansallista tiekarttaa datakeskuksista. Tiekartassa arvioidaan muun muassa sitä, millaista laadullista tai määrällistä lisäarvoa datakeskukset voivat tuottaa sekä niiden kauppapoliittista, turvallisuuspoliittista ja geopoliittista merkitystä. Arvioitavana ovat myös datakeskusten talousvaikutukset muulle elinkeinotoiminnalle ja yhteiskunnalle sekä keskusten toimintaan tai sijaintiin liittyvät tietoturva- ja tietosuojauhkat. Tiekartta valmistuu lokakuun 2025 loppuun mennessä.
Teknologiateollisuuden asiantuntijat vastaavat kysymyksiin datakeskusinvestoinneista:
Mitä hyötyä datakeskusinvestoinneista on Suomelle?
– Datakeskusinvestoinnit tuovat työpaikkoja ja verotuloja Suomeen. Vaikka datakeskuksen kustannuksista valtaosa kuluu palvelimien ostamiseen, jää investoinneista paljon myös Suomeen. Datakeskusinvestointien suuruutta kuvaavat julkiset euromäärät eivät yleensä sisällä palvelimia, eli yrityksen ilmoittama miljardi-investointi on nimenomaan miljardi-investointi Suomeen.
– Datakeskukset tulevat olemaan maailmanlaajuinen kasvuala. Datakeskusten ympärille voidaan Suomessa rakentaa esimerkiksi energiamarkkinoihin, kysyntäjoustoon, hukkalämmön hyödyntämiseen ja päästöttömiin datakeskuksiin keskittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Näillä alueilla Suomi voi profiloitua kansainvälisesti edelläkävijäksi ja synnyttää uutta osaamista ja vientituotteita.
– Turvallisuuden kannalta on hyvä, että Suomi pystyy tarjoamaan liittolaisilleen tärkeää infrastruktuuria. Sama infra turvaa myös maamme huoltovarmuutta poikkeusoloissa.
– Lisäksi datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämmityksessä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja auttaa Suomea vähentämään ilmastopäästöjään.
Millaisia työllisyysvaikutuksia pitkälle automatisoiduilla datakeskuksilla on?
– Suurin osa datakeskuksista sijoittuu ruuhka-Suomen ulkopuolelle, ja ne ovat paikallisesti merkittäviä työllistäjiä. Esimerkiksi Googlen palvelinkeskusalue Haminassa on alueen suurin työnantaja. Se työllistää suoraan 400 henkilöä ja meneillään olevan seitsemännen laajennuksen jälkeen 500 henkilöä. Samalla paikalla aiemmin toiminut Summan paperitehdas työllisti 450 henkilöä.
– Kokonaisuudessaan datakeskusten työllistävä vaikutus on vielä paljon suurempi, kun huomioidaan muun muassa erilaisissa vaiheittain tapahtuvissa rakennus- ja asennustöissä sekä muissa välillisissä palveluissa työllistyvät henkilöt.
Millä tavalla datakeskukset lisäävät Suomen turvallisuutta? Voivatko isot ulkomaiset investoinnit myös heikentää turvallisuuttamme?
– Datakeskukset ovat osa yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä kriittistä digitaalista infrastruktuuria.
– Mikäli Suomeen kehittyy Euroopan datavarastojen ja -palvelujen keskittymä, johon kansainväliset yritykset ja julkiset organisaatiot sijoittavat kriittistä dataansa, nousee sen suojaaminen poikkeustilanteissa useiden maiden huomion kohteeksi. Suomen lainsäädäntö tarjoaa hyvät raamit datakeskuksien kautta tuotettaville, sähköisen asioinnin mahdollistaville luottamuspalveluille ja muille korkean turvallisuuden palveluille.
– Turvallisuusriskien näkökulmasta keskeistä on se, miten datakeskusinvestointien omistajuus, hallinta ja varautuminen järjestetään. Riskien hallinta edellyttää selkeää sääntelyä, kotimaista varautumista ja monipuolista, hajautettua infrastruktuuria, joka ei ole yksittäisten toimijoiden armoilla.
– Datatalouden tiekartta tarjoaa toivottavasti osviittaa siitä, missä tilanteissa viranomaisten on arvioitava datakeskusinvestointien geopoliittisia ja muita riskejä laajemmin. Vaikka datateollisuus on Suomelle ehdottoman myönteinen asia, on hyvä olla valpas.
Vievätkö datakeskukset tulevaisuudessa Suomen kaiken sähkön? Tuleeko sähköstä liian kallista tavalliselle kuluttajalle?
– Datakeskukset eivät vie suomalaisten sähköjä. Suomen datakeskukset kuluttavat muutaman prosentin sähkön kokonaiskulutuksesta. Osuus on samaa luokkaa globaalisti.
– Tulevaisuudessa datakeskusten energiatehokkuuden ennustetaan jatkuvasti paranevan, ja siihen ohjaa myös EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi. Lisäksi suuret datakeskustoimijat, kuten Google ja Microsoft, rakennuttavat myös itse uutta uusiutuvan energian tuotantoa datakeskusten tarvetta vastaavan määrän.
– Datakeskusten sähkönkulutus on joustavaa, ja ne voivat tukea sähköverkon tasapainottamista muun muassa kulutusjouston ja varavoimaratkaisujen kautta. Tämä voi parantaa huippukuormien hallintaa ja verkon vakautta.
– Uudet datakeskukset kannustavat investointeihin uusiutuvaan energiaan, mikä kasvattaa kilpailua ja lisää edullisen sähkön tarjontaa koko markkinalle – hyödyttäen myös kuluttajia.
Datakeskukset kuuluvat tällä hetkellä alempaan sähköveroluokkaan, mutta hallitus kaavailee tähän muutosta. Vaikuttaisiko veronkorotus investointipäätöksiin?
– Sähköveroluokan muutoksella tavoitellaan verotulojen kasvua valtiolle. Datakeskuksista syntyy verotuloja kuitenkin vasta, kun investoinnit toteutuvat. Jo muutamankin suuremman hankkeen peruuntuminen veronkorotuksen ansiosta kääntäisi yhtälön negatiiviseksi valtiontalouden kannalta.
– Sähkön hinta ja sähköverotuksen taso ovat ratkaisevia datakeskusinvestointien sijaintipäätöksissä. Epävarmuus tai äkilliset veronkorotukset rapauttavat Suomen mainetta vakaana investointikohteena.
– Suomi kilpailee investoinneista esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa, joilla on monia samoja vetovoimatekijöitä kuin Suomella sekä monin paikoin kehittyneemmät datateollisuuden ekosysteemit. Kilpailukykyinen sähkövero on Suomelle tässä tilanteessa tärkeä valtti.
– Sähköveron tasoa lukuun ottamatta datakeskuksia ei tueta Suomessa investointi- tai käyttövaiheessa, vaan ne toteutetaan täysin markkinaehtoisesti.
Millaisia ympäristövaikutuksia datakeskuksilla on?
– Datakeskusten ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa energiankulutukseen, rakennushankkeiden tilavaatimuksiin ja vedenkäyttöön. Sähköä kuluu erityisesti palvelinten jäähdytykseen ja laskentatehoon, ja rakentaminen voi aiheuttaa kuormitusta luontoarvoille, jos aluevalintoja ei suunnitella huolellisesti.
– Ympäristönäkökulmasta Suomi on yksi maailman houkuttelevimmista ja vastuullisimmista sijoituskohteista datakeskuksille. Sähköntuotanto on lähes kokonaan päästötöntä (mm. vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa), viileä ilmasto mahdollistaa energiatehokkaan ja vedettömän ilmajäähdytyksen suuren osan vuodesta, ja lisäksi hukkalämpö voidaan hyödyntää osana kaukolämpöverkkoa, mikä parantaa resurssitehokkuutta ja tukee kiertotaloutta.
– Datakeskusrakentamisen vaikutukset luontoon on tärkeä huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Rakentamista tulisi ohjata alueille, joilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä.
Mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta investoinneista saataisiin mahdollisimman suuret hyödyt?
– Hätiköityjä veroratkaisuja ei kannata tehdä. Yritysten kannalta on ratkaisevaa, että mahdolliset veromuutokset tehdään vasta sen jälkeen, kun selvityshenkilön tekemän datakeskusten tiekartan analyysit valmistuvat ja investointiympäristön kokonaiskuva on selvillä.
– On selvää, ettei investointeja houkutella uhkakuvat edellä. Tiekartan on käsiteltävä datateollisuutta kattavasti eri näkökulmista sekä huomioitava investointien vaikutukset talouteen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiajärjestelmään. Tämä mahdollistaa ennustettavan sääntely- ja investointiympäristön, joka on välttämätön datakeskusten, tekoälyinfrastruktuurien ja muiden dataintensiivisten hankkeiden päätöksenteolle.
– Datakeskusinvestointien ympärille tulisi saada nykyistä enemmän alan TKI-toimintaa. Tällaista voisi olla mahdollista rakentaa esimerkiksi datakeskusten hyödyntämien laitteiden ja komponenttien, mukaan lukien mikrosirujen suunnittelun, tiimoilta yhteistyössä teknologiayritysten kanssa.
Edit. 25.6.: vastausta luontovaikutuksiin täydennetty
Lisätietoja
Poikola Antti
Johtava asiantuntija, datatalous – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Mikkilä Joonas
Johtava asiantuntija, digitalisaatio – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Saari Annukka
Johtaja, kestävä kehitys – Kestävä kehitys Teknologiateollisuus ry
Lindell Pirita
Johtaja, vastuullisuus – Kestävä kehitys Teknologiateollisuus ry